Pranametri
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Huomenta!
Iona meilläkin maidonhimo laantui joksikin aikaa soseiden aloittamisen jälkeen, mutta nyt menee molempia hyvin taas! Lapset ovat kuitenkin yksilöitä, joten päivitähän tänne miten teillä käy.
Sinttu aika pitkä aika tuo 6 tuntia syömättä, mutta tämähän voi olla vain vaihe. Ja muistan meidän neuvolatädin sanoneen, että jotkut tytöt pärjäävät paljon pienemmillä annoksilla kuin pojat, jostain syystä niin vain on. Valo silloin tällöin kieltäytyy syömästä, mutta hetken houkuttelun jälkeen maistuukin. Välillä lienee syynä väsymys, välillä taitaa muuten vain kokeilla että mitenköhän käy jos en otakaan[;)] Tsemppiä unikouluun, kyllä se vielä kantaa hedelmää. Toivottavasti pääsette pian isompaan asuntoon, se tuntuisi olevan paras apu nukkumiseen. Tuli vielä mieleeni vinkki, jonka saimme neuvolasta ja joka on vinkattu myös pikkutytölle joka ei neuvolan mielestä kasva tarpeeksi pituutta (vanhempansa ovat lyhyitä..haloo!) eli kasvissoseen sekaan teelusikallinen mitä tahansa kylmäpuristettua kasviöljyä. Saa ainakin energiaa ja Valolle tuntuu maistuvankin, koska ruoka luiskahtaa sujuvasti alas, vaikka eipä tuolla ole ongelmia syömisen kanssa ollut.
...tässä välissä tuli niin huono olo että makasin sohvalla kippurassa ja valitin..Ihme juttu, kierukan laiton jälkeen oli näitä mutta ei pitkään aikaan enää. Kiva kiva[>:]
Niin, palatakseni asiaan. Valo on tänään parahtanut itkuun (lohduttomaan suurin kyynelein), koska ei saanut koskea isin kuumaan kahvikuppiin, kieltäytynyt syömästä (vähän ajan päästä söi mielellään kuitenkin) ja vielä kieltäytyi ottamasta tissiä unille mennessä aamulla. Taitaa poika opetella omaa tahtoa![:D]
Voi Elegia mikä sunnuntai. Oli siinä paljon itkua ja tilanteita. Kuinkahan sitä itse tulee kestämään lapsen takaiskut? Aika näyttää, koska niitäkin varmasti tulee. Akseli oli kyllä hirmu reipas ja rohkea kun nousi uudelleen pyörän selkään kolhun jälkeen!
Raparperia ei saa antaa oksaalihapon takia näin pienille!
Minulla olisi vakaa aikomus käydä tällä viikolla ihan yksin katsomassa parin viikon ikäistä veljentytärtä! Mies ja Valo jäisivät keskenään noin 6 tunniksi. Nyyh, ikävä jo nyt! Matkaan menee bussivaihdolla kuitenkin vajaa pari tuntia suuntaansa ja sitten olisin siellä pari tuntia ja taas kotiin. On se ihmeellistä olla ilman tuota yhtä "ruumiinosaa" siltähän nämä pikkuiset vielä tuntuvat. Kuinka äiti selviää?[:D]
Mukava ilma, täytyy lenkkeillä tänäänkin!
Iona meilläkin maidonhimo laantui joksikin aikaa soseiden aloittamisen jälkeen, mutta nyt menee molempia hyvin taas! Lapset ovat kuitenkin yksilöitä, joten päivitähän tänne miten teillä käy.
Sinttu aika pitkä aika tuo 6 tuntia syömättä, mutta tämähän voi olla vain vaihe. Ja muistan meidän neuvolatädin sanoneen, että jotkut tytöt pärjäävät paljon pienemmillä annoksilla kuin pojat, jostain syystä niin vain on. Valo silloin tällöin kieltäytyy syömästä, mutta hetken houkuttelun jälkeen maistuukin. Välillä lienee syynä väsymys, välillä taitaa muuten vain kokeilla että mitenköhän käy jos en otakaan[;)] Tsemppiä unikouluun, kyllä se vielä kantaa hedelmää. Toivottavasti pääsette pian isompaan asuntoon, se tuntuisi olevan paras apu nukkumiseen. Tuli vielä mieleeni vinkki, jonka saimme neuvolasta ja joka on vinkattu myös pikkutytölle joka ei neuvolan mielestä kasva tarpeeksi pituutta (vanhempansa ovat lyhyitä..haloo!) eli kasvissoseen sekaan teelusikallinen mitä tahansa kylmäpuristettua kasviöljyä. Saa ainakin energiaa ja Valolle tuntuu maistuvankin, koska ruoka luiskahtaa sujuvasti alas, vaikka eipä tuolla ole ongelmia syömisen kanssa ollut.
...tässä välissä tuli niin huono olo että makasin sohvalla kippurassa ja valitin..Ihme juttu, kierukan laiton jälkeen oli näitä mutta ei pitkään aikaan enää. Kiva kiva[>:]
Niin, palatakseni asiaan. Valo on tänään parahtanut itkuun (lohduttomaan suurin kyynelein), koska ei saanut koskea isin kuumaan kahvikuppiin, kieltäytynyt syömästä (vähän ajan päästä söi mielellään kuitenkin) ja vielä kieltäytyi ottamasta tissiä unille mennessä aamulla. Taitaa poika opetella omaa tahtoa![:D]
Voi Elegia mikä sunnuntai. Oli siinä paljon itkua ja tilanteita. Kuinkahan sitä itse tulee kestämään lapsen takaiskut? Aika näyttää, koska niitäkin varmasti tulee. Akseli oli kyllä hirmu reipas ja rohkea kun nousi uudelleen pyörän selkään kolhun jälkeen!
Raparperia ei saa antaa oksaalihapon takia näin pienille!
Minulla olisi vakaa aikomus käydä tällä viikolla ihan yksin katsomassa parin viikon ikäistä veljentytärtä! Mies ja Valo jäisivät keskenään noin 6 tunniksi. Nyyh, ikävä jo nyt! Matkaan menee bussivaihdolla kuitenkin vajaa pari tuntia suuntaansa ja sitten olisin siellä pari tuntia ja taas kotiin. On se ihmeellistä olla ilman tuota yhtä "ruumiinosaa" siltähän nämä pikkuiset vielä tuntuvat. Kuinka äiti selviää?[:D]
Mukava ilma, täytyy lenkkeillä tänäänkin!