Tutustumisketju

Monesti eka ultra ajoittuu rv 7 paikkeille että sydämen syke näkyy jo, kierroissa voi olla aina sen verran heittoa että sikiö onkin todellisuudessa pienempi mitä kuukautisista laskettuna pitäisi olla.
 
Sitä varte on foorumit ;) täällä on paljon kokeneita joilta kysellä ja kaikki me joko odotetaan nyt esikoisia tai ollaan odotettu esikoisia jollon oltu kans tietämättömiä :) Kysy vaan jos jotain mieleen tulee, täällä varmasti joku osaa vastata :)
 
Heippa sohvinen84, täällä samat laskennalliset viikot, mutta todellisuudessa taitaa pikkuiseni olla hieman nuorempi :) Ultraan asti kuitenkin menen noilla laskureiden antamilla viikoilla. Ja tyhmiä kysymyksiä ei olekaan! Itsekin ensikertalaisena oon jo nyt saanut mm. täältä foorumilta paljon tietoa :)
 
Anteeksi Cicado, painoin vahingossa ensiksi en tykkää kun olen puhelimella netissä. Korjasin asian mielestäni :)
Mun pitäis päästä yli tästä keskenmenon pelosta. Ja kun mä en ihan täysin vieläkään sisäistä tätä uutista.. Niin iskostunut päähän tuo lapsettomuus. Miten mä saisin muuta ajateltavaa? Me ei olla miehen kanssa kerrottu edes meidän omille vanhemmille vielä tästä. Onko se raskaus varmemmilla vesillä vkolla 13? Mulla ei ole oireinakaan ollut muuta kuin tissien kipeys ja menkat tietty jäi pois :) muutaman päivän, etenkin illalla vihloi hetkiä menkkamaisesti.. Nälkä mulla on vähän väliä. Mutta mulla on ehkä aina muutenkin nälkä vaikka oonkin luikero. Mikä on toinen pelon aihe kun oon 178cm ja BMI heiluu alipainolla. Ei tarkoituksella mutta olen aina ollut laiha. En liho vaikka söisin kuinka.. Mikä ei ole oikeasti mukavaa kun kaikki pitää anorektikkona. Ostin nyt jotain raskaus ja imetys multivitaa ja kalaöljyä. Ei ole siis pahoinvointi eikä muuta... Pelottaa että testi näyttikin väärin... Tai joku muu virhe on käynyt..
 
Täällä kohta (8.5) 30-vuotias Turkulainen. Mieheni on kohta 33-vuotta :) Asustellaan puutalorivarissa ja saimme rakkaan pojan hedelmöityshoidoilla 02/13. Nyt toinen myös hedelmöityshoidoilla <3 On se vaan niin lahja saada näitä lapsia!! Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä kohta 11-vuotta ja naimisissa neljä :) aika rientää! Opiskelen lähihoitajaksi :) kiva tutustua teihin kaikkiin!
 
Nuo pelot on kyllä niin ymmärrettäviä asioita, vaikka eihän se oo kiva sellaisen tunteen kanssa elää! Itsekin googlettelin ekat päivät todennäköisyyksiä keskenmenolle, kunnes päätin, että nyt saa riittää. Stressi ei varmastikaan ole hyväksi, joten päätin sitten kääntää asian toisinpäin: nyt olen etsinyt tietoa vain hyvistä asioista, kuten kehittymisen eri vaiheista yms. Sain apteekista tuollaisen vanhemmille tarkoitetun oppaan mukaan ja olen sitä lueskellut nyt alleviivaustussin kanssa! :D Itseäni helpottaa, että voin ainakin tiedon määrää lisäämällä vältellä asioita, jotka eivät oo välttämättä hyväksi.

Toivotaan sormet ja varpaat ristissä, että raskaus menee hyvin meillä kaikilla! :)
 
Viikon kakstoista jälkeen rupee olee turvallisimmilla vesillä. Ite saanu tän yrityksen aikana kaks keskenmenoa ja yritän nyt vain ajatella etten asialle mitään voi. Yritän elää terveellisesti ja pitää huolta kropastani ja se on kaikki mitä voin pikkuisen hyväksi tässävaiheessa tehdä. Mä olen kanssa 178cm pitkä mutta nykyään en ihan alipainon rajoilla heilu :) tuli otettuu lähemmäs 15kg painoo kun rakastuin ja rupesin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa :) no toivottavasti tästä raskaudesta ei tule +30kg niinku esikoisesta, tarttee kattoo vähän tarkemmin mitä suuhunsa laittaa :) +15kg pyrin tälläkertaa jotta imetys onnistuu kunnolla. Kakkosesta tuli "vaan" 20kg ja imetys loppu kahessa kuukaudessa :( lähtöpaino oli 10kg vähemmän kuin nyt...
 
Niin ei pitäis kyllä stressata.. Mä ite syön oikeestaan vaan kasviksia, välillä kalaa ja kanaa ja oon nyt aloittanut aamut puurolla. Ennen en syönyt aamupalaa kun vasta töissä puolen päivän aikaan. Valmistuin lokakuussa lähihoitajaksi ja teen sijaisuuksia kotihoitoon. Onko teillä ajoittunut iltaan niitä menkkamaisia kipuja? Mulla alkoi taas. Ja koskee aika veemäisesti välillä... :/ ihan kuin olisin nivusissa tuntenut kans juilimista... Onkohan tää ihan normaalia nyt? :/
 
Mulla myös menkkajuilinnat painottuu näin illalle ja muitakin epämääräisiä kipuja esiintyy. Ainoa, mitä ei ole ollut, on menkkojen aikainen alavatsan polttelu. Siitäpä oonkin päätellyt, että asiat on kivuista huolimatta hyvin. Varmasti monenlaisia oireita voi olla tai täysin kivutontakin, yksilöllisiä kun ollaan :)
 
No mut hyvä kuulla että muillakin :) Luin jostain että jos se "kipu" on jatkuvaa ja pitkään kestävää niin se ei olis kai niin hyvä juttu. On mulla kyllä tyhmä olo. Miks näitä asioita, kipuja ja viikkoja ja tuntemuksia opeteta jo yläasteella! :)
 
Minä en vielä oikein osaa edes ajatella että olen raskaana. Kaksi keskenmenoa vähän ajan sisään koettu niin latistaa kyllä vähän uskoa ja intoa tähän raskauteen :( Ultran jälkeen ehkä uskallan antaa itelleni luvan ajatella että kyllä tässä raskaana ollaan.. Toisaalta mulla on semmonen vahva tunne että tällä kertaa kaikki menee hyvin <3
 
Terveisiä etelän lämmöstä! Olen ulkomailla asuva, 21-vuotias matkailualan ammattilainen. Avomieheenikin tutustuin töiden kautta :) Yrittäminen aloitettu tammikuussa ja eilen plussasin, laskujeni mukaan nyt ois menossa rv4+5. Olin jotenkin ihan varma et meillä tässä yrittämisessä tulee vielä kestämään ja testin tekeminen ahisti ku olin kaikista oireista huolimatta varma että nega sieltä tulee. Nyt olen ihan onnesta sekaisin! Toivottavasti kaikki sujuu hyvin joulukuuhun asti :)
 
Anskumama, asun Eilatissa joka on siis pieni turistikaupunki Israelissa. Aurinkomatkat toi aikoinaan suomalaisiakin tänne, nykyään ei kai enää :O koko vuonna oon nähny vaan yhen suomalaisperheen. Mun mies on venäläinen :)
 
Täälähän on mukavasti keskustelut alakanu! :)

Mulla on ikkää 27 vuotta ja kotoa löytyypi samanikäinen mies ja meidän 1 v 3 kk esikoistyttö. Kovasti on ommaa kotia nyt kahteltu, Pikku Kakkosen plussaus vähän vauhdittanu prosessia :grin TJOT alkoi oikeasti vasta kun lopetin imetyksen ja siitä parin viikon päästä oli eka ovulaatio ja siitä raskauduin joten hiukan kestää sisäistää että näin helposti jälleen tärppäsi. Ollaan kovin kiitollisia! Lapsia haluttais ehkä 3-5, saa nyt nähdä miten elämä kuljettaa :happy:
 
Kyfi, vaihdahan itsellesi joku helpommin tunnistettava nimimerkki jonka yhdistää juuri sinuun :) tervetuloa mukaan!
 
No jos minäkin.. 30-vuotias lahtelainen. Mies 28v. ja poika 4v. Olen vakityössä lähihoitajana ja ehkäisy jätetty pois 2014 tammikuussa. Poikaa kun odotimme meille kerrottiin 2 eri ultrassa että tyttö tulee, niin tässä salaa odotetaan tyttöä. Huomasin ettei PHKS ole ainakaan vielä kenenkään muun synnäri.. mutta kyllähän tänne kerkee vielä tulemaan odottajia.
Sairastan nivelreumaa ja raskaus on alkanut ihanasti. Kaikki nivelkivut ovat menneet pois. Vitsillä lääkärin kanssa ollaan naurettu, että pitäisi koko ajan olla raskaana kun menee niin hyvin. :happy090
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top