Tutista luopuminen!!!!!!!!!!!

Täällä olis ja tutista luopuminen edessä kohta puoliin! ajattelin että saa esikko luopua piipustaan reilusti ennen vauvan syntymää. LA olis siis elokuussa että (tuttu lausahdus) onhan tässä vielä aikaa! Esikko siis nyt 1v2kk ja päivät menee hyvin ilman tuttia mutta unille tosiaan tarvitsee sen... Kovin hirvittää millainen huuto raivari kausi on edessä kun vieroitus alkaa! Ja tosiaan olisi varmasti helpompi jos esikko olisi vanhempi (2v---> ) kun ymmärtäis just jotkut "viedään oravavauvoille tms." jutut...
 
Mua kauhistuttaa kun meillä ois kanssa uusi tuttitaistelu edessä...  Eli tämän hetken nuorin, tuleva keskimmäinen siis, pitäisi yötutista saada irrotettua ennen kuin uusi vauva syntyy.  Meillä on nyt meneillään joku ihmeellinen "vaihe" että illan nukahtaminen on vaikeutunut huomattavasti muutenkin.  Mietin että oisko nyt sitten samoihin kitinöihin hyvä ympätä tutittomuus???  Tavallaan pelottaa kun muistaa minkälainen se kuukauden taisto oli esikoisen kanssa...  Toisaalta nuo muksut ovat ihan eriluonteisia.  Ei kai sitä tiedä ennen kuin kokeilee <:)
 
Meillä tutti on käytössä nukkumisaikoihin ja jo kauhulla odotan, kun tutista pitäisi alkaa luopumaan. Homma pitäis hoitaa alta pois ennenkuin pikkusisarus elokuussa syntyy. Olin ajatellut, että kesäkuussa kun työt loppuu olisi hyvä sauma alkaa huutamiset :D
Mutta miten se kannattaisi tehdä? Onko parempi kerrasta kaikki pois vai ensin päikkäreiltä ja sitte iltasin? En yhtään tiedä mistä kannattais lähteä kokeilee..
 
Heippa! Ajattelimpas heittää kommenttia kun tää asia oli meilläki ajankohtainen joku aika sitten. 

Eli poika on nyt 2v 4kk. Tutista luovuttiin semmoinen 3kk sitten. Meni vähän vahingossa niin että ekaks lähti päikkäritutti päiväkodissa, se kun vaan yks kaunis päivä unohtu kotiin :D Se meni tosi kivuttomasti. 

No sitte päätin että no ei kait me sitä kotonakaan käytetä. Eli yks ilta otettiin pojan kans sakset ja yhessä leikattiin tutista pää pois. Heh... No, aikansa poika sitä siinä tutkiskeli ja tuumi sitten että tutti joutaa roskiin :D Vietiin sitten tutti yhessä roskiin. Nukkumaan mentiin ihan kivasti,. tietty muutaman kerran tutin perään sinä iltana kyseli mutta nukahti kuitenkin. 

Tutista luopumisen jälkeen päikkäreille nukahtaminen oli yllättäen se vaikeampi juttu pojalle. Kotona ollessa siis. Kiukkusi ja keksi vaikka mitä mutta lopulta tietty aina nukahtikin. Yöunille asettui suht helposti. Ja sen minkä kans huomasin niin öistä tuli paljon levollisempia ilman tuttia. Ei tarvinnut joka käänteessä olla etsimässä tutia milloin mistäkin! 

Parisen viikkoa ehkä yhteensä oli se aika kun poika joskus ohi mennessään kyseli että missä minun tutti on :D Mutta ei mitään sen kummempaa. Eli loppujen lopuksi melko kivuton juttu. Pahempaa odotin kun tuo meijän poikanen on hieman tempperamenttinen luonne. 

Toivottavasti tästä tarinasta on jollekkin apua. 

Aurinkoista kevään odotusta :) 
 
Pakko itsekkin kommentoida :) meillä siis myös jäi tutti pois vuoden vaihteen jälkeen jolloin poika oli sellaiset 2v3kk (tutti toimi nimenomaan unituttina). Pitkitin ja pitkitin aina tutin pois ottamista koska ajattelin juuri sitä tulevaa taistelua, mikä seuraa tutin poisotosta ja sitä että saako moneen yöhön nukuttuakaan kun lapsi vaan huutaa... Ehkä minulla oli "helppo" lapsi tai jotain :D mutta tutti todellakin jäi pois heti kerralla kaikkien unien kohdalta,aloittaen yöunista :) Kerroin vain pojalle että äiti imuroi tutin vahingossa imurin sisään päivällä, ja että sitä ei enää ole. Toki illan aikana muutamaan otteeseen poika kaipaili tuttiaan, mutta lopulta nukahti hyvin ilman sitä. Toki meillä auttoi PALJON se, että uniriepu on ollut vauvasta asti käytössä ja se tavallaan "korvasi" tutin, vaikkei korvannutkaan :D.
Toki jokainen lapsi käyttäytyy omanlaisesti ja kaikilla ei mene asia yhtähelposti. Paljonhan sekin vaikuttaa minkälaisessa käytössä lapsella tutti on ja missä tilanteissa.
Poika on aina pääsääntöisesti nukahtanut itsenäisesti sänkyynsä ja se nukahtaminen toki tutin poisoton jälkeen pitkittyi hieman ensimmäisen viikon ajaksi ja ensimmäinen kuukausi meni huulirasvaa laittaessa pojan huulille kun huuliaan tahtoi imeskellä/lutkuttaa nukahtaessaan, mutta sekin on onneksi jäänyt pois...
Itse olen jälkeenpäin ajatellut, että olisi pitänyt uskaltaa tehdä se vain aiemmin :) pelkäsin todellakin sitä kolmatta maailmansotaa lapsen kanssa ja siksi omalta osaltani pitkitin asiaa noinkin pitkään :)

 
Meillä on yritelty vähentää tuota tutteilua nyt 2v1kk ikäisen pimun kanssa. Ei taida loppua tulla ihan heti, tutti vaan tuntuu olevan niin tärkeä. Itsellä ei oikein ole kanttia huudattaa viikkoa vielä ainakaan tuon takia. Meillä aloitettiin kävely siinä vajaan 10kk ikäisenä, eikä kyllä ole nolottanut kun pieni tuttisuussa kulki. Tosin imetyksenkin lopetin vasta kun hän oli 1v10kk, lähinnä raskauden vuoksi, mutta kyllä se jo kieltämättä itseä ärsyttikin. Hammaslääkäri meille suositteli 2v ikään mennessä luopumista, kun taannoin jouduttiin tapaturman vuoksi käymään ja erikseen asiaa kysyin. Lääkäri kyllä sanoi sen niin että olisi ihan hyvä jos. Neuvolassa ei sitten 2v tarkastuksessa saatukaan asiasta huutia, kun tosiaan tuo tissittelykin oli vasta loppunut.
Toiveissa olisi että kesän kynnyksellä päästäisiin tutista ja vaipoista eroon, kun syyskesästä olisi uusi tutteilija ja vaippailija syntymässä perheeseen. Yökuiva tuo neiti onkin ollut jo melkolailla reilun vuoden, päivisin ei voi puhua samasta. Parhaillaan kyllä päivisinkin pisut jo tulee pottaan. Meillä taidetaan kehittyä siis tässä järjestyksessä.
 
Loistavia vinkkejä, tulee tarpeesen! Meidän neiti aloitti tutin syönnin vasta reilun puolen vuoden iässä (miks ihmeessä...??) ja nyt kyllä pitäis olla jo vierotettu (1v 10kk). Useamman päivän työmatka edessä niin sen jälkeen saa pihan oravavaavit lahjan :happy119 isi tuskin jaksaa mahdollisen rumban itekseen :wink
 
Takaisin
Top