Ai, ja henkeen ja vereen luontoihmisiä ollaan täälläkin, vaikka kaupungissa asutaan. :)
Tutustumisketju
- Ketjun aloittaja Äyriäinen
- Aloituspäivämäärä
Moi! Liityn mukaan joukkoon,
Eli oon 22v ja esikoista oottelen viikot 19+2 :) savonlinnassa asustellaan :)
Puolisoni on myös 22v ja yhteiseloa takana viitisen vuotta.. :) lasta yritettiin vuoden verran ja vihdoin se tapahtui
perheeseen kuuluu myös tänään 1v wendy-koira ja 2v mimu-kissa :)
Eli oon 22v ja esikoista oottelen viikot 19+2 :) savonlinnassa asustellaan :)
Puolisoni on myös 22v ja yhteiseloa takana viitisen vuotta.. :) lasta yritettiin vuoden verran ja vihdoin se tapahtui
perheeseen kuuluu myös tänään 1v wendy-koira ja 2v mimu-kissa :) 
nuupa
Vauhtiin päässyt keskustelija
Puolisen päivää tullut pähkäiltyä mitä sitä tänne foorumille tarinoisi, joten jos sitä alkuun esittäytyisi.
Alusta asti olen sivusta seuraillut ja lähes päivittäin höpinöittänne lueskellut, mutta vasta nyt sain aikaseksi rekisteröityä itsekin.
Täällä kirjoittelee 22-vuotias esikoistaan odottava kärsimätön tuleva äippä. Laskettu aika meillä on 6.12. ja pari viikkoa sitten ultrassa saatiin vahvistus meidän poikatuntemuksille. Asustellaan mieheni kanssa Jyväskylän seudulla maalla kahden koiran, kahden kissan ja pienen kanalauman kera. Pikkusta odotellaan maailmaan innolla ja pienellä paniikilla, mutta viimein alkaa tulla semmonen olo että ehkä kaikki menee ihan hyvin.
Alusta asti olen sivusta seuraillut ja lähes päivittäin höpinöittänne lueskellut, mutta vasta nyt sain aikaseksi rekisteröityä itsekin.
Täällä kirjoittelee 22-vuotias esikoistaan odottava kärsimätön tuleva äippä. Laskettu aika meillä on 6.12. ja pari viikkoa sitten ultrassa saatiin vahvistus meidän poikatuntemuksille. Asustellaan mieheni kanssa Jyväskylän seudulla maalla kahden koiran, kahden kissan ja pienen kanalauman kera. Pikkusta odotellaan maailmaan innolla ja pienellä paniikilla, mutta viimein alkaa tulla semmonen olo että ehkä kaikki menee ihan hyvin.
Mäkin pitkän taustailun jälkeen päätin rekisteröityä ja liittyä mukaan turinoimaan. :) Laskettu aika on 10.12 ja raskauden alkuaika on ollut niin epätodellista eikä ole meinannut sitä sisäistää, mutta nyt kun toinen siellä fudispotkuja treenaa päivittäin ja viime viikolla olleessa ultrassa kaikki oli hyvin, niin nyt vasta ihan tässä viime päivinä on koko asia vasta kunnolla konkretisoitunut ja mielessä on vain se pökerryttävän ihana ajatus, että minusta tulee ÄITI Nyt onkin sitten sukeltanut vauvamaailmaan ja viime päivät ihmetelly tarvikkeiden hankintaa, lastenvaunujen ominaisuuksia, haaveillut nimistä ja selannut kirjakaupan vauvakirjojen valikoimaa .
Miehen kanssa oltu reilut viisi vuotta yhdessä ja ammoisina aikoina puhuimme, että lasten aika on sitten joskus "kun ollaan kolmekymppisiä". Noh, pikkunen päätti ihan vähän aikaisemmin ilmoittaa tulostaan, sillä laskettu aika on kaksi viikkoa ennen kolmekymppisiäni
Espoossa asustelen ja parisen viikkoa raskauden toteamisen jälkeen jäin vähän yllättäen työttömäksi. Pieni takaisku se oli, mutta loppujen lopuksi ei ole ollenkaan haitannut. Kulunut kesä on ollut ensimmäinen moniin vuosiin kun on saanut omistautua kokonaan itselle ja kaikelle kivalle. On saanu rentoutua, nukkua (!!), hengailla, reissata ja tehdä juuri sitä mistä itse tykkää! Sitä on vuosikaudet pitkään ollut koulu- ja työputkessa, että uskon vahvasti tällä olleen tarkoitus, kun on saanut vähän pidemmän aikaa keskittyä itseensä. Seuraavaksi voikin sitten keskittyä siihen pikku nyyttiin.
Eli heippa vaan kaikille! Oli mukava lukee noita esittelyitä, ihana kun meitä on täällä niin monenkirjava joukko kasassa! :)
Nyt onkin sitten sukeltanut vauvamaailmaan ja viime päivät ihmetelly tarvikkeiden hankintaa, lastenvaunujen ominaisuuksia, haaveillut nimistä ja selannut kirjakaupan vauvakirjojen valikoimaa .Miehen kanssa oltu reilut viisi vuotta yhdessä ja ammoisina aikoina puhuimme, että lasten aika on sitten joskus "kun ollaan kolmekymppisiä". Noh, pikkunen päätti ihan vähän aikaisemmin ilmoittaa tulostaan, sillä laskettu aika on kaksi viikkoa ennen kolmekymppisiäni
Espoossa asustelen ja parisen viikkoa raskauden toteamisen jälkeen jäin vähän yllättäen työttömäksi. Pieni takaisku se oli, mutta loppujen lopuksi ei ole ollenkaan haitannut. Kulunut kesä on ollut ensimmäinen moniin vuosiin kun on saanut omistautua kokonaan itselle ja kaikelle kivalle. On saanu rentoutua, nukkua (!!), hengailla, reissata ja tehdä juuri sitä mistä itse tykkää! Sitä on vuosikaudet pitkään ollut koulu- ja työputkessa, että uskon vahvasti tällä olleen tarkoitus, kun on saanut vähän pidemmän aikaa keskittyä itseensä. Seuraavaksi voikin sitten keskittyä siihen pikku nyyttiin.
Eli heippa vaan kaikille! Oli mukava lukee noita esittelyitä, ihana kun meitä on täällä niin monenkirjava joukko kasassa! :)
Tervetuloa joukkoon mukavaan Herkkusieni!! :) 
Kuulostaa tosiaan siltä että tuolla kaikella oli tarkoitus ja jäit 'hyvään saumaan' työttömäksi. On varmasti ollut ihanaa saada nyt kunnolla aikaa itselleen ja nauttia kesästä täysillä! :) Loppuvuodesta kun keskitytäänkin sitten pikkuisiin tonttuihin :D
Kuulostaa tosiaan siltä että tuolla kaikella oli tarkoitus ja jäit 'hyvään saumaan' työttömäksi. On varmasti ollut ihanaa saada nyt kunnolla aikaa itselleen ja nauttia kesästä täysillä! :) Loppuvuodesta kun keskitytäänkin sitten pikkuisiin tonttuihin :D
Moron nääs!
Jonkin verran olen foorumia seuraillut, joten eiköhän olisi syytä astua esiin itsekin :)
Viime perjantaina käytiin rakenneultrassa ja kun sielläkin kerta todettiin, että kaikki on ok, ja että todellakin, raskaana tässä ollaan (!), niin päätin itsekin alkaa uskoa :) Nyt pikkuhiljaa uskaltaa jo vähän iloita ja suunnitellakin juttuja.
Ei sillä, ei meillä mitenkään rankka tausta ole ettenkö siksi uskaltaisi uskoa vauvaan. Klassinen suomalainen ajattelutapa vain; ei pidä liiaksi ilakoida, suruksi vaan sellainen muuttuu :D Oikeasti en edes ajattele noin koskaan! Jostain syystä tämä suunnaton vastuu ja luottamustehtävä on saanut tuntemaan noin...
Esikoista siis odotellaan. Vuosi sitten jouluaattona mies kuiskaili yön tunteina, että josko annettaisiin vauvelin tulla jos on tullakseen. Lähes päivälleen tästä olis laskettu aika. Hassua.
Meillä on isohko koira. Tämä 40-kiloinen pötkö tuli meille kaksi vuotta sitten jouluaaton aattona. Hassu sattuma.
Asustellaan Tampereella kaksiossa, lähellä keskustaa. Suunnitelmissa on muutto isompaan kunhan vain se täydellinen koti tulee vastaan. Tällä tilastolla se löytyy jouluna :D
Mitäs muuta itsestäni kertoisin... Tämän viikon olen kesälomalla ja vielä 3 viikkoa jäi lomia alkusyksyyn :) Taisin arpoa loma-aikani oivasti, luulenpa että sitä lomaa vielä kipeästi kaivataan kun tästä kunnolla paisutaan.
Jonkin verran olen foorumia seuraillut, joten eiköhän olisi syytä astua esiin itsekin :)
Viime perjantaina käytiin rakenneultrassa ja kun sielläkin kerta todettiin, että kaikki on ok, ja että todellakin, raskaana tässä ollaan (!), niin päätin itsekin alkaa uskoa :) Nyt pikkuhiljaa uskaltaa jo vähän iloita ja suunnitellakin juttuja.
Ei sillä, ei meillä mitenkään rankka tausta ole ettenkö siksi uskaltaisi uskoa vauvaan. Klassinen suomalainen ajattelutapa vain; ei pidä liiaksi ilakoida, suruksi vaan sellainen muuttuu :D Oikeasti en edes ajattele noin koskaan! Jostain syystä tämä suunnaton vastuu ja luottamustehtävä on saanut tuntemaan noin...
Esikoista siis odotellaan. Vuosi sitten jouluaattona mies kuiskaili yön tunteina, että josko annettaisiin vauvelin tulla jos on tullakseen. Lähes päivälleen tästä olis laskettu aika. Hassua.
Meillä on isohko koira. Tämä 40-kiloinen pötkö tuli meille kaksi vuotta sitten jouluaaton aattona. Hassu sattuma.
Asustellaan Tampereella kaksiossa, lähellä keskustaa. Suunnitelmissa on muutto isompaan kunhan vain se täydellinen koti tulee vastaan. Tällä tilastolla se löytyy jouluna :D
Mitäs muuta itsestäni kertoisin... Tämän viikon olen kesälomalla ja vielä 3 viikkoa jäi lomia alkusyksyyn :) Taisin arpoa loma-aikani oivasti, luulenpa että sitä lomaa vielä kipeästi kaivataan kun tästä kunnolla paisutaan.
Angeliqa80
Satasella mukana keskusteluissa
Hei, täällä ihan uusi palstalainen, joka on seuraillut vain sivusta, jotenkin tuntien itsensä vieraaksi ja ulkopuoliseksi näissä foorumeissa, onhan edellisestä foorumiseurailusta aikaa jo monta vuotta.
Esikoinen on jo 15-vuotias, toinen lapseni on kohta 13, kolmas lapsi täytti juuri 11 ja tämän hetken nuorin lapsi on siis 7, täyttää joulukuussa 8. Näiden jälkeen on tapahtunut muun muassa sellaista että heidän isänsä kuoli ja jäin leskeksi.
Olimme kyllä tässä vaiheessa jo eroamassa, mutta siis kuitenkin.
Nykyisellä miehelläni ei ole entuudestaan lapsia, joten tuleva lapsi on hänen ensimmäinen ja oletettavasti myös viimeinen, alkaa tuo ikä painaa tässä meikäläistäkin jo... Ikää mulla siis 35.
Pakko sanoa näin uudelleen synnyttäjänä, että kyllä lapset pitää tehdä nuorena, jos niitä vaan saa. Tässä iässä kaikki tuntuu olevan aika paljon kamalampaa.. Synnytys hiukan hirvittää. Sillä muistan kyllä edellisestä ajatelleeni että tää on kyllä ihan vihoviimeinen lapsi jonka tähän maailmaan saatan :D
Esikoinen on jo 15-vuotias, toinen lapseni on kohta 13, kolmas lapsi täytti juuri 11 ja tämän hetken nuorin lapsi on siis 7, täyttää joulukuussa 8. Näiden jälkeen on tapahtunut muun muassa sellaista että heidän isänsä kuoli ja jäin leskeksi.
Olimme kyllä tässä vaiheessa jo eroamassa, mutta siis kuitenkin.
Nykyisellä miehelläni ei ole entuudestaan lapsia, joten tuleva lapsi on hänen ensimmäinen ja oletettavasti myös viimeinen, alkaa tuo ikä painaa tässä meikäläistäkin jo... Ikää mulla siis 35.
Pakko sanoa näin uudelleen synnyttäjänä, että kyllä lapset pitää tehdä nuorena, jos niitä vaan saa. Tässä iässä kaikki tuntuu olevan aika paljon kamalampaa.. Synnytys hiukan hirvittää. Sillä muistan kyllä edellisestä ajatelleeni että tää on kyllä ihan vihoviimeinen lapsi jonka tähän maailmaan saatan :D
Metsäläinen
Piirimestaruustason postaaja
Se vähän riippuu. Itse olen tyytyväinen 35v esikoisen odottaja. Tuntuu että minulle tämä on hyvä aika olla raskaana.
Solavi
Vauhtiin päässyt keskustelija
Esittäydyn minäkin.
Olen Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva 38v, 4 tytön äiti.
Kolme ensimmäistä 18v, 14v ja 11v tytöt ovat edellisestä liitostani.
Silloin jo päätin, että lapset ovat minun osalta tehty, kunnes löysin maailman rakastettavimman miehen.
Hänellä ei lapsia ollut joten halusin suoda vanhemmuuden ilon myös hänelle.
Neljäs tyttöni syntyi vuosi sitten keväällä ja nyt siis tulossa viides lapsi perheeseemme joka myöskin on sukupuoleltaan tyttö
Tässä työn ja perheen yhteen sovittamiseen meidän perheessä tuo lisähaastetta kolme kerroksisen rintamiestalon täydellinen remontoiti. Remontti on todellakin iso jossa vaihdetaan osittain runkotolpatkin.
Kohta on vuosi asuttu tässä remontin keskellä ja pakko sanoa, että kaikkeen tottuu.
Yksi kerros on nyt valmis joka helpotti elämäämme, kun isot tytöt pääsivät omiin huoneisiin, pois olohuone majoituksesta.
Nyt menossa kellariremontti joka olisi tarkoitus saada ainakin lähes valmiiksi ennen uuden tulokkaan syntymää joka on 9.12.
Suurena remonttiapuna meillä on joka päivä appiukko joka on kirvesmies ja alansa huipputaituri
Tähän meidän kiireiseen elämään tuli kaksi viikkoa sitten helpotusta, kun jäin loppu raskaudeksi sairaslomalle.
Työni on todella raskasta fyysisesti ja kiire pitää vauhdissa aina sen 8-10h ilman taukoja. Epäonnekseni vielä tänä kesänä petti ilmastointi joten lämpötila kohosi parhaimmillaan 50°C.
23 viikolle jaksoin juosta, kunnes luovutin ja jäin kotia masua kasvattamaan.
Nyt on ihana keskittyä vaan masuun ja omaan perheeseen.
Iloista odotusta kaikille
Olen Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva 38v, 4 tytön äiti.
Kolme ensimmäistä 18v, 14v ja 11v tytöt ovat edellisestä liitostani.
Silloin jo päätin, että lapset ovat minun osalta tehty, kunnes löysin maailman rakastettavimman miehen.
Hänellä ei lapsia ollut joten halusin suoda vanhemmuuden ilon myös hänelle.
Neljäs tyttöni syntyi vuosi sitten keväällä ja nyt siis tulossa viides lapsi perheeseemme joka myöskin on sukupuoleltaan tyttö
Tässä työn ja perheen yhteen sovittamiseen meidän perheessä tuo lisähaastetta kolme kerroksisen rintamiestalon täydellinen remontoiti. Remontti on todellakin iso jossa vaihdetaan osittain runkotolpatkin.
Kohta on vuosi asuttu tässä remontin keskellä ja pakko sanoa, että kaikkeen tottuu.
Yksi kerros on nyt valmis joka helpotti elämäämme, kun isot tytöt pääsivät omiin huoneisiin, pois olohuone majoituksesta.
Nyt menossa kellariremontti joka olisi tarkoitus saada ainakin lähes valmiiksi ennen uuden tulokkaan syntymää joka on 9.12.
Suurena remonttiapuna meillä on joka päivä appiukko joka on kirvesmies ja alansa huipputaituri
Tähän meidän kiireiseen elämään tuli kaksi viikkoa sitten helpotusta, kun jäin loppu raskaudeksi sairaslomalle.
Työni on todella raskasta fyysisesti ja kiire pitää vauhdissa aina sen 8-10h ilman taukoja. Epäonnekseni vielä tänä kesänä petti ilmastointi joten lämpötila kohosi parhaimmillaan 50°C.
23 viikolle jaksoin juosta, kunnes luovutin ja jäin kotia masua kasvattamaan.
Nyt on ihana keskittyä vaan masuun ja omaan perheeseen.
Iloista odotusta kaikille