Ultrauutiset !

Heipä hei! Täälläkin rakenneultra takana. Rv 21+3. Näyttäis olevan toinen pojanviikari tulossa meille <3 426g oli poikasella painoa tällä hetkellä ja pitkä vauvva näyttäisi olevan tulossa niinkuin oli isovelikin.
Muut mitat vastasi viikkoja paitsi olka/reisiluu oli viikon edellä. Tunnin melkein kesti ultraus, kun vauvva oli alkuun niin huonossa asennossa ettei sydäntä, mahalaukkua ja lapsiveden määrää oikein saanut katsottua.
Mutta onneks pienen jumppailun ja kätilönkin avustuksella vauvva kääntyi parempaan asentoon ja mitat saatiin otettua eikä kontrollikäyntiä tarvita. Nyt sitten vain odotellaan. Ai niin, istukka oli kiivenny ylös ja selkäpuolella, ilmankos ne liikkeet niin aikaisin tuntuivatkin. Oli siis huolena mulla että onko istukka edelleen osittain kohdunsuulla. Valtakunnassa kaikki hyvin :)
 
Huomenna aamulla rakenneultra, kääk kun jännittäää!!! Toivottavasti kaikki on kunnossa, sillä mies lähtee työmatkalle keskiviikkona... Huomenna siis palaillaan asiaan...mitenkähän saan nukuttua? Ehkä se auttaa, että pikkutyyppi on aika kovin ilmoitellut itsestään tiukoin potkuin viime aikoina, joten kyllä siellä ainakin elossa ollaan... :)
 
No nyt se on takana ja jänitys taas tältä osin ohi. Siellä se pikkuinen masussa köllötti ja väisteli ahkeraan "ultra-anturaa" eli hyviä kuvia ei kyllä tallettunut yhtään tänne laitettavaksi. Kaikki olennainen oli paikallaan, painoarvio n.407g (rv21+0) ja lopuksi vielä paljastui, että tulossa olisi tyttö. Alkuun kovasti toivoin tulokkaan olevan poika (ihan vaan tasoittaakseni sekä omani että mieheni perheen lasten sukupuolijakaumaa), mutta tällä hetkellä tuntuu tärkeintä olevan se, että tulokkaalla on kaikki hyvin. Tuttavani synnytti juuri pienenpienen keskosvauvan, joten omat "vaatimukset" tulokaan suhteen karsiutuivat siihen, että kunhan tulokas on terve ja pysyy masussa riittävän pitkään...vaikka jouluaattoon asti.
 
Meillä oli tänä aamuna rakenneultra rv 21+6. Kaikki oli pikku-tyypillä :love017 kunnossa ja siellä se monotti ultrausanturia useampaankin otteeseen, oli muutenkin tosi vilkas eikä meinannut pysyä paikallaan, että kaikki tarvittavat mitat ois saatu otettua :) Painoa oli tällä hetkellä n.450g, et ihan keskikäyrillä sen suhteen, muutenkin kaikki mitat vastasi viikkoja. Istukka oli mulla tuossa etupuolella, mitä epäilin itsekin, kun meni nuo liikkeiden tuntemiset niin myöhäiseen. Muutoin istukka oli kuulemma hyvännäköinen, -mallinen ja hyvässä paikassa. Tyttölupaus saatiin, mutta siihen ei kuulemma saa luottaa 100% ennen kuin tyttö on varmasti maailmassa tai ainakaan ei saa kuulemma ketään mennä tilille vaatimaan, jos sieltä poika tuliskin :laughing021 Nyt voi olla taas hieman rauhallisemmin mielin, kun tietää, että kaikki pitäisi olla kunnossa.:)
 
Meillä ultraaja kysyi vasta tutkimuksen tehtyään, et olisko vielä jotain kysyttävää tai jotain mitä haluttais tietää vai jätetäänkö yllätykseksi...no, kun sitten sukupuolta kysyttiin, niin sanoi ohittaneensa "sen kohdan" nopeammin, jos vaikka ei haluttaiskaan tietää...mut ultrasi sitten uudestaan ja miten se niin hienosti sen osaskaan tehdä vauvan jalkovälistä, et siellä se pikkunen pimpula näkyi ihan selvästi...kuulemma siis aika varmaa, et on tyttö tulossa, kun pikkuisten sukupuolielinten mallista näki ultraajan mukaan selkeästi tämän :) No, nyt sit tyttöjen nimiä miettimään...
 
Jännitys takana ja istukka edessä! Kovasti hyörivä ja suutaan maiskutteleva minityyppi näkyi riehuvan mahassa. Kaikki oli niin kuin pitää ja mitat vastasivat viikkoja 20+5. 45 minuuttia ultrailtiin oikein hartaudella ja saatiin pieni 4D-tervehdyskin muistoksi. :)
 
Meilläkin oli tänään rakenneultra. Kaikki vaikutti olevan kunnossa:) Istukka on edessä joten liikkeet eivät ole tuntuneet selkeästi. Käynti kesti n. 35 minuuttia. Kätilö sai tarvittavat mitat. Vauva oli tosin niin kippurassa että sukupuoli ei selvinnyt ja lisäksi vauva piilotteli kasvojaan, haluaa kait olla vähän salaperäinen :laughing002
 
Rakenneultra nyt takana ja valtakunnassa kaikki hyvin ja pikkuisen koko vastasi viikkoja 21+5 (missä nyt mennäänkin). Pikkunen pyöri ja hyöri niin paljon, että mittoja oli hankala ottaa ja pikkuaivoja ei meinattu saada näkyviin, kun kaveri halus esitellä vaan kasvojaan jokasuunnasta :excited001. Siinä sitten kävi myös toinen lääkäri kokeilemassa ultraamista, jos hän ois onnistunut. Pikkuaivot saatiin vihdoistaviimein "metsästettyä", kun ultrattiin sisäkautta. Oli se niin söötti tapaus :love017. Sukupuoli pystyttiin pitämään salassa, vaikka ultraaja kysyikin lopulta, että "halutaanko me kysyä jotain". Sanottiin sille, että meille riittää tieto siitä, että kaikki on kunnossa :). Tosin saatiin sitten ultrakuva kaverin kasvoista ja niistä ollaan sitten koko ilta arvuuteltu, että näyttääkö tytöltä vai pojalta :laughing002.

Ihana lukea, että kaikilla on ollut hyviä ultrauutisia ja toivotaan, että hyvät uutiset jatkuu tässä ryhmässä tappiin asti :flower
 
Tänään käytiin rakenneultrassa. Sydän alkoi molemmilla hakkaamaan kovasti, kun alettiin etsimään sukupuolta. Mies toivoi kovasti poikaa, ja itsekin olen ollut pitkään poikafiiliksellä, vaikka kumpi vain käy. No poikahan se siellä oli isoine vehkeineen!! :love017

Kysyin ultraajalta, että onko tuo nyt ihan varmasti poika, vastasi töksäyttäen: "Kai sinä nyt näet selkeästi, kumpi se on!" Ööö, okei, no tietysti. Kuva siinä ruudulla on vaan itselle vielä vähän epäselvä, eikä niitä osaa tai pysty lukemaan kuin ammattilaiset. Vähän ärsyttävä ja nuivee muija oli. Mutta pikkukaverilla kaikki hyvin, se on tärkeintä!
 
:flower Ihana lukea näitä rakenneultran kuulumisia!


Rakenneultra oli eilen, ja kaikinpuolin näytti kaiken olevan kunnossa. Tyttöfiilis osoittautui kuitenkin vääräksi, sen verran autuaasti poju suostui vehkeitään esittelemään. :grin Kätilö sanoi, ettei tuosta voi kyllä erehtyä, että kumpi on tulossa, mutta hän ei kuitenkaan tule maalaamaan vaaleansinisiä seiniä pinkiksi, jos toisin paljastuisi :D

Se missä ensimmäinen ultrakäynti oli jokseenkin pikasesti ohi ja kätilökään ei kauhean puhelias ja ystävällinen ollut, niin eilinen käynti oli täysin päinvastainen. Ultrassa vierähti reippaasti yli puolituntia, kätilö kertoili tarkasti ja rauhassa, että mitä missäkin kohtaa näkyy ja millaisia mittoja pitäisi tässä ja tuossa olla tällä hetkellä jne. Hieman kerkesin yhdessä välissä säikähtää, kun kätilö sanoi, että hän palaa kohta uudestaan tarkistamaan sydämen suonet, kun kaikkia ei heti pystynyt tarkistamaan pojun nukkuessa semmoisessa asennossa. Heräteltiin poju uniltaan (edellisessä ultrassa heitteli ahkerasti voltteja) ja tarkistettiin vielä kaikki suonet. Poju vastasi viikkoja (20+2), näin ollen laskettu aika pysyi jouluaatossa.
 
Maanantaina käytiin rakenneultrassa. Kaikki vaikutti olevan kunnossa (huh helpotus) ja koko vastasi viikkoja. Viime viikolla mahan sivujen (istukka edessä) potkiskelun jalon taidon löytänyt kyytiläinen arvioitiin, omankin mutun mukaan, pojaksi. Aika hurjaa... ei tätä oikein vieläkään tajua, vaikka melkoinen myllerrys masussa aina ajoittain käykin... :happy090
 
Meillä oli rakenneultra 13.8. rv 21+0, ultran mukaan 21+3. Kaikki oli oikein hyvin ja pikkuinen oli halukas yhteistyöhön ultraava erikoislääkärin kanssa, edessä oleva istukka hivenen hankaloitti tutkimusta mutta kaikki mitat saatiin kuitenkin hyvin otettua.Pitkä pojanviikari siellä köllötteli käsi leukaperissä mietteliään oloisena,ihan kuten isänsäkkin usein :) Painoarvio oli 425g ja pääperämitta 21cm. Laskettuaika pysyi samana ja edelleen odotellaan siis jouluaaton ihmettä :)

Yllätyksekseni lääkäri ultrasi myös alakautta, tämä johtui käsittääkseni siitä että haluttiin tarkistaa ettei kehityksen lopettanut alkio ole lähtenyt liikkeelle tjsp. (Tarkennuksena siis että tämä raskaus oli kaksosraskaus mutta toinen pikkunen ei jaksanut vaan kehitys oli lakannut ennen ensimmäistä ultraa, mutta ulos ei ole alkio tullut joten tulee kuulemma vasta synnytyksessä sitten istukan mukana.)


Aivan ihanaa lukea muiden ultrakuulumisia sekä tyttö ja poikalupauksista :)
 
Meillä oli tänään yllätysultra :) koko arvio oli taas hieman yläkanttiin 707g rv 23+6. Ei kuulemma ole vaarallista ku johtuu kuulemma reisiluun pituudesta
 
Niin oli ku isännän ilme oli ku paljastui ultraus: kannatti herätä ja kuunnella eukon hormonien hyrräystä. :) kuulemma uä on myös toisella lääkärintarkastuksella
 
Dodiin eilen rv 29 käytiin kasvukontrolliultrassa. Kaikki oli hyvin, vauvan paino menee kultaista keskitietä kun taas pituus huitelee edelleenkin jossain yläsfääreissä, pitkä hoikka poikka on siis edelleen tulossa :) Miehen oli pakko varmistaa että onhan se edelleen poika, sillä yhdelle ystävälle kävi juuri niin että tulikin tyttö vaikka piti satavarmasti olla poika :D Pikkuiselle oli kertynyt painoa 1424g ja pituutta päästäpeppuun 28cm,syntymäpainoarvioksi saatiin 3,8kg :) 36 viikolla onkin yllärinä viellä yks kontrolliultra,saas nähdä mitä arvioita silloin jo lähellä h-hetkeä saadaan :) Ainiin, olikin mukavasti etuistukka siirtynyt ylös,sen kyllä on itsekkin huomannut kun liikkeet tuntuvat erilailla.
 
Muokattu viimeksi:
No niin, eipä ole sukupuoli salaisuus enää täälläkään. Eilisessä kohdunkaulan ultrauksessa tyyppi esitteli haaruksiaan siihen malliin, että lääkäri aika vahvasti poikaa ennusti. Ei tosin luvannut sataprosenttista varmuutta. Nyt sitten miehen kanssa ihmetellään tätä uutta tietoa mahamöyrijästä. Mun tuntemukset on vaihdelleet niin laidasta laitaan aiemmin. Välillä olen ollut ihan varma tytöstä, välilä taas pojasta. Tuntuu tosi hassulta, mutta siis ihan positiivisella tavalla. :love017

Hyviä uutisia muutenkin! Kohdunkaula näytti sen verran vakaalta, että saan jatkaa eloa normaaliin malliin. Ei ole poju vielä ryntäämässä maailmaan. Ja sain sen toivomani painoarvion myös. 1800g eli ilmeisesti näille viikoille ihan keskiverto kaveri. Ei siis jättivauvaa. :cheersSF-mitan tippuminen selittyi sillä, että kaveri hengailee jo tosi alhaalla lantiossa. Tämäkin lääkärin mukaan hyvä juttu, koska tarkoittanee, että lantiossa on hyvin tilaa syntyä. Mieli on tosi huojentunut, vaikka sainkin jo aiemmin lähetteen pelkopolille. Lääkäri myös vakuutti, että ketään ei pakoteta synnyttämään alateitse. Kiva joka tapauksessa päästä juttelemaan näistä jutuista kätilön kanssa. Varsinkin, kun olin jo iloisin mielin kävelemässä ulos äitiyspolilta ja näin viereiseltä synnäriltä käytävälle hoipertelevan synnyttäjän, jonka tuskainen katse sai kyllä hymyn hyytymään. Siinä ilmeessä oli kyllä sellaista EPÄTOIVOA, että meinasin juosta takaisin vaatimaan sitä sektiota ehdottomasti. :eek:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top