Tupakoivia odottajia?

Itsellä ei ollut ainakaan aikomusta syyllistää, vaan kertoa faktaa ja kannustaa lopettamaan. Tosiaan neuvolasta saa varmaan tarvittaessa apuja lopettamiseen :)
 
Haha ei tainnu moni lukea/ymmärtää
aloittajan viestiä "ei tarvitse ketään syyllistämään, vaan vertaistukea" :D :D :D
Onko toi sitä vertaistukea? Vai onko helpompi tulla kertomaan oma mielipide kun joku muu on tehnyt sen jo? :D

Luuletteko ihan oikeesti ett teidän "järkkymisillänne" kukaan pystyy helpommin lopettaa tupakointia? Ei todellakaan. Se ei oo teidän järkkymisistänne kiinni, vaan se lopetus lähtee jokaisesta itsestään ja toiset tarvii siihen enemmän tukea ku toiset. Ja te teette vaan hallaa jakamalla noita järkkyttyneitä mielipiteitänne sen pyydetyn ja halutun vertaistuen sijasta.
Joka ikinen tupakoiva äiti tietää että heistä ei ajatella pelkästään positiivista, ja harva tupakoiva äiti on ylpeä tupakoinnistaan. Todennäkösesti tupakoivat äidit tietävät kyllä faktat mitä voi tapahtua jos tupakoi raskausaikana. Luulen että aika moni vastuullinen tupakoiva äiti miettii mitä se tupakka sikiölle voi tehdä.

Tekisi vielä jotain mieli lisätä tähän loppuun, mutta jätän sanomatta niin itsestäänselvän asian.

Mutta siis rauhaa, auttamista, vertaistukea ja kaikkea hyvää toivoisin äitien välille, enkä mitään "sotaa" niinku pääasiassa tuntuu jokapaikassa olevan..
 
Hei itse olen myös polttanut ennen raskautta. Kuitenkin lopetin heti kun plussasin ja olin sitä ennen jo vähentänyt kun tiesin että lasta yritämme. Huomaan kuitenkin että nyt kun on ollut useamman viikon polttamatta niin tupakan hajuton todella voimakas ja etova.

Mulla on tuttu joka on myös raskaana tällähetkellä n.17 rvk ja on nyt lopettanut tupakoinnin. Hän siis vähensi viikko kerrallaan kunnes tuli stoppi, kuitenkin hän antoi itselleen luvan polttaa jos tulee aivan kauhea mieli. Tähän päivään hän on polttanut n.1-2/2vk. Sanoi että on helpompi lopettaa kun ei ajattele että nyt on oltava polttamatta vaan juuri että "jos teke mieli niin.."

Itse tekee pahaa katsoa jos ison mahan kanssa polttaa mutta toisaalta juuri eihän me voida tietää että onko kyseinen äiti polttanut ennen raskauttaan 1-2 askia päivässä, siinä vaiheessa muutama tupakka päivään on jo saavutus vähennys.

Tsemppiä kaikille ketkä yrittävät lopettaa! :-)
 
Itse olen lopettanu tupakoinnin jo joku vuosi ennen raskaaksi tuloa mutta ihan mielenkiinnosta että mikä siitä tekee teille niin vaikeeta lopettaa? Itse lopetin ihan seinään muutenvaan eikä mitään ongelmaa ja jotenkin en osaa ajatella muutakun että tupakointi on tapa eikä niinkään pakko. :) en siis syyllistä koska kunkin oma asia.

Omalla kohdalla ainakin se tapa hallitsee mua enemmän kun se tupakka. Tai pystyn jotenkin olemaan ilman, mut kun on esim tylsää, syönyt ym millon on yleensä tottunut menee tupakalle ni on pakko keksiä jotain muuta tekemistä. Tää saattaa auttaa ja välillä ku sen tekemisen saa loppuun tekee edelleen mieli. Tarvii varmaan kokeilla mennä imee peukkua tonne pakkaseen seuraavaks. :D
 
Vertaistueksihan tää ketju oli vissiin tarkotettu... jos tää muuttuu tähän et kaikki virheettömät kiiltokuvaihmiset käy täällä kertomas omia kauhistelevia mielipiteitään ni kyllä me varmaan keksitään piiitkä lista mistä saadaan kaikille tarpeeks paha mieli. :) jyst saying mut eiköhä jokane meistä yritä.
 
Vertaistukea on myös oikean tiedon jakaminen. Faktoista ei saisi syyllistyä, vaan ne kannattaisi tiedostaa ja käyttää voimavarana siihen lopettamiseen. Se pieni ihminen siellä mahassa ansaitsee terveen alun elämälleen, siitä minä sain motivaation lopettaa seinään :)
 
Voisko lopettamiseen auttaa jokin konkreettinen suunnitelma vaikka ihan paperille piirrettynä?

Etsiä siihen kaikki hyvät motivaatiota lisäävät seikat ja keksiä pahan hetken varalle erilaisia tekemisiä, jotta pääsis yli tarpeesta lähteä röökille mieliteon iskiessä.

Vaikkapa niin, että kun tekee mieli, niin siirtää röökille menemistä hetken ja puuhaa jotakin muuta. Jos vielä vartin tai puolen tunnin päästä ylitsepääsemätön tarve niin menee vasta sitten jos on pakko. Tai tuolloinkin koettaa ensiksi tehdä jotakin muuta.

Mä oon myös röökannut aiemmin ja lopetin plussattuani. Tähän auttoi se, että aina kun mieli alkoi tehdä röökiä, niin kylmästi pakotin itseni ajattelemaan jotakin muuta, sen sijaan, että olisin jäänyt pyörittelemään mielessäni ajatusta röökistä, röökille menosta, tai syistä, jotka oikeuttaisivat minut tupakoimaan.

Tsemppiä kovasti, helppoa se ei ole vasta kun sitten kun jostain ihmeestä löytyy se "oivallus" ja itselle sopiva tapa! :)
 
Marilin toi tylsyys on oikeesti paha! Ja nimenomaan tää on tympeesti juurtunu tapa. Jotai pitäis keksii tilalle ja aina olla tekemistä...
 
Kerran yksi ystäväni, joka tupakoi alkuraskaudesta kertoi, että sai lopetettua kun oli netissä nähnyt jonkun videon. Videolla raskaana oleva nainen oli polttanut tupakkaa ja samanaikaisesti oli ultrattu sikiöä. Ei ollut kuulemma kovin kaunista katsottavaa...

Tsemppiä kaikille lopettamista tai vähentämistä yrittävälle!

Niin ja ei ole tarkoitus päteä, syyllistää tai yrittää olla "parempi". Itse olen kahden ensimmäisen raskauden aikana polttanut ja terveitä, isokokoisia poikia ovat syntyessään olleet. Kolmannen raskauden aikana en polttanut ja tein kaiken mahdollisen "oikein". Raskaus oli todella vaikea ja poika allerginen lähes kaikelle..
Itse pystyn olemaan polttamatta sillä ajatuksella, että miltä vauva näyttäisi sätkä suussa. Se miten tupakasta irti pääsee, on kiinni myös siitä, millainen riippuvuus on. onko se tapa? Fyysinen? Sosiaalinen?
Itselläni täysin sosiaalinen. Alussa nautin siitä, kun joku kaveri poltti vieressä ja mä söin vaikka porkkanaa. Tietyissä tilanteissa teki mieli käydä tupakalla niin saatoin esim. Käydä parvekkeella muuten vain. Minulla ainakin mielihalu kestää pienen hetken. Alussa niitä oli tiheämmin ja sitten ne harveni. Tiukassa tilanteessa lähdin vaikka kävelylle, aloin siivoamaan tms. Jotta sain muuta ajateltavaa
 
Muokattu viimeksi:
Olen odottaja syyskuun odottajista ja olen lueskellut täällä odottajien foorumilla viestiketjuja. Itse olen onnistunut lopettamaan tupakoinnin kirjan nimeltä Stumppaa nyt tai Stumppaa. En muista tarkaan kirjan nimeä, koska tästä on jo aikaa.Uskoisin kuiten Mr. Googlen tietävän asiasta jotain. Kirjaa voin todella suositella. Toisen kerran lopetin hypnoositerapian avulla jolloin tupakointi loppui kertaheitolla. Muistaakseni hypnoositerapeuteilla on yhdistys, jonka kautta saa asiasta tietoa. Olen siis aloittanut ja lopettanut tupakoinnin useamman kerran elämäni aikana. Akupunktion olen kuullut olevan myös hyvä tuki vierotusoireisiin ja lopettamiseen. Toivottavasti vinkeistä olisi apua teille asian kanssa kamppaileville. Kahvinjuonnin lopettamisesta sain paljon kovemmat vierotusoireet kuin tupakakoinnin lopettamisesta... Tsemppiä!
 
Tupakointihistoriaa täälläkin noi 10 vuoden ajalta. En mitenkään järkyttävän paljon polttanut, aski kesti noin 2-3 päivää. Plussauksen jälkeeen oli selvää, että nyt loppuu ja vähensin noin 2 tupakkaan päivässä. Uuden vuoden aaton jälkeen en ole polttanut yhtään eli nyt viikko ilman tupakkaa :) Mieskin lopetti samalla, mutta sille tuntui ottavan paljon kovemmalle kun äksyili ekan muutaman päivän. Eli kyllä siihen pystytään. Tsemppiä hirmuisesti!! :)
 
Joo... Mua järkyttää kans. Täällä oli puhetta, että on jokaisen oma asia, polttaako raskauden aikana. Mun mielestä ei oo, koska siinä on vastuussa toisen, viattoman ihmisen elämästä.

Sit oli puhetta siitä, että tupakointi helpottaa pahoinvointia. Mulla on Hongkongista ostettuja yrttejä, siis ihan luontaisia yrttejä, joiden mä tiedän helpottavan mun oloani tosi paljon. Otanko mä niitä? En, koska niitä ei oo todettu turvallisiksi. Mä kärsin ite mieluummin kun vaarannan lapseni.

Sori, mut mulla ei riitä ymmärrys. En haluu pahottaa kenenkään mieltä tällä, toivon, että saatte lopetettua.

et vaan voinut ohittaa ketjua ja siihen kommentoimista, vaikka varmaan heti tajusit, ettet kuulu tupakoiviin odottajiin. perusta ketju "mitä mieltä olet tupakoivista odottajista" :D hehe
 
Onko faktat ilkeitä? Mä en halua, että mun viaton vauvani syntyy ennenaikaisesti mun takiani - tai saa neurologisia ongelmia tai jää ilman happea. Vaan mun takiani.
 
Faktat voi sanoa ilkeästi tai vähemmän ilkeästi. Lisäksi voi miettiä, mitä sillä sanomisella haluaa saavuttaa ja mikä on sille oikea aika ja paikka? Oikeastiko kuvittelet, että autat jotakuta noilla faktoilla? Mun pitäis varmaan myös poistua täältä kommentoimasta kun ei varsinaisesti ole mun ketju, mutta tuli vaan niin helvetin huono fiilis tästä. Täällä ihmiset kamppailee itsensä kanssa ja soimaa itseään ja sit tullaan vielä päälle lyömään lyötyjä. :sad001
 
Auttaako pään silittely sit jotain? Kukaan ei varsinaisesti sitä röökiä kenenkään suuhun tunge. Kyllä se on ihan itestä kiinni. Jos kommentoisin näin asioita, joihin ihmiset ei ite voi vaikuttaa, niin joo, silloin olisin ilkeä.
 
Vertaistuki ja kannustus tuppaa juu auttamaan enemmän kuin tuomitseminen. Mutta jätän tämän keskustelun nyt tähän, se ei varmasti palvele mitään jos tästä ketjusta tulee ulkopuolisten taistelutanner.
 
Minä olen tupakoivan äidin lapsi. Ei mitään ongelmaa ole kehityksessä ollut, ei neurologisia ongelmia, ihan samanlainen olen kuin ei tupakoivan äidin lapsi.

Jokainen sen päättää itse, ottaako riskin vai ei. Muut ei siihen voi vaikuttaa.
Itse en ole polttanut yhdenkään lapsen aikana, muttei tupakoimattomuus takaa sitä ettei ole ennenaikainen tai ole muitakaan ongelmia.
Tiedän että tupakoinnin lopetus on vaikeaa. Tsemppiä siis jokaiselle joka yrittää!!

- reilu 3 vuotta polttamatta, ja on vieläkin tilanteita jolloin voisin tupakan sytyttää -
 
Hei merivesiväri, tämä ei ollutkaan mikään mielipide kysely, ja sun kantas on nyt tullut selväksi. Voitko mennä jonnekkin muualle arvostelemaan ihmisiä tai vaikka pitää niitä ihan omina tietoinaan? Mitä sä luulet että me "paskat tupakoivat oottajat" hyödytään siitä että sä tuut tänne huuteleen ja arvostelemaan? Ei niin mitään. Tämän ketjun tarkoitus oli olla rakentava ja toisia kannustava. Katsos, kun kaikki ihmiset ei olla yhtä täydellisiä ja virheettömiä.
 
Takaisin
Top