Tervetuloa juttelemaanRohkaistunut 35+v esikoisen saanut äitiLapsikuume aktivoitui vasta oikean kumppanin kanssa - aiemmin en ajatellut haluavani lapsia.
Harrastan tavoitteellisesti voimalajeja ja perheeseen kuuluu myös 2 koirulia
Uusi jäsen (tai vanhakin), esittele itsesi täällä!
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Heippa!
Olen tänne hieman jo kirjoittanut ilman rekisteröitymistä. Mulla on 4v ja 11v lapset. Nyt rekkasin oikeastaan erityisperheiden ryhmän perässä. Meistä on neurokirjolla varmaan joka iikka. Pienimmällä on vasta tutkimukset alussa, mutta ei vaikuta neurotyypilliseltä.
Olen tänne hieman jo kirjoittanut ilman rekisteröitymistä. Mulla on 4v ja 11v lapset. Nyt rekkasin oikeastaan erityisperheiden ryhmän perässä. Meistä on neurokirjolla varmaan joka iikka. Pienimmällä on vasta tutkimukset alussa, mutta ei vaikuta neurotyypilliseltä.
Maana Mannila
Silmät suurina ihmettelijä
Moi,
kokeillanpa avata keskustelu näin esittäytymiskierroksella.
Olen Maana, 37-vuotias nainen. En vielä ole varma, olenko raskaana, mutta kierukka otettiin pois elokuun puolivälissä. Kupariversio mulla siis oli, joten kuukautiskierto pyöri koko ajan omin voimin. Näin ollen on periaatteessa mahdollista — joskaan ei todennäköistä faktoja demografiaan peilaten — että plussaa pääsisi ensi viikolla metsästämään.
Varsinaista vauvakuumetta ei ole koskaan ollutkaan, enemmänkin epävarmuus tai epätietoisuus, haluaisinko omia lapsia ylipäänsä. Kun ikä nyt kuitenkin alkaa tulla vastaan (olen siis -87), ja puolison kanssa pidetty yhtä toistakymmentä vuotta (puoliso yli 40), päätettiin keskustelujen ja pitkällisten pohdintojen myötä kuitenkin yrittää.
Arvelen katuvani 10 vuoden sisään enemmän sitä, että en antanut omalle lapselle edes mahdollisuutta kuin sitä, että päätin kokeilla onneani — saamme lasta tai emme. Meillä on kivaa kaksin ja nautimme toistemme seurasta, joten sikäli asiat ovat nyt tosi hyvin.
Olen lahjoittanut munasoluja pariin otteeseen, ja ainakin silloin molemmilla kerroilla kaikki oli ns. kunnossa, jos nyt näin voi sanoa.
Kiva olla täällä. Kipaisenpa lueskelemaan lankoja.
T. Maana
Ps. En ainakaan viel tilannut vauvauutiskirjettä, koska se voi tehdä kipeää, jos näissä talkoissa (/s) alkaa kestää.
kokeillanpa avata keskustelu näin esittäytymiskierroksella.
Olen Maana, 37-vuotias nainen. En vielä ole varma, olenko raskaana, mutta kierukka otettiin pois elokuun puolivälissä. Kupariversio mulla siis oli, joten kuukautiskierto pyöri koko ajan omin voimin. Näin ollen on periaatteessa mahdollista — joskaan ei todennäköistä faktoja demografiaan peilaten — että plussaa pääsisi ensi viikolla metsästämään.
Varsinaista vauvakuumetta ei ole koskaan ollutkaan, enemmänkin epävarmuus tai epätietoisuus, haluaisinko omia lapsia ylipäänsä. Kun ikä nyt kuitenkin alkaa tulla vastaan (olen siis -87), ja puolison kanssa pidetty yhtä toistakymmentä vuotta (puoliso yli 40), päätettiin keskustelujen ja pitkällisten pohdintojen myötä kuitenkin yrittää.
Arvelen katuvani 10 vuoden sisään enemmän sitä, että en antanut omalle lapselle edes mahdollisuutta kuin sitä, että päätin kokeilla onneani — saamme lasta tai emme. Meillä on kivaa kaksin ja nautimme toistemme seurasta, joten sikäli asiat ovat nyt tosi hyvin.
Olen lahjoittanut munasoluja pariin otteeseen, ja ainakin silloin molemmilla kerroilla kaikki oli ns. kunnossa, jos nyt näin voi sanoa.
Kiva olla täällä. Kipaisenpa lueskelemaan lankoja.
T. Maana
Ps. En ainakaan viel tilannut vauvauutiskirjettä, koska se voi tehdä kipeää, jos näissä talkoissa (/s) alkaa kestää.
Kiva tavata Maana :) Tervetuloa juttelemaan foorumille!
Terkuin Bella Swan, moderaattori