Tulevaisuudensuunnitelmat

Tämä voi olla teille muille itsestäänselvyys, mutta mainitsenpahan kuitenkin siltä varalta, että joku on näistä asioista yhtä pihalla kuin minä. Eli sattumalta kävin kunnan nettisivuilla lukemassa tuosta päiväkotiin ilmoittautumisesta, kun meidän pojan olisi sinne tarkoitus elokuussa mennä. Ajattelin, että varmaan aika hyvissä ajoin pitää se homma hoitaa. Noh, selvisi, että ainakin meidän kunnassa (nettivainoharhaisuus estää nimeämästä kuntaa, mutta siis pk seutua) ensimmäistä kertaa päiväkotiin ilmoitettava muksu pitäisi ilmoittaa jo 8.2. mennessä jos elokuussa mielii aloittaa. Tänään on sitten joku meidän alueen infotilaisuus, jossa kai kerrotaan tarjolla olevista vaihtoehdoista tms. Voi olla, että vain täällä tämä homma pitää näinkin ajoissa hoitaa, mutta kannattaa ehkä tarkistella oman kunnan tilannetta ellei jo tiedä sitä. Sen paikan voi sitten perua ja aloitustakin kai siirtää tarvittaessa kun onhan tuo tosi aikaisin kaikille, kellä ei ole vakipaikkaa johon palata.
 
Tuli vaan mieleen, nyt kun tää uusi jantteri ilmoitti tulostaan, niin voidaankin olla hra Karpon kanssa kotona sinne melkein 2 vuotiaaksi :D mut vähän nyt tosiaan meni suunnitelmat uusiksi :P

Uskon kuitenkin, et näin oli määrä tapahtua ja kyllä mä koulut, duunit ja muut urasuunnitelmat saan sitten sumplittua - vuotta myöhemminkin. Saanpahan nyt aikaa miettiä, onko toi kemian ala se, missä haluan olla lopun elämääni. Oon oikeasti niin turtunut siihen, et kiinnostuksen kohteet vaihtuu ja saa vaihtaa duunia ja alaa ku mustalainen hevosta. Mitä mä nyt tähän 29 ikävuoteen mennessä oon ollut neljällä eri alalla duunissa :D Haluisin tosissaan löytää sen oikean paikan, missä jaksais olla lopun työuraa :)
 
Juu kyl se niin vaan on et kyl aina suunnitella voi mut elämä voi kuljettaa ihan mihi tahans :D Mäki kovast suunnittelen täl pikkusel ja mahdollisel seuraaval lapsel 3-4v ikäeroo, hah, katotaa vaa ni mäki on koht paksun :D
 
Tulevaisuuden suunnitelmia täällä ei pahemmin oo silleen mutta ei tekisi viel mieli mennä kesällä töihin kun äippäloma loppuu heinäkuussa. Olis kesä viel vaiheessa ja poikakin pieni. Katotaan nyt kuinka kaik lutviutuu.
Isä meinas vähän että jos pidentäs kesälomaansa olemalla isyyslomalla kesällä ja jos itte menis tekeen välillä vähän töitä. :)
Hoitoalalla vakituisena olen.

Töitä on juu tehtävä jotta pärjää ja saa asuntolainan joskus maksettuu. :D
 
On tämä hankalaa miettiä, mitä tekis kun äitiysloma loppuu.. Varmaan pääsisin vielä entisiin myyjän hommiin, mutta ei oikein kiinnosta. :D Enkä raskis viedä hoitoon tyttöä vielä. Kiinnostais hakea ammattikorkeaan monimuoto-opintoina.. Vois opiskella kotona ja välillä käydä koulussa. Vähän turhaa kyllä stressata asiasta vielä kun on lomaa jäljellä. Pitää nauttia ku on kesä edessä!
 
Emmie, sä voit tietty olla ihan erilainen opiskelija kun mä, mut mä opiskelen nyt kotona ja tää on ihan hanurista..... Kouluhommat on tasantarkkaan vika homma, johon ryhdyn jos mul on vapaa hetki. On vähän turhan rankkaa tää nyt :sad001
 
Mietin ite kans jos oisin monimuoto-opiskelut aloittanut, mut ehkä joo, parempi vähän höllää... vaik siis oonki ihminen, joka mielellään pitää tuhat ja yksi rautaa tulessa samaan aikaan :D Mut on tää äitiys jo ihan yksistään ihan kiitettävän työllistävää. Sanotaanko, et rankempaa ku kolmen duunin tekeminen samaan aikaan :D

Ja heinukka, mä oon varmaan kans vähän samanlainen.. jos ottaisin kouluhommat kotiin, niin ne tosiaan ois ne vikat hommat johon ryhtyisin. Ja ne tehtäis juosten kusten viimeisenää mahdollisena hetkenä... :D

Eli meikä äiteilee nyt syksyyn 2016 :)
 
Opintoja lykätty vuodella, onneksi voi tosiaan lykätä kahdella vuodella :) oon kyllä nyt niin kahden vaiheilla, et jatkaako ees tällä alalla, kun työllisyystilanne on mikä on... tosin kylhän niihin opintoihin menee ainakin se 4 vuotta, et ehtii moneen kertaan muuttua tilanne.

Tosin mies pääsi nyt vuoden kestävään koulutukseen, et meillä menee aika yksiin tää aikataulutus. Harmittaa kyllä jo nyt, et tuleva kuopus joutuu aloittaa oman tarhauransa jo 9-kuisena. Onneksi on isoveli sit tukena.

On vaan niin hassua, kuinka omat suunnitelmat menee niin uusiksi... enkä ois kyllä osannut kuvitella esim 3 vuotta sitten, et tämmönen elämän tilanne on päällä.
 
Joo ccix toi on ain vähä inhottavaa ku kovin pienen joutuu laittaa hoitoon. Mut ain ei vaa oo vaihtarei, omakohtast kokemust siitäki.
Nyt on muute hoitopaikkahakemus syksyks jätetty meijä pikkusel. Aattelin et lokakuus sit ko tyyppi täyttää vuode. Ja hain nyt ainoastaa sin mis esikoinenki on ni on sit pikkuveljel helpomp alottaa ku on oma veli tuken ja turvan. Sielt kert ny syksyl vapautuu paikka ni pakko ny tarttuu siihe ko se menee sit muute se paikka. Ja jokatapaukses olisin tammikuus viimeistää koittan töihi pääst ni hoitoon meno on edes
 
Me on varattu myos paivahoitopaikka ensi syksylle, loka/marraskuu alkaen. Tuntuu hullulle etta nyt ollaan jo siina vaiheessa. Tanaan tein ensimmaista tyopaikkahakemusta. Poika antoi ihanan lahjan aidille nukkumalla 2h paikkarit niin sain tehtya hakemusta. :)
 
Nyt on jo kuukauden päivät ollut niin, että olemme molemmat töissä ja tyttö on isovanhempien hoivissa. Ja hyvin se on mennyt! Elokuun alussa tyttö aloittaa tarhassa, pikkuvauvojen ryhmässä, ja minä palaan kokopäiväisestä töihin. Nyt oma olo on helpottunut alun kriiseilyn jälkeen, koska tyttö selvästi nauttii muiden lasten seurasta. Kyllähän olisin mieluummin ollut kauemmin kotona, mutta kyllä tämä näin puoliaikatöissäkin on hyvä. :) Saan nyt kuitenkin olla kotona kaksi päivää viikossa. Suosittelen jos on mahdollista!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top