Ultrakuulumisia <3
- Ketjun aloittaja Kaku15
- Aloituspäivämäärä
Mansikki24
Vasta-alkaja
Pahoittelut Niemjalle huonoista uutisista. Voimia!
Omat jatkokuulumiseni ovat aika hurhia, mutta myös hyviä.
Maanantaina vuoto jatkui kahteen otteeseen ja toisella kerralla se ei sitten meinannut loppua millään... Ihan viime hetkillä lopulta päätin, että nyt täytyy lähteä kiireesti sairaalaan. Ja hyvä niin. Verta oli tullut aivan käsittämätön määrä ja menetin tajuntani just ennen sairaalan ulko-ovea. Siinä eteisen lattialla mut sitten kuitenkin saatiin virkoamaan ja lopulta saivat siirrettyä sänkyyn ja myöhemmin tutkimuspöydälle. Olo oli sekava ja hysteerinen. Itkin, oksensin ja yritin pysyä tajuissani. Pelkäsin sekä itseni, että sen vielä pari päivää sitten elossa olleen alkion puolesta. Vuoto saatiin lopulta tyrehtymään ja kohdunkaulan kanavassa ollut raskaus saatiin kokonaan poistettua. Sain lisää verta pariin otteeseen ja seuraavana päivänä kykenin vähitellen taas liikkumaan.
Aamun ultraa pelkäsin... mutta pitkän etsimisen jälkeen lääkäri löysi kuin löysikin pienen sykkeen :)
Nyt loppuviikko äärimmäisen rauhallisesti ja ensi keskiviikkona ultraan tarkistamaan, että onko pikkuinen todella selvinnyt tästä härdellistä.
Luulin, että tällaisia tarinoita luetaan vaan netistä, eihän ne omalle kohdalle voi sattua... mutta näköjään voi sittenkin :)
Omat jatkokuulumiseni ovat aika hurhia, mutta myös hyviä.
Maanantaina vuoto jatkui kahteen otteeseen ja toisella kerralla se ei sitten meinannut loppua millään... Ihan viime hetkillä lopulta päätin, että nyt täytyy lähteä kiireesti sairaalaan. Ja hyvä niin. Verta oli tullut aivan käsittämätön määrä ja menetin tajuntani just ennen sairaalan ulko-ovea. Siinä eteisen lattialla mut sitten kuitenkin saatiin virkoamaan ja lopulta saivat siirrettyä sänkyyn ja myöhemmin tutkimuspöydälle. Olo oli sekava ja hysteerinen. Itkin, oksensin ja yritin pysyä tajuissani. Pelkäsin sekä itseni, että sen vielä pari päivää sitten elossa olleen alkion puolesta. Vuoto saatiin lopulta tyrehtymään ja kohdunkaulan kanavassa ollut raskaus saatiin kokonaan poistettua. Sain lisää verta pariin otteeseen ja seuraavana päivänä kykenin vähitellen taas liikkumaan.
Aamun ultraa pelkäsin... mutta pitkän etsimisen jälkeen lääkäri löysi kuin löysikin pienen sykkeen :)
Nyt loppuviikko äärimmäisen rauhallisesti ja ensi keskiviikkona ultraan tarkistamaan, että onko pikkuinen todella selvinnyt tästä härdellistä.
Luulin, että tällaisia tarinoita luetaan vaan netistä, eihän ne omalle kohdalle voi sattua... mutta näköjään voi sittenkin :)
Kyllä sitä voi ihan oikeasti kaikenlaista sattua.. Onneksi sinä ja toinen pieni olette kunnossa! :)
Voi nemja 
Kovan jännityksen päätteeksi kuulimme pienet sydän äänet eilen <3
No huhhuh mansikki! Ihanaa kuitenkin, että pieni siellä sinnikkäästi kasvaa.