Unikoulu

MaMaMehiläinen

Sukkela juttelija
Marraskuunmammat 2014
Vauvat lähestyy puolen vuoden ikää ja vaikka minkälaista yötouhuilijaa taitaa mahtua tähän meidänkin vauvaklaaniin :) Ketkäs ovt harkinneet unikoulua ja onko jollain jo aiempaa kokemusta?

Meidän tilanne tällä hetkellä siis se, että neiti nukkuu yöt 21-07 yleensä 1-3 syötöllä, mutta VAUNUISSA. Omaan sänkyyn pitäisi vauva pian saada, koska vaunut alkaa käydä ahtaaksi. Neiti on siis tottunut nukahtamaan vaunujen liikkeeseen ja ne muutamat kerrat kun omaa petiä on kokeiltu, on ollu suoraa huutoa. Tassuttelu-unikoulua ollaan omaan sänkyyn siirtymiseen ja ilman liikettä nukahtamiseen suunniteltu...
 
Meillä oli eilen avoimessa päiväkodissa perhevalmentaja joka puhui juuri unikoulusta ja nukkumisesta muutenkin. Kertoi muunmuassa vinkin eräälle vain vaunuissa nukkujan mammalle että siirtymistä vaunuista voi aloittaa ensin niin ettei enää hyssyttele vaunuja ja sitten pikku hiljaa siirtyä omaan sänkyyn (voi olla se vaunukoppa sängyssä tekniikka silloin paras siirtymisvaiheeseen).

Mä itse silloin kysyin miten saan perhepetinukkujan siirrettyä omaan sänkyyn ja sanoi vaan että johdonmukaisesti on päätettävä että tänään ei omasta sängystä siirretä perhepetiin vaikka huutaisikin. Hyssytellään vaan että rauhoittuu ja taas omaan sänkyyn. Mä itse en ollut tuosta vinkistä kovinkaan tyytyväinen kun tunnen meidän tytön. Se voi huutaa äänensä käheeksi eikä rauhoitu ennen kuin saa tahtonsa läpi.

Sitten pohdin tota sänkyjuttua, että kun joka tapauksessa aattelin vaihtaa pinnasängyn matkasänkyyn siinä vaiheessa kun neiti oppii seisomaan, kun helposti pienet nousee pinnoja pitkin unissaankin seisomaan, niin miksei vaihdettaisi nyt kun pitää aloittaa omassa sängyssä nukkuminen ihan alusta. Matkasängyssä on pehmeät reunat, joten niihin ei voi kopauttaa päätään eikä jalka jää jumiin pinnojen väliin, joten neiti saa rauhassa pyöriä unissaan.

Me koottiin sänky, laitettiin pehmikkeeksi pinniksen patja ja lisäksi ihanan pehmeä torkkupeitto, ja annettiin neidin tutustua siihen valveilla ollessaan niin, että vietiin sinne muutama rakas lelu ja annettiin neidin tutkia sänkyä kaikessa rauhassa. Typy ihastui matkasängyn verkkoseiniin, joita räpeltämällä saa aikaan ääntä. Sillä aikaa kun neiti tutustui uuteen sänkyynsä, me siivottiin makkari ja raivattiin vanha pinnis pois (ehkä pikkukakkonen on sitten aikanaan enemmän pinnisvauva).

Nukkumaan mennessä typy eka söi puurot ja päälle rintamaitoa niin että oli sammumispisteessä, muttei vielä unessa ja laitoin hänet sänkyyn unipupun kanssa. Itkuhälyttimen laitoin soittamaan hiljaa "tuiki tuiki tähtöstä", johon neiti on aikaisemmin nukahtanut muutaman kerran ja varalle otin maitoa pulloon ihan vain sen verran että jos neiti ei vaan saa nukahdettua se voi auttaa pääsemään taas siihen sammumispisteeseen. Vähän olin varuillani miten tässä käy, alkaako huuto vai ei. Mutta aikansa rapistellen sängyn seinämiä neiti nukahti ja istuskelin hetken meidän parisängyn päällä epäuskoisena näkemästäni.

En tiedä onko typylle tullut jokin huono kokemus pinnasängystä ihan pikkuvauvana, eikä siksi suostunut siellä nukkumaan vai oliko se tämä 5,5kk ikä, joka teki tehtävänsä. Tiedä nyt tuota mutta tuolla neiti taas nukkuu kiltisti omassa sängyssään. Kunhan tuohon nyt tottuu, voin pikkuhiljaa vähentää yösyöttöjä, esim vesipullon avulla. Samoin tutti on nyt ihan eri arvossa kun sen saa vain sängyssä tai vaunuissa nukkumaan mennessä, ja se näyttää kelpaavan paremmin omassa sängyssä (perhepedissä se ei koskaan riittänyt vaan aina oli saatava maitoa). Ja kenties jossain vaiheessa nukuttajaksi käy isikin, jonka nukutusyritykset aikaisemmin on vain saanut huutoitkun aikaiseksi.

Pitkä stoori mutta, ehkä tää tuo joillekin teistä toivoa tulevasta, se voi olla näemmä hyvin pienistä asioista kiinni että pienet tottuu uusiin nukkumisjärjestelyihin. Mulle tärkeintä oli että muutos tehtäisiin mahdollisimman positiivisin keinoin ja tarvittaessa pienin askelin, kun ainakaan ittelle ei toisi turvallisuuden tunnetta, jos kaikki muuttuisi yhtäkkiä ja siitä pitäisi selvitä itsekseen.
 
Meillä on nukuttu jo 2 kk iästä pinniksessä omassa huoneessa. Itse olen miettinyt noita yösyöttöjä. Tällä hetkellä jos herää yöllä, tissi suuhun (tai pullo) ja rauhottuu siihen. Mitenkähän sitä näistä sitten joskus pystyy vierottautumaan... Vai onko jollain jäänyt yösyötöt pois 'ihan itsestään' kun on syöty enemmän ja useammin kiinteitä?
 
Meillä ennen nukuttiin omassa sängyssä mutta ikävän mahavaivakauden satuttua tytön sai nukahtamaan vaan meidän sänkyyn tissi suussa. Oli niin surkeana että piti olla lohtuna siinä vieressä ennenkuin rauhottu. Nyt ei sitten pinniksessä oikein viihdykkään enää kuin vaan pieniä aikoja kerrallaan silloin tällöin. Pari kertaa sinne nukahtanut ja pari kertaa nukkuvana sinne pistänyt mutta muuten vaan viereen nukahtaa. Eipä tuo tosin niin paljoa tällä hetkellä ainakaan vaivaa, toki olisi ihan kiva nukkua vähän muissakin asennoissa.
 
Röpelö niin meidänkin neuvolantäti sanoi että opetettais eka nukkumaan ja nukahtamaan vaan paikallaan oleviin vaunuihin. MUTTA jotenkin mua ahdistaa että ensin mun pitäis huudattaa neitiä vaunuissa kun ei hytkytetä (meillä kans neiti huutaa vaikka äänensä käheeks...) ja sitten kun sen oppii ni siirrän sänkyyn ja aloitan saman unikoulurumban alusta. Joten oon pohtinu suoraan sänkyyn siirtämistä lempeän tassu-unikoukun avulla.

Mutta vähän jännittää just toi meidän neitokaisen tempperamentti kun voi huutaa tosi lujaa vaikka kuinka kauan (tosin en oo kyl testannu kertaakaan kuin pitään huutais jos antaisin huutaa vaan).

Ja sit mua mietityttää päikkärit. Saaks ne kumminki nukuttaa vaunuissa ulkona ja saaks silloin heiluttaa? Hankala on ulkona tassutella jos on sadesuojat hyttyssuojat yms.
 
Mar-Mil, itse ainakin ajattelen niin ja olen kuullut neuvottavankin jossain, että siinä vaiheessa kun kiinteitä menee se 5 ateriaa päivässä, voi olettaa, että vauva nukkuu yön ilman syömistä. Toki voi muuten vaan herätä ja miksei nälkäisenäkin, mutta minusta kuulostaa ihan järkevältä. Kenelläpä ei tulisi nälkä vähän väliä kun ruokavalio koostuu pääosin helposti sulavasta maidosta :)

Minulla on kokemusta unikoulusta ammatin puolesta. Sinnikkyyttähän se vaatii, erityisesti kun kyseessä on oma lapsi. Töissä ei ollut muita vaihtoehtoja, kuin jatkaa. Siellä unikoulu oli siis "mahdollisimman vähällä palvelulla ", äiti yleensä nukutti lapsen ja sitten unikouluhoitaja jäi jatkamaan. Yritettiin ensisijaisesti rauhoittaa lapsi sänkyyn tutilla, silittäen, hyssyttäen... Huudatus ei ollut missään nimessä tarkoitus, toki jotkut lapset itkivät. Jos vauva tosiaan itki kovasti, niin otettiin syliin ja esim keinutuolissa oltiin. Niin ja maitoakin saatettiin antaa kerran-pari yössä. Käytännössä totutettiin siihen, että yöt on rauhallisia ja nukutaan "omassa " sängyssä. Lisäksi äidille annettiin samat ohjeet ja tämä sai levätä muutaman yön lapsen unikoulun ajan ja näin kerätä voimia koitokseen. Suosittelen kyllä että otatte puolison avuksi jos sellainen kuvioissa, tai oma äiti tms :) että saatte vaikka ottaa päikkärit ennen kuin aloitatte... Ja jos lapsi on sairaana, ei kannata silloin yrittää.

Tsemppiä kaikille! :)
 
Me saatiin ohjeet tassuttelu unikouluun. Tassuttelua ollaan ns jo jonkin verran tiedostamatta tehty, mutta nyt saatiin ohjeet sitä varten että neiti oppisi itse nukahtamaan nukuttamisen sijaan ja herätessään osaisi nukahtaa takaisin.
Ei olla vielä aloitettu kun päästiin siitä mukuttamia sirkuksesta vasta pois. Neiti siis nukahtaa tissille.
Meille myös ehdotettiin omaan huoneeseen siirtoa, ei ole maidon tuoksu herättämässä.
Kiinteiden lisääminen auttoi meillä parantamaan yöunia joten veikkaan että lykätään vähän tuota unikoulua.
 
MaMaMehiläinen, kuulostaa tosissaan siltä, ettei välttämättä hyssyttelyn pois jättäminen auta, jos pieni huutaa äänensä käheeksi. Meidän typylle toimi toi ihan totaallinen muutos että kaikki oli uutta, mutta se tietenkään ei kaikille vauvoille sovi, etenkin jos pienetkin muutokset pelottaa pientä. Jos teidän neiti on enemmän utelias kuin arka silloin jokin tollanen poistiivinen iso muutos voi auttaa. Jos taas on pelokas tai arka uuden asian kanssa niin silloin muutokset on tehtävä hitaasti pienin askelin ja totutellen joka vaiheeseen jonkin aikaa. Parhaiten te oman pikku tyttönne tiedätte.

Perhevalmentaja sanoi että nukkumisjärjestelyjen muutokset on ehkä parasta aloittaa päikkäreistä koska silloin on vanhemmankin virkeänä helpompi olla kärsivällinen ja johdonmukainen. Muistutti meitä myös siitä että vauvan kokonaiseksi yöksi lasketaan jo 5-6 tunnin yhtenäiset unet, ne vaan yleensä sijoittuu alkuyöhön ja loppuyöstä heräilee helpommin.

Meidän typy nukkuu yleensä kolmeen asti sikeesti ja sitten heräilee 1-1,5 tunnin jälkeen aamuun asti. Nyt kun nukkuu omassaan niin on riittänyt vain tutin suuhun palautus ja nukahtaa heti uudelleen ilman hyssyttelyjä. Puoleltaöin syö oikein ahmimalla, vaikka olis syönyt puurot illalla (ei vielä syödä muuta kuin puuro illalla ja lounas päivällä, joten ei voi vielä olettaakaan syötötöntä yötä). Sitten nukkuu tosiaan tonne kolmeen sikeesti, ja sitten tarvii lyhyitä syöttöjä aina herätessään aamuun asti. Nämä aamusyötöt on lisääntyneet omaan sänkyyn muuton jälkeen, mutta oottelen muutaman viikon ja ryhdyn niitä sitten vähentämään pikku hiljaa.
 
Takaisin
Top