Tupakoinnin piti loppua plussaukseen, mutta eipäs se niin vaan onnistunutkaan. Olen aina sanonut, että tupakointi loppuu, kun tulen raskaaksi, mutta enpä mä tiennyt, että olen ekaa kertaa raskaana vasta 32-vuotiaana, kun halusin aina saada lapsia nuorena, mutta aikaisemmin mulla ei ole ollut miestä. Olen siis polttanut 19 vuotta, joista suurimman osan ihan säännöllisesti, pitkään 11 tupakkaa päivässä ja muutamana viime vuonna noin 15 tupakkaa päivässä. Kun yritin plussattuani lopettaa kuin seinään yhtenä iltana, oli seuraavana päivänä edessä jo muutaman tunnin hereillä olon jälkeen hysteeristä itkua.
Sitten yritin vähentää. Ensin poltin 8 tupakkaa päivässsä, siihen pääsi kohtuu helposti, mutta siitä ei taas tahtonut päästä alaspäin. Sitten poltin 6 päivässä. Välillä yritin olla ilman, mutta ei se onnistunut. Viime lauantaina piti aamusta polttaa viimeiset tupakat ja kokeilla Nicotinell imeskelytabletteja avuksi. Poltin siis lauantaina kolme ja lopun päivää Nicotinellilla. Meni ihan hyvin muuten, mutta ne imeskelytabletit on musta ihan kamalia, enkä millään haluaisi laittaa niitä suuhuni. Ja sen tabletin imeskelyyn pitäisi mennä 30 min, niin mulla menee tunti, kun en voi imeskellä sitä nopeampaan, koska muuten kirvelee nikotiini kurkussa. Ja tabletin imeskeltyäni tekee kuitenkin mieli tupakkaa.
Eilen sunnuntaina poltin sitten illalla noin klo 19 yhden tupakan ja vielä myöhemmin toisen, mutta ei sekään hyvältä maistunut. Tänään on mennyt yksi pahanmakuinen tabletti ja yksi vielä pahemmanmakuinen tupakka. Tätä tupakointia vastaan taistelua on kohta jatkunut neljä viikkoa, enkä todellakaan haluaisi polttaa, mutta miten kykenisin ilmankaan olemaan? Olin siis viikonloppuna pois kotoa, niin pystyin ihan hyvin olemaan polttamatta, mutta sitten tulin eilen illalla kotiin, niin ei onnistu. Avomieheni polttaa todella paljon, eikä pysty lopettamaan, vaikka haluaisikin. Enkä voi häneltä sellaista vaatia, koska hän on melko vakavasti masentunut ja lopettaminen vain pahentaisi masennusta. Lisäksi meidän parvekkeelta tulee tupakansavut pahasti sisälle, niin että tuntuu, kuin sisällä poltettaisiin, niin yritä siinä sitten itse olla ilman tupakkaa. En haluaisi vaatia mieheltä sitäkään, ettei polttaisi parvekkeella, vaan menisi ulos, mutta mietin kyllä vakavasti, että pitääkö mun sitten lähteä omasta kodistani evakkoon ja kuinka kauan joutuisin evakossa olemaan, kun ei tuollainen passiivinen tupakointi kyllä sovi sikiöllekään. Meillä on siis remontin jäljiltä eristyksissä jotain vikaa, kun olohuoneen ikkunan alta (ei siis ikkunan ja pokan välistä, vaan pokan ja seinän välistä) vetää ja sieltä kai se tupakansavukin sisään tulee. Vialle ei olla tultu tekemään mitään ilmoituksesta huolimatta, mikä ei ole ihme, koska talossa on pahempiakin vikoja, joille ei tehdä mitään. Eilen tutkimme asiaa hieman itse, mutta seinää pitäisi ilmeisesti repiä laajemmalti auki, jotta vika löytyisi.
Onko ideoita, mitä voisin tehdä? Miten päästä tupakasta kokonaan eroon? Tunnen itseni todella huonoksi ihmiseksi, kun en vieläkään ole kyennyt kokonaan lopettamaan, vaikka kuinka yrittäisin!!! Anteeksi pitkä vuodatukseni, mutta tämä asia todella vaivaa minua ja tarvitsen apua. Toivottavasti joku jaksaa lukea ja auttaa!!!
