Toukomussujen vauva-arkea

Ihana biisi.. Ja mä voin lohduttaa, et ne hormoonit nostaa tunteet pinnalle vielä synnytyksen jälkeenkin. Kaikki ihana itkettää..[:)]
 
^Mahtavaa... minä itken muutenkin (ilman raskauttakin) niin helposti. Aina kun suutun, niin itken... [8|] Onpa ärsyttävää... Kukaan ota varmaan todesta, kun itkee vihaisena [:D] Näytän enemmän surulliselta, kuin vihaiselta...
 
Mä olen ihan samanlainen miiuhoo! [:)] Jos riidellään miehen kanssa,niin aina rupee itkettää (Mä vihaan sitä puolta,kun en osaa pitää pinnojani ilman että alan pillittää!) ja sitten ihan kyllä muuten olen herkkä..
Niinku äsken kirjotin tonne Raskauden viimeinen kolmannes -osioon miksi tuli pieni itku.
 
Viime yö oli ensimmäinen kerta, jolloin tunsin olevan ihan yksin, vauvan kans..
Tytöllä oli kiukku päällä koko ajan, ei ollut nälissään, vaippa kuiva, kaipasi vaan läheisyyttä ja lämpöä.
Eihän siinä mitään, mutta itse jo melko väsyneenä yöllä kun yritin tyttöä saada nukkumaan, niin mies
tiuskaisee peittonsa alta, että olkaa hiljaa!! What? Tämmöinenhän kuuluu asiaan..
Mies ei edes tarjoutunut avuksi, päätti että hänellä on nyt oikeus nukkua.. ja vieläpä oli
pienoiset sievoiset vetässyt edellisen päivän/illan aikana... sillä tietysti osuutta asiaan, mutta silti.
Kiukustuin tietysti miehelle hänen käytöksestään, hänellä kun olisi ollut mahdollisuus olla se, joka
hyssyttelee ja laulaa ja kävelee pitkin asuntoa, ja jääkaapissa oli vieläpä pullollinen lypsettyä tavaraakin.. eli kaikki edellytykset hänellä olisi ollut osallistua. Mutta ei niin ei.

Ei mahda mitään, kun ei hällä kiinnostus riittänyt sitte vajaata viikkoa pidempään. Ehkä ylireagoin, mutta väsyneenä sitä ottaa kaiken niin paljon raskaammin.
 
En nyt ehdi lukea kaikkea läpi, mutta voisko joku jo ulkoilua tuossa helteessä kokeillut kertoa, kuin paljon vaatetta oli vauvalla päällä :)?
 
Meillä oli neidillä aamulla pitkähihainen body, kolitsihousut, sukat ja kangasmyssy.. Mut kun oli 10 minsaa oltu ja itekin ihan läkähdyksen partaalla, ni totesin et ei vauvaakaan voi pakata ihan hullullain. Pelkällä bodylla ja sukilla sit köllötteli vaunuissa hyttyssuojan alla. Mä sortseilla ja narutopilla. Varjossa meil oli 27,9 ja aurinkoisella terassilla lämpö kiipes varmaan reippasti yli kolmenkympin.

Iltapäivällä kun tehtiin vaunulenkki niin oli edelleen tosi lämmintä mut tuuli sen verran, ni laitoin kypärämyssyn takas päähän ja sit sellasella hellebodylla tarkeni ihan hyvin. Virkattu peitto vyötäröstä alaspäin. Nii ja vaunuissa oli toki se päälliskansi tai mikskä sitä sanotaan tuulen suojana vielä lenkin ajan. Mut ei terassilla ku oli ihan sairaaaaan kuuma.

Äsken laitoin yöpuulle ja ihan vaan sellasella hellebodylla & sukilla ja täkki siinä lisukkeena mut ei kovin tiukkana ettei pakahdu ja tuuletin päällä et vähä edes kiertäis ilma [;)][:D]..
 
Mitä noihin hormooneihin tulee niin mä en ainakaan ole selvinnyt yhdestäkään päivästä prinssin syntymän jälkeen ilman onnen kyyneleitä [:)] Välillä tihrustetaan miehen kans molemmat kun hämmästellään tuota pakettia <3
 
Mulla on ollut pientä stressiä maidosta. Synnärillä piti antaa lisämaitoa ja s tarve vaan lisäänty päivien myötä kun maidonnousua ei näkyny eikä kuulunut. Rinnanpäät on myös ihan rikki ja todella todella kipeät. Tänään sit säikähdin ihan kunnolla kun oli iltasyötön aika. Kärvistelin ekat imut kunnes huomasin et poitsu puklas verta. Siinä sit iski paniikki et mitä tää on, otin rinnan pois suusta ja nännin päässä oli aika iso verihyytymä. Lämmitin sit korvikkeet ja isi syötti pojan kun olin ite niin hysteerinen. Sen enempää verta ei näkynyt ja nyt tuntuu siltä et maito on noussu ja tarttis saada poika kohta syömään! Edelleenkään en tiedä mistä se hyytymä tuli, ilmeisesti ollu joku tukos mikä maidonnousun avustuksella tuli sit ulos. Verta ei maidon mukana tule niin uskallan varmaan normaalisti imettää. Mä ehdin jo säikähtää et mun imettämiset oli tässä [:o]
 
Meillä on nyt molempien suostumuksella siirrytty siihen, että toinen nukkuu makuuhuoneessa ja toinen vauvan kanssa olohuoneessa. Ennen aattelin että tällänen järjestely ruokkii ajatusta suhteen alamäestä, mutta nyt ajatukset on muuttunu. Kummankin on saatava nukkua. Pe-la-yön mies hoiti vauvaa aamuun asti ja siirtyi mun noustua makuuhuoneeseen. Viime yönä sama, mää siirryin puol viis olohuoneeseen vauvan viereen. Ens yöstä alkaen mää hoidan vauvaa yöt että mies saa nukuttua makkaris että jaksaa töihin. Menen sit aikasin nukkuun ja mies syöttää vielä myöhään illalla vauvan kun muutenkin valvoo pidempään. Siirrytään sit makkariin nukkuun kaikki kun vauva jaksaa olla hiljaa. Perjantaina just huomasin että kun valvoo yön vauvan röhkiessä ja kitistessä niin ei päivästä tuu oikein mitään päänsäryn kanssa. Vauvan tunnetilojen arvailu menee ihan mettään sillon. Oltiin takapihalla nauttimas auringosta, vauva vaunuis ja minä lepotuolis. Mies tuli sit kotiin ja yritin syöttää vauvaa (edelleen ulkona) ja ihmettelin kun huutaa ja riehuu vaan eikä syö. Mies otti vauvan syliin ja sano heti että vauvalla on kuuma, siksi se on levoton. Vei vauvan sisälle viileeseen ja se rauhottu heti. Ollaan muuten viilennetty vauvaa pyyhkimällä kosteilla harsoilla, se tykkää siitä ensijärkytyksen jälkeen. Oon myös kylvettäny viileässä vedessä, vaiks sanotaankin että pitäs olla 40'asteista. Vaatteina meillä on nyt kahtena päivänä ollu hihaton ja jalaton body. Vaunuis ilman sukkii ja hattuu (hattu kun muutenkin harmittaa vauvaa). Peittona välillä harso. Sisko toi vauvalle päähuivin (hiukan tonttulakin näkösen) ni se kelpaa hattua paremmin.

Pakko kertoo tääkin juttu...lähettiin eilen miehen perään metsässä käymään vaunuilla. Mies sielä lastas puukuormaa ja minä kuljetin vauvaa sylis ja katteltiin ja ihasteltiin lintujen laulua yms. Sanoin sit miehelle että on se hyvä kun ruoka kulkee mukana vaan eipä tullu otettuu vaippaa jos sattuu jotain. Ja sillon sattu. Sinappii tuli ja sitä tuli lahkeestakin. Siinä sit äkkii miehen takki mettään päälle ja vauva siihen ja vaippa pois. Ei ollu paperii mut vauva pissas ja paikat puhdistu kuin tilauksesta. Laitettiin sit sideharso bodyn sisään ja miehen hattu pyllyn alle ja äkkiä kotimatkalle. Vauva oli tyytyväinen ja minä läksyni oppinut. Varavaippa ja kosteuspyyhkeitä mukaan aina vaunulenkille niin voi viipyä pidempäänkin. Samahan se aikuisilla. Puskapisulla voi käydä, ni voi joskus irtaantua kotovessasta.

Tuosta tissin veren vuotamisesta. Kerran kun pumppasin, ni pulloon tuli verta. Tais olla liian kova imu ja tissi tyhjä. Nyt pumppaan vain, kun tissis tuntuu pistelyä ja vuotaa yli. Vastiketta menee paljon, mutta olen jo hyväksynyt asian. Kasvaa se vauva ilman tissiäkin. Tissi tuntuu olevan vain huvitutti, jota on kuitenkin saatava joka päivä.    
 
Täällä on myös päästy jonkinmoiseen vauva-arkeen kiinni. Tai no, eihän tätä oikein voi vielä arjeksi sanoa, kun vauva täyttää tänään viikon, eikä vielä ole mitään selkeää rytmiä syömisten ja nukkumisten kanssa.
 
Itseäni vaan ihmetyttää, että missähän vaiheessa oma virta loppuu, kun nyt tuntuu, että jaksaisi vaikka mitä ja tekisi mieli lähteä vaunujen kanssa ulos juoksemaan ja kirmailemaan. Pitää oikein hillitä itseään, kun ei keho tietenkään ole vielä kunnolla palautunut, vaikka jostain syystä siltä tuntuu. Olin heti synnytyksenkin jälkeen niin energinen, että kätilön piti jo hiukan toppuutella, kun melkein juoksin hoitopöydältä suihkuun ja sen jälkeen osastolle [:)]
 
Noin yleisesti kaikki on sujunut mutkattomasti. Vaippoja toki kuluu ja toistaiseksi mennään noilla kertakäyttöisillä, kun niitä on kovasti kertynyt (pari lähti mukaan synnäriltä... [8D] *nolo*), mutta jossain vaiheessa pitänee kokeilla kestovaippojakin. Vauva syö hyvin ja nukkuu jokseenkin rauhassa. Viime yö oli todella rauhallinen ja neiti nukkui piiiitkiä jaksoja ja heräsi vain syömään, jonka jälkeen nukahti samantien uudelleen. Ihana, kun on näin lämmin niin päästään tänäänkin pienelle vaunulenkille lähikauppaan - ei juosten, mutta sentään vähän liikuntaa minullekin! Elämän pieniä iloja...
 
 
Eilen vietettiin aikaa ulkosalla, pikku neiti vaunuissa. Päälle laitoin bodyn ja ohkaset pökät ja myssyn päähän.
Varjossa köllötteli, nukahti melkeen heti ku vaunuihin laitto [:)] Tykkäs tyttö ulkoilusta. Tänään arveltiin käydä siellä vaunuilemassa, jos mun kunto vaan antaa periks. Tuntuu vähä kummalliselta tuolla alakerrassa, varmaan alkaa paikat parantua, nii tuntuu semmosta painetta..

Viime yö oli kyllä ihana, heräs vaan kerran syömään myöhäisen iltasyötön ansiosta. Klo 7 tosin noustiin sit jo ylös, mutta oli kyllä ihana kun tarttes tosiaan vaan klo 3 nousta, söi ja nukahti heti uudelleen. Lisää tämmöisiä öitä [:)]

Mä olin varautunu hankkimalla äidinmaidonkorviketta, mutta eipä noita näköjään tarvita.. onneksi.
Maitoo tulee ehkä vähä liianki paljo, pakastimeen on pitäny jo osa laittaa, ku ei tyttö jaksa syödä niin paljoa, että maito säilyis jääkaapissa. Eikös se lypsetty maito säily 2vrk jääkaapissa? Liivinsuojia saa vaihtaa koko ajan, vaikka olis tuplasuojat (kesto- ja kertakäyttöset), nii ei mee pitkään kun on paitaa myöten märkä. Ikävä homma. Kuinkahan usein sitä voi pumppailla, eihän tissit kärsi siitä?

Huomasin tossa eilen, että tytön iho on tosi kuiva! Lähtee semmoisia "suikaleita" ihosta. Ei jätä haavaa jälkeensä, eikä tyttö reagoi siihen ihon "kuorimiseen" millään tavalla, eli kipeätä ei tee. Tosin en hirveemmin viitti kuoria, rasvailua ja öljyn kans läträilyä, jospa sillä paranis. Luin, että tää olis ihan normaalia? Että etenkin yliaikaisilla vauvoilla tää on tosi yleistä, mut meidän neitihän ei oo yliaikanen. Onko muilla ilmennyt vastaavaa?

Niin ja neitihän on tänään 1 viikon vanha! <3 Nopsaan viikko pyörähti!
 
Kuiva iho on meilläkin, erityisesti otsa, kämmenselät ja jalkapöydät. Pylly ei oo kuivunu mihkään vaikka sitä vedellä läträtään eli vesi ei voi olla ainoo syypää. Neuvolantäti tosin sano että kuivuutta voi ilmetä ennen kuin vauvan oma rasvantuotanto alkaa. Tiedä sitten haittaako tuo nahanlähtö vauvaa.

Viime yö oli taas rankka, ei syöttämisen puolesta vaan röhkimisen. Ostettiin apteekista apua mahan turvotukseen, kun vauva meinas haljeta syömisen jälkeen, vaan taitaa tuo lääke aiheuttaa röhkimisen ja levottomuuden. Mulla on nyt syyllinen olo. Pitäs ittelle kokeilla tuota ainetta että mitä se sisällä aiheuttaa.  Mää yritin vauvaa hyppyyttää (että röyhtäisis) yöllä vaan ei siitä mitään apua ollu. Tosin aamulla kun mies otti vauvan syliin niin röhkiminen loppu heti. Kokeillaan myös Nutrilonin Hypo-allergenic-vastiketta, kun sen on sanottu olevan vatsaystävällisempi. Mulla on taas pää kipee, ootan kovasti vauvan seuraavaa uniaikaa että pääsis itsekin pötkölleen. 
 
Meidän poitsulla lähtee myös nahkaa, tosi ohuelti mut en ajatellut ainakaan vielä sitä mitenkään rasvailla...eilen oli niin hikinen päivä ja poitsulla masu sekaisin ihan kunnolla niin varmaan jotenkin vaikuttanut toi et hikoili niin paljon..?
 
Eilen tosiaan oli aika vaikea päivä, poitsu ei nukkunut aamun jälkeen juuri ollenkaan, tissille pariin otteeseen torkahti mut heräsi samantien kun olin joko ite siirtymässä tai sitte siirtämässä poitsua nukkumaan. Illalla alko usko loppua kun ei oikein mikään auttanu ja itellä vielä aika reilusti univelkaa jo ajasta ennen synnytystä, plus tietysti hormoonit, ei meinannu itkusta tulla loppua kun tuli jotenkin syyllinen olo kun ei pystynyt pienen oloa millään helpottaa. Mut tähän täytyy todeta et onneks tuol miehel on teräshermot. Otti pojan ja käski mun mennä nukkumaan...En mä nyt saanut nukuttua kun toista kauheesti harmittaa mut ihanasti tehty <3 Yhteen asti meni ennenkun poitsun masu rauhottu niin paljon et uni voitti. Sit herättiinkin vaan kerran yöllä syömään ja sit tyytyväisenä takas unten maille. Masu näyttäs muutenkin olevan taas kunnossa kun uni maistuu taas normaaliin tapaan. [:)]
 
Itellä on aika onnekas olo kun isänvaistot on heränny tosi vahvoina miehellä. Muunmuassa viime yönä kun pyysin sitä kääntää kylkee kun kuorsas, niin käänty niin varovasti ja kuvitteli et sillä oli poika sylissä [:)] Peiton kulma oli mytyssä sylissä ja siitä sit nousi istumaan. Hetken kesti ennenkun se itsekään tajusi et eihän tässä ollutkaan mitään sylissä [:D] Näitä vastaavia on ollu alusta asti, samaten aamulla kun syötin sängyssä ja poitsu oli meidän välissä ja tuli pieni kitinä niin mies täydestä unesta oli laittamassa olematonta tuttia toisen suuhun vaikka siellä oli jo tissi [:D] Hyvin hellyttävä näitä kahta katsella yhdessä.
 
Tuli mieleen tosta Mimmu86 ku sanoit, että miehelläs isänvaisto heränny, no niin on onneksi täälläkin nyt!
Yöllä varsinkin korostuu, kun mies on syystä tai toisesta ruvennut hirveästi unissaan puhumaan ja touhuamaan.

Monesti yössään mies kysyy, missä vauva on, kerran jopa etsi pienokaista mun peiton alla kun oli ihan varma että oon unohtanu sen yösyötöltä sinne [:D] Monesti on myös käyny kurkkaamassa unissaan, onko pikkuinen omassa sängyssä, ettei ole kadonnut mihinkään [:)] Sit ensimmäinen yö ku oltiin kotona, niin heräsin siihen ku mies istua nakotti mun vieressä, molemmat kädet mun tisseillä, ja sano että vauvan pitää nyt syödä! [:D] Tuumasin vaan että eiköhän se pikkunen sieltä itte heräile sitte ku nälkä tulee, ettei sun tartte siitä huolehtia [:)]
Itse mies ei tietenkään muista näistä mitään, mutta kiva sitte seuraavana päivänä kertoa, että viime yönä tapahtui *hih* [;)]

Kuinka teidän mammojen oma vointi on? Ei tietenkään vielä varmaan ennallaan, mut onko jotain vaivoja tai muuta ilmenny? Mulla on toi vatsa vähä ollu ongelmana, toimii tosi harvoin, ja kun toimii niin on ihan kovana.. tosi ikävää [8|] Oon koittanu luumulla yms. pehmitellä vatsaa, sairaalassa se onnistuiki, vaan ei kotona.. vaikka ihan samat eväät hommasin. Auttaiskohan ihan vatsanpehmikkeet, mitä saa apteekista? Osaisko joku suositella jotain toimivaa?

Niin ja tossa ku alkaa ristiäishommat pyöriä mielessä, niin ootteko tietosia, että voiko pappia pyytää toiselta paikkakunnalta kastamaan lapsen? Minä kun haluaisin että meidän neidin kastais mun entisen kotikunnan pappi. Vai pitääkö sen papin olla oman kotikunnan pappi?
 
Ei tartte olla oman paikkakunnan pappi joka suorittaa kasteen.. Ristiäisetkin voi pitää eri paikkakunnalla halutessaan, joten miksi pappi olisi "paikkakuntakohtainen".. 
 
Ei tarvi tosiaan papin olla asuinpaikkakunnalta, mutta pitää varautua tietenkin siihen, että vieraspaikkakuntalainen pappi ei välttämättä pääse muiden töiden takia. Eli kannattaa olla ajoissa liikenteessä ja kysyä. Kesäviikonloput on muutenkin sellaisia, että ihan tavallinen leipäpappi ei harvoina vapaaviikonloppuinaan ehkä halua liikahtaa työtehtävien takia muualle. Lisäksi on syytä varautua kilometrikorvauksiin, joita liikkumisesta aiheutuu.

Oon nyt jo viidettä päivää kuunnellut aina pihalla kääntyessäni, kun naapuri nukuttaa lastaan pihalla. Tai siis yrittää nukuttaa. Itse en pihalla tuossa karmeassa kuumuudessa viihdy, enkä voi olla miettimättä, että tuo naapurin lapsi yrittää sanoa samaa. Itkee nimittäin ihan koko ajan. En tiedä mitä muksulla on päällä, mutta vaunuissa se on toppakansien ja harsojen alla.

Alle vuoden ikäinen lapsi siellä kuitenkin on. Itse jotenkin tällä hetkellä ajattelisin, että kun sisällä on suhteellisen mukavan viileää, niin ottaisi lapsen sisälle.
 
On kyllä kieltämättä hauskoja juttuja [:D] Nyt sitä jotenkin odottaa öitä innolla et mitähän tänä yönä [:D]
Ainiin, ja mun ei annettu vaihtaa kun vasta yks kakkavaippa, mies niin innokkaana aina menossa kun toteen et taitaa olla vaippa täys [:D]

Meidän poika kastetaan Jyväskylässä miehen kotipaikkakunnalla ja pappikin on sieltä. Papin tosiaan saa toiselta paikkakunnalta jos hänellä vaan sattuu olemaan aikaa. Kilometrikorvauksen taitavat veloittaa toisin kuin oman seurakunnan papit.

Mä käytin raskauden aikana levolacia kun oli ummetusta ja muuten kovana. Ei tarvinnut käyttää niin paljon kun ohjeessa sanottiin ja toimi! Aika ällön makusta mut toimivaa. Mulla vähän vaihtelee miten toi vatsa toimii ja vähän arastelenkin käydä välillä kun tikit kiristää niin pahasti vaikkei välilihassa olekaan.

Miten teidän ruokahalut? Kun olen ymmärtänyt et imettäessä sitä tarttis sen 600kaloria normaalia enemmän ja monet sanonu et on kokoajan nälkä. Mullakun ei ole nälkä ollenkaan ja imetän kuitenkin noin kolmen tunnin välein... Väkisin vedän aamiaisen ja jotain pientä päivän mittaan. Niimpä painokin on pudonnu kotiutumisesta (pe) jo 6kg...
Minuu nyt ei juuri haittaa et noita kiloja lähtee, mut miten se vaikuttaa kun sanotaan niin jyrkästi ettei imettäessä saa laihduttaa...? (En siis missään nimessä laihduta mutta ei vain ole nälkä eikä ruoka uppoa)
 
Söiks Mimmu sillon ennen raskautta paljon? Eli onks nykytilanne eri ku sillon? Raskausaikana mä söin koko ajan ja oli nälkä, nyt välillä unohdan syödä kun touhuan eikä oikeesti oo nälkä. Samahan se oli ennen raskautta. Ja höpöhöpö laihdutuspuheille. Eiks tietoisesti laihduttajat just oo niitä jokka laskee kaloreit ja usein kieltäytyy liiankin paljon kaikesta. Elät niiku susta tuntuu, älä syö jos ei maita. Monilla on raskauden aikana kertyny sitä ylimäärästä rasvaa nii sitähän sitä on nyt hyvä käyttää. Mä uskon, että normaalin terveen ihmisen tulee väkisinkin syötyy tarpeeks. Sairaalas mun ruokalipus luki 2500 cal / päivä, ja se mitä siellä tuli syötyy oli ihan normaalii ruokaa eikä ähkyä tullu.

Tyttö on nyt neliviikkonen ja on huolestuttavasti ruvennu heilumaan ja kierähtelemään. Ei sitä enää uskalla jättää yksin pöydälle /sohvalle, niikus tähän asti [&:]
 
Täällä ei kuulu kovin hyvää vauva-arkeen. [:(] Ikävä näin kauniina päivänä näitä synkkiä asioita purkaa mut minkös teet. Viime keskiviikkona oli miehen varpajaiset ja me mentiin tytön ja koirien kanssa porukoille yöksi ettei tartte yksin olla. Yöllä sitten heräsin syöttämään ja vähän ajan päästä tärisin ihan horkassa. En meinannu selvitä rappuja yläkertaan hakemaan porukoilta apua kun tärinä ja horkka oli ihan mieletön. Meijän äiti teki nopean diagnoosin rintatulehduksesta ja kuumetta olikii yhtäkkiä 39 astetta vaikka vartti sitten olin ihan terve. Soitettii päivystykseen ja siellä käskettiin vaan tyhjentää rinta ja ottaa kuumetta alantavaa lääkettä. Tein työtä käskettyä ja olo helpottikin jotenkii. Torstain kuume pomppi 38 ja 39 asteen välillä ja hetkittäin maito katos rinnoista ihan kokonaan. Oli ihan kauheeta kun lapsi itkee nälkäänsä ja repii raivoissaan tyhjiä tissejä. Kun mies sitten kotiutu iltapäivällä sieltä polttareista ni tilanne vähän helpotti kun päästiin kotiin missä oli vähän rintamaitoa pakkasessa.
Perjantaina sitten kuume nousi neljäänkymppiin, kaikki maidot katos, tissit oli ihan tulessa, nännit vuos verta ja mä itkin ja irvistelin ja yritin imettää (toki lapsi ruokittiin pullosta mutta tissejä oli pakko lypsää että maidontuotanto pysyis käynnissä ja huono maito saatais pois). Illansuussa soitin uudestaan päivystykseen että milloinkohan mahdollisesti asialle pitäis tehdä jotain muuta. Kuulemma heti. [8|] No siis päivystykseen, jossa jonottelin aikani kunnes mut otti vastaan nuori mieslääkäri. Selitin että mulla on rintatulehdus ja kuume on niin kova että tarvin jotain millä saan sen alas. Lääkäri vaan kysy että "mistä sä niin päättelet että sulla on rintatulehdus?", no sille sitten vähän tissiä vilautin (joiden Dolly Parton look on kyllä menetetty...) ja se kavahti taaksepäin ja huudahti että "oi joi joi..." ja kätkeyty tietokoneen taakse. [:D] Ei tahtonu edes tutkia! [;)] Määräs sitten antibiootit ja laitto mut crp-testiin hoitajalle. No serppihän oli sitten taas tosi korkeella ja kun niitten pikatesti ei näytä kun 160 asti niin molemmilla kerroilla testi näytti sen 160, eli varmaan jotain aika huikeita lukemia. Hoitaja sitten sanoi että luultavasti joudun keskussairaalaan tiputukseen kun on niin korkee... Ja mä poraan siinä aulassa että saanko ottaa vauvan mukaan ja mitä vauvalle käy... [:(] Menin sitte takasin lääkärin jutulle joka sano että jos vointi on huono ja crp korkee ni sitte tippaan mutta jos koen vointini hyväksi niin voidaan koittaa pelkillä suun kautta otettavilla lääkkeillä. Ja mä halusin, koska alko olemaan ikävä kotiin tytön luokse. Sunnuntaina siis uudestaan crp-testiin terkkariin. Lauantaina kuume oli jo selvästi laskenut ja maito palannut rintoihin eli elämä alko voittaa. Mies lähti vauvan kanssa mukaan ku tarkotus oli vaan käydä näyttämässä että lääkkeet autto. No crp ei ollu laskenut ku 148:iin eli hoitajat passittivat mut jälleen jonottamaan lääkäriin. Yli kaks tuntia odoteltiin vauvan kanssa siellä aulassa ja sitte vasta päästiin lääkärin jutulle. Lääkäri katto rinnan, kuunteli mun sairas kertomuksen ja kysyi: "Oletteko jotenkin tyytymätön tähän lääkkeeseen?", vastasin että "en, kuume laski ja olo on hyvä eli selvästi se tehosi", johon lääkäri että "no miksi te sitten olette täällä?" [:@] No kun mut komennettiin... [8|] Ja sitten se lääkäri vaan kerto että kun crp oli kuitenkii laksenu ja mun vointi oli hyvä ja lääkkeet sopi niin jatketaan näin ja otetaan tiistaina seuraava kontrolli crp. [8|] Ja tämän takia siis odotettiin 1,5-viikkoisen kanssa yli 2 tuntia... Eli huomenna siis sinne taas.
No pötkölle taas alko vissiin tulemaan noista mun lääkkeistä mahavaivoja ja se on tosi kärttynen. Saattaa nukahtamisen jälkeen herätä vartin päästä kauheeseen vääntämiseen ja huutoon. [:(] Mun toinen nänninpää on ihan halki kaikista rasvailuista huolimatta ja imetys sattuu enemmän ku synnyttäminen (tuliskohan joku tänne kotiin antamaan mulle epiduraalin?). Mutta silti sitkeesti imetetään. kaikki kaalinlehdet, villaliinat ja maitorahkat on kokeiltu tisseihin ja nyt vaan odotan sitä aikaa kun imettäminen on taas ihanaa.
 
Tänään alko tuntua jo siltä että elämä voittaa, oma olo oli ihan ok ja maitoa tuli. [:)] Sitte neuvolantäti kävi kotikäynnillä ja vauvan paino oli tippunu... [:(][:(][:(] Itku siinä tuli ja vaikka täti kovasti lohdutteli ettei siitä nyt kannata mieltään pahoittaa ja antaa nyt hetken aikaa vaan korviketta lisänä niin silti tuli vaan tosi pettynyt olo itseensä. Oon jättäny oman lapsen nälkäiseksi ja lyöny sille vaan tuttia suuhun kun "ethän sä voi olla enää nälkäinen ku oot ollu tissillä koko illan..." vaikken oo edes tienny että tuleeko sieltä mitään vai imutteleeko se vaan tyhjää. [:(] Raukkaparka... No nyt mies haki maitohappotippoja apteekista vauvalle ja mä annoin vähän korviketta tissin päälle. Mutta pötkö oksens kyllä ihan kaiken korvikkeen pois. [:(] Täytyy koittaa myöhemmin uudestaan. Kyllähän se täti kehu että vauva oli tosi virkeä ja reipas (vaikka musta se oli tosi väsyny kun oli känissy koko aamun) ja niin valmiin oloinen että olis luullu sen olevan tosi yliaikainen. Ja paino on kuitenkii vielä syntymäpainosta plussalla eli sillee ei oo hätää. Keskiviikkona mennään käymään painokontrollissa ni nähdään onko suunta taas muuttunu. Hope so! [:)] 
 
Ja on meillä pulauteltu vertakin uutamat kerrat hirveen huudon kanssa kun nännit ei vaan kestä...
 
Eli pitäkää mammat ne tissinne lämpimänä! [;)] On oikeesti niin kauhee juttu etten toivois kenellekään... Muhun ei oikeesti sattunu synnytyksessäkään niin paljo ku nyt... tai sitte puudutukset oli paremmin kohdillaan... [8|] [;)]
 
Jä mä niiiiin toivon että tänne jo joku tulis kohta käymään... Sairaalaan ei päästetty vierailijoita, alkuun kukaan ei uskaltanu "vielä" tulla kotiin ku halus oottaa pahimman ryysiksen pois ja sitte mä tulin kipeäksi... Eli ollaan oltu miehen, koirien jä pötkön kanssa kaks viikkoo ihan keskenämme neljän seinän sisällä. Kaks kertaa ollaan päästy vaunuilemaan ennen ku mä sairastuin ja siellä on noin ihanat ilmat... [:-] Tänään mä kyllä aattelin lähtee vähän kävelemään kun kuumettakaan ei oo enää ollu. [:)]
 
No jopas teille sit sattu..[:(] Oon kuullu kans et rintatulehdus voi olla tosi kamalaa. Onneks voit jo paremmin ja pääset takas jalkeille.

Me oltiin tänään sit ekaa kertaa virallisesti neuvolassa vauvan kaa. Siis edellisviikolla th poikkes kaks kertaa kotosalla, mut nyt mentiin sit jo ihan ite paikan päälle. Päänympärys oli kasvanu 2cm, eli nyt 36cm. Pituuttakin oli neidillä tullu +3cm. Nyt 52cm. Ja paino oli vihdoin lähteny kunnolla nousuun [:D][;)][:D]. Alimmillaan se kävi 2690grammassa, mut nyt oli jo reilut puoli kiloa siitä noussu. Tänään paino 3230g, vaiks teki vielä pisut ja kakatkin ennen ku nostettiin puntariin.. [:)]
Pirtee ja virkee oli koko käynnin aikana ja koko päivänä nukkunu muutenkin tänää tosi vähän. Kattelee ympärilleen ja tykkää köllötellä mun sylkyssä. Nyt vetelee kyl sikeitä tirsoja olkkarin korissa.

Vaatetuksesta kysäsin vielä terkkarilta, ku kommenttia kuulee niin ristiin rastiin kaikilta [8|]. Vastaus oli et helteellä ei saa pukea liikaa. Et se on useimmiten just ongelma ku vauva pakataan ihan mahottomiin kuteisiin ja sit ihmetellään ku vauva itkee ja on kärttysä. Maalaisjärkeä saa ja pitää siis käyttää [:)]. Korkeintaan se yks kerros, eli pitkähihainen body ja housut jos on lenkillä. Tarvittaessa ohkanen hattu  päässä tuulen suojana, mut ei missään nimes enää peittoja tai harsoja. Sano et jos oikeen lämmintä on ni voi pitää ihan vaippasillakin ja ehkä just jonkun löysän t-paidan tai liivimekon siinä päällä, nii et ilma kiertää. Ihan helpottavaa tietoo oli. Itestäkin tuntu ettei millään voi vauvalla kauheesti vaatetta pitää jos itelläkin vesi valuu vaik on pelkät sortsit jalassa ja toppi päällä. [:D]


Ite voin hyvin. Selkä on ainoo mikä jomottaa, mut muuten kunnossa. Vatsa toimii parikin kertaa päivässä ettei ummetuskaan oo vaivannu. Levolaccia mä käytin kans raskauden aikana ja hyvin toimi mullakin, kuten Mimmullakin.
 
Mulla on myöskin ruokahalu, tai paremminkin nälkä hävinny johonki [8|] illalla monesti sitä huomaa, ettei tullu syötyä muutakun aamupalan, sekin sen takia kun raskauden aikana piti sekin opetella..
Silläpä varmaan painokin on tippunu jo reilu 10kg reilussa viikossa [:)]

Minä mietin kans tota painon tippumista että mitenkähän maidontuotannolle käy, mut enhän minä varsinaisesti edes laihduta, ja kyllähän noista vielä maitoo ruiskuaa [:D]

Meidän neiti on alkanu heräämään vaan kerran yössään kolmen kieppeillä ja seuraavan kerran kuuden maissa. Olo on aika onnekas, mut onko se liian vähän? Lähinnä tuota syömispuolta aattelin.. th tulee torstaina käymään, sillon pienokainen varmaan punnitaan? Tietäs onko paino noussu...
 
Takaisin
Top