Täällä ei olla nukuttu kokonaisia öitä enää ainakaan kuukauteen. :/ Vauva kyllä antaisi nukkua, monet kun kyselee että heräänkö yöllä vauvan omiin bileisiin - ei tämä, kiltisti nukkuu, vaikka äiti valvoo.
Minä vaan en iltaisin kun käyn nukkumaan saa enää unta, menee tunti tai pari pyöriessä. Yöllä heräilen vähän väliä joko vessaan tai pitää kääntää kylkee kun lonkkaa pakottaa, kääntyminen on kivuliasta ja hankalaa (menee vissiin 5min kun nujuan itteni toiselle kyljelle). Pari yötä sit olevinaan hokasin et kattoppas, jos koittaiskin kääntää kylkeä silleen et nouseekin kontilleen ja siitä sit vaihvaa kylkee, tämähän sujuu kivuttomammin! Mut pyh, ihan saman vaivan se vie, yrittää sit kääntää kylkee selkä sänkyä vasten puhkuen tai kontilleen nousten. Ja sit kun yöllä herää, ei saakaan enää uudestaan unta ihan noin vain, vaan taas menee pyöriessä ainakin se puol tuntia. Tosi katkonaista on siis ollut jo jonkin aikaa.
Tosiaan kuten joku tuolla toisessa ketjussa mainitsikin, että se hyvä puoli tässä on kun odottaa esikoista, että päivällä saa vähän kuitattua noita huonoja yöunia lepäämällä ja levättyä muutenkin milloin siltä tuntuu. Minäkään en päikkäreitä oikeen ikinä oo harrastanu, ja nytkin vissiin kerran vai kaks oon nukkunu aamupäivällä pari tuntia jos yö on menny huonosti, yleensä ihan vaan lepäilen just et sais yölläkin sit nukuttua. Jos olisi vanhempia lapsosia, ei tällainen lepoilu ja omaan tahtiin meneminen ihan niin helposti onnistuisikaan. Pitää siis yrittää nyt nauttia tästä ainutlaatuisesta tilaisuudesta löhnäillä ja lepäillä äippälomalla, tulevaisuudessa kun toiste tällaista samanlaista lomajaksoa tuskin enää eteen tulee. :)