Toukokuun turinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tiina^
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tiina^

Tiina^

Näppärä viestien naputtelija
Tänne toukokuista jutustelua sitten kun toukokuu vaihtuu! :)
ei tuu ketjuista liian pitkiä.
 
Ensimmäinen ryyppyjuhla raskaana ollessa. Oli pakko kertoa parille kaverille kun ei enää selitykset riitä miksi sitä ollaan kotona selvinpäin. Ihmiset on tottuneet että lapsettomana nuorena pariskuntana me ollaan aina joka paikassa. Mutta täytyy totutella uuteen elämän tapaan. Itselle se tulee toki automaattisesti, toivotaan että mieskin tajuaa :)

Hyvää Vappua! Ihanaa kun ei ole krapulaa ja viikonlopun pahoinvointikin hävisi :)
 
Hyvää vappua kanssaodottajat! emoticon

Täällä ollaan kans juhlittu vappua rauhallisesti, jo tuon esikoisen vuoksi. :)

Jännää, miten sitä välillä unohtaa kokonaan olevansa raskaana ja varsinki noi viikot meinaa unohtua. :D Ekassa odotuksessa sitä oli jotenki täynnä "odotusfiilistä", eikä oikein osannu muuta ajatellakaan. Ja varmasti tiesi tarkat viikot vaikka unissaan. :D Tosin esikon aikaan en näillä viikoilla vielä ees tienny olevani raskaana.

Oottelen kauhuissani pahoinvointia, viimeks se alko muistaakseni rv 7 tienoilla, ja siihen on viikko aikaa. :O Oli ihan hirveetä halailla pönttöä jatkuvasti. Nyt en onneks oo töissä, vaan hoitovapaalla, koska oli inhaa käydä jatkuvasti kesken töiden oksentelemassa ja tehdä töitä pahoinvoivana. Mutta siitä selvittiin! :) Sitäkin oon miettiny, että ekaa odottaessa se on vielä helpompaa, kun saa levätä ja nukkua kun huvittaa. Nyt pitää mennä niin tän taaperon ehdoilla. :) Mutta eiköhän tämä tästä, onneks on kesä tulossa, niin voi ulkoilla paljon ja pukemisrumbaakaan ei juuri ole. :)
 
Heh, enpä muista millon viimeksi oisin juhlinu vappua ihan selvinpäin Jaksoin eilen illalla jopa puoli yheksään asti kuuman kaakaon ja mehudrinksujen voimalla (+ 2 lasia alkoholitonta skumppaa). Iltapuoleen alkoki massua vihmomaan ja nälkäki alko tulemaan, joten suuntasin hyvillä mielin kiltisti kotia ja jätin kaverit baariin jatkamaan juhlintaa. Oon jo kertonu raskaudesta lähimmille ystäville ja vanhemmilleni, eipähän tartte selitellä miksi entinen baarikärpänen on yhtäkkiä siirtynyt mehu/kahvi/kaakaolinjalle En aio erakoitua kotiin vaan aion jatkaa elämääni aika normaaliin tapaan omien voimien mukaan. Ensimmäinen neuvolakäynti on 15.5, sitä nyt ootellesa:)
 

Vappuaatto meni rauhallisesti ja käytiin yksissä vappujuhlissa, joissa mulle yritettiin puoliväkisin tuoda skumppalasia, vaikka sanoin olevani kuskina, että mies voi juoda sen meikäläisenkin lasin Sain sitten lopulta simalasin ja pääsin sen kummemmitta selittelyittä tilanteesta. 

Eilen vähän tuntui pientä vihlontaa, mutta tänään taas ei mitään tuntemuksia. Mitä nyt vähän välillä kuvottaa, mutta menee ohi heti kun syön jotain.

Meikäläisen vappujuomana oli saunan jälkeen yksi Stowford Press Low Alcohol jossa 0,5% alkoholia. Oli ihmeen hyvää, mutta luulenpa, että pysyn muuten täysin limuissa ja vichyssä. 

 
Hyvää vappua myös täältä suunnalta :)

Ensimmäinen vappu 6 vuoteen milloin en ottanut yhtään alkoholia. Onneksi ei tarvinnu kavereille keksiä mitään syytä siihen miksi en dokannu niinkuin muut, koska oli töitä yöllä! Taas vaihteeks tässä taloudessa missä asuu minä ja mieheni, olin se joka yökkäili ja jonka päätä särki aamulla :( Vaikka toinen oli juhlimassa aamu neljään.

Huomenna pitäisi tulla neuvolasta esitietolomakkeet ja ylihuomenna ensimmäinen neuvola!

Kovin väsyttää ja nälättää kokoajan.
 
Hei taas kaikille!

Meillä meni vappu melkeen penkin alle... Miehellä oli kaverin varpajaiset jotka yllättäen kesti koko viikonlopun ja siihen vappuriennot päälle.. Käytiin me sentään vappumarkkinoilla, mutta sieltä tultua äijä lähti baariin. Itseä väsytti niin paljon etten voinut kun tulla kotiin. En tiiä, mitä mun päässä liikkuu kun tunnun ottavan tuon nyt niin vakavasti. Liekkö noita mieliala-juttuja? Aamulla piti itku silmässä tilittää etten halua jäädä lapsen kanssa yksin aina kotiin kun mies haluaa mennä.. Varmaan se vaikuttaa kun jouduin sellaisen kokemaan esikoiseni kanssa. Tiedän kyllä, et miehestä tulee hyvä ja huolehtiva isä kun on sellainen jo ihan perusluonteeltaan joten mistä tämä äkillinen "pelko perseessä"-tunne tulee. En yleensä ole näin "nipo" tai herkkä.. :/
Onko musta tulossa omistava, kiukkuinen odottaja? :/
 
Hyvää vapun jälkeistä aikaa!

Tämä oli ensimmäinen vappu kahdeksaan vuoteen (niin kauan olen majaillut tuon mieheni kanssa), kun miehenikään ei juonut yhtään alkoholia. Itse olen viimeksi juonut pienen snapsin rommia, kun menimme naimisiin, mutta sen jälkeen on ollut kuivaa tuon alkoholin suhteen. Kiva, kun toinenkin oli selvänä ja leikimme vain lasten (omien ja naapurista lainattujen) kanssa pihalla.

Esikoinen oppi melkein polkemaan ilman appareita ja nuorempi harjoittelee kovasti kävelemään taaperokärryn kanssa. Tuli sieltä jo juoksuaskeleitakin, kun isompien perässä pitäisi pysyä.

Masukki ei ole juurikaan vaivannut. Iltaisin ennen nukkumaan menoa on todella väsynyt ja lievästi paha olo, kun päivisin ei juurikaan lepäillä meillä, mutta uni aina auttaa oireisiin.
 
Kolmas vappu oli selvinpäin, Esikoista ku epäilin odottavani vappuna ja testin tein sillo myös ja posittivinen oli, seuraavana vappuna poitsu oli mukana touhuissa ja oli 4kk vanha. :) Ja nyt raskaana.

Säikähdin aikamoisesti maanantai-iltana kun kävin vessassa ja verta jäi paperii. Mut ei sit enää muina päivinä ole jääny ku pieni rusehtava tahra. Sama oli viime raskaudessaki. Toivottavasti neuvolassa kuuntelevat sydänäänet niin tietää onko kamu messissä vai ei.  Viimeks menin sitte ultrattavaksi ja kaikki oli kunnossa ja poika oikeassa paikassa.

Oireet kyllä kertovat että kaikki olis kunnossa, vkl alko sitte rintojen kipuilu ja paha olo senku pahenee. Ja ku ei voi oikee levätä tuon pikkuherran takia, tosin nyt ku poika nukkuu päikkärit, niin nukkuu äitiki :D
 
Täälläkin vappu sujui rauhallisissa merkeissä kavereiden pihalla grillaillen, vappupäivänä oltiin anoppilassa. Toinen vappu selvin päin, viime vappuna olin viimeisilläni raskaana. :D

Ah. Täällä nyt rv 6+0. Katselen meidän jättimäistä seinäkalenteria ja yritän miettiä, että tämän kuun lopussa voi melkein jo huokaista helpotuksesta, kun toisen kolmanneksen alkuun ei ole kauaa. Sitä ennen jännittää. Ihan sikana.
 
Kuulostaa aivan meidän perheen touhulta.. Älä huoli, itkuherkkyys on aivan varmasti vain näitä "raskausoireita". emoticon Kyllä se siitä sitten. Ja jos on vielä kokemusta jäämisestä yksin lapsen kanssa, niin ei mikään ihmekään, että hieman hermostuttaa. Leuka pystyyn! Kyllä se siitä sitten. Ja monilla miehillä on kuulemma joku ihme hinku naisen raskauden aikana ravata poikien kanssa kierroksilla... emoticon Menee kuulemma ohi.
 
Jokaiselle kauniisti haluan ilmoittaa:

laittakaa päivitetyt ja uudet tiedot lasketuista ajoista "joulukuiset odottajat 2012"-ketjuun
ja kuukausittaiset turinat aina kyseisen kuun alle :)
 
Onhan tämä tällaista jännttämistä. Oireet kyllä sanoo vahvasti, että raskaana ollaan, rinnat on paisuneet, yskiminen sattuu välillä vatsaan, vatsa mun mielestä jo kasvanutkin hiukan ja pahoinvointia on, tosin ei oksentelua. Ja ei tee sit yhtään mieli mun tavallisia herkkuja (nutellaa aamupalaksi, vakiolasillinen pepsimaxia , muut makeat). Kaksi viikkoa ultraan. Töissä jo sana oli kiirinyt muutamiin korviin ja lähipiirille kerrottu. Olin viime viikonlopun Puolassa kuororeissulla, ja sekin meni hyvin, kukaan ei arvannut (kai) mitään, vaikka pysyin alkoholittomalla linjalla. En vain ymmärrä, että jos mennään todella tasokkaaseen ravintolaan ja pyydän alkoholitonta kuohuviiniä, niin tarjoilija vastasi vain, että ota vettä pöydästä.. :-(
 
Onko kenelläkään ollut raskausaikana streptokokki b-bakteeria?
Testattiinko jotenkin? Saitko antibioottia? Tarttuiko vauvaan?

Mulla oli piilevä streptokokki b, joka tarttui vauvaan ja vauva sai korvatulehduksen.
Kuulin tästä, kun poika oli 2 vrk ikäinen.
Neuvolassa otin nyt puheeksi, että pääsenkö siihen testiin, niin sanoivat
että kyllä se olis pissassa näkynyt! mutta kun ei näkynyt ja monet kerrat sinne
kuppiin pissasin! :O pitää varmaan vaatia lääkäriltä sinne testiin pääsy..
 
Kröhöm, tännään tämä otus teki pientä raskausarpivoidetarjonnan katsastusta netissä. Eihän semmosia voiteita vielä tarvita, vaan oon semmonen että tykkään jo etukätteen etsiskellä ja suunnitella;) Törmäsin mainiolta vaikuttavaan Cowshed-merkkiin, joka on brittiläinen luonnonmukaisia kosmetiikkatuotteita valmistava yritys. Sarjassa näytti olevan myös vauvojen ihonhoitoon suunnattuja tuotteita. No, minä iskin silmäni sarjan raskausarpivoiteeseen ja -öljyyn - aattelin hemmotella ittiäni raskausajan näillä Tässä linkki nettikauppaan, jossa näytti olevan edullisimmat hinnat: http://www.cheapsmells.com/viewProduct.php?id=498513 .
 
Minä ostin esikoisen raskausaikana Body shopista jotain rasvaa, joka olevinaan ehkäsis raskausarpia. No, sitä meni useempi purkki siinä raskauden aikana, joka päivä laitoin. Ja maha on iiiiiiiiiiiiihan täynnä arpia. :D Eli toi ei ainakaan mulle auttanu mitään. Toki voi olla erilaisia rasvoja olemassa, mutta mun iho on ainaki tämmönen, ettei varmaan mitkään rasvat auttais. :/
 
Määki oon kyllä lukenu, että jos vaan oon taipuvainen raskausarpiin niin siinä ei sitte kalleimmatkaan ihmevoiteet auta...No, pittää kuitenki yrittää ja ohan tuo mukavaa hemmottelua, vaikka rasvailempa mää muutenki vartalonihoni aina suihkun jälkeen:)
 
Heipsistä hei!

Onpas ollut melkoista haipakkaa taas, kun en ole ollenkaan ehtinyt täällä pyöriä! :) Paljon on uusia keskustelijoita tullu mukaan, hienoa ja tervetuloa vaan kaikille!

Tuosta miesten menemisestä...täällä kans aika tuttua esikoisen odotusajalta. Jonkun verran keskenäni kriiseilin, kun tuntui siltä, ettei mies viihtynyt kotona lainkaan. Ehkä tuolla minun miehellä oli osatekijänä jonkin sortin kolmenkympinkriisi, mutta pahalta se kyllä tuntui, kun sai lähestulkoon joka viikonloppu piti mennä ja ryypätä. Mutta onneksi se meno sitten rauhoittui. Toki muutaman kerran pojan syntymän jälkeenkin kävi niin, että oli tarkoitus yhdessä koko perheellä lähteä illanvietosta kotiin, mutta sitten tilanne menikin siihen, että minä sain tulla pojan kanssa kotiin ja mies lähti baariin. Tuossa on ehkä vähän sitä, että äitinä on kuitenkin enemmän kiinni siinä lapsessa sekä fyysisesti että tunnetasolla. Mutta joo, ei kai tässä mitään sen syvempää analyysiä saa aikaiseksi, kuin että ehkä miehillä on jokin tarve tuntea, että saa vielä mennä niin kuin itse haluaa, "villinä ja vapaana", jos tuleva isän rooli ja siihen kuuluva vastuu pelottaa?! Tämä on tätä minun keittiöpsykologiaa.... :D

Minä oon kans miettiny, jos hommaisin Weledan raskausöljyä (en tarkkaa nimeä nyt muista), mikä on tarkoitettu välilihan notkistamiseen. Noi Weledan tuotteet on kans luonnonkosmetiikkaa ja myös vauvoille löytyy omia tuotteita. Tuota öljyä ajattelin kokeilla ihan sillä, jos sen avulla välttäisi uuden episiotomian...mutta saa nyt nähdä. Raskausarpia en poikaa odottaessa saanu muualle kuin tisseihin ja toivon, että vatsa säästyisi tälläkin kertaa. Enkä sitä paitsi oikein tiedä, voiko niitä arpia oikeasti millään rasvauksella estää, mutta ehkä paranemista/vaalenemista voi nopeuttaa.

Ups, kylläpäs tästä nyt meinaa taas tulla romaani. No, ehkä palailen taas uudemman kerran pulisemaan. Omasta olosta sen verran, että paha olo on lähestulkoon poistunut, mutta palelu ja väsymys ovat tulleet tilalle. Nyt tarttee lähteä pihahommiin, joten oikein hyvää viikonlopun jatkoa vaan kaikille! :)
 
Mie en tehny viimeks mahalle mitää ja vk 11 tuli ekat raskausarvet mahaa ja vaan navan toiselle puolelle. Neuvolassa sanottii että jos on ohut nahka niin ne voi tulla tosi aikasin ja sitte ne oli toisella puolella ku vauva oli toisella puolella enemmän. :D Nyt aijon rasvata tavallisella rasvalla ihoa ku oon kuivaihonen ja kutian muuten kamalasti, etenki talvella. 

Huomen olis eka neuvola, vähä omituista mennä itteää varten sinne pitkästä aikaa, ja poika tulee mukaa ku kaikki läheiset on töissä. Mites te kellä on jo lapsia niin onko ollu mukana neuvolassa/ultrassa vai oletteko saanu hoitoo joka kerta? :)
 
Mulla kans viimeks tuli arvet ensin vaan navan toiselle puolelle. :D Mutta sitten ne ihanasti levis joka puolelle masua, ah ihanaa. :D

Täällä ei saa ottaa lapsia mukaan ultraan, joten niiden ajaksi on ainakin keksittävä hoitopaikka. Myöskään varhaisultraan en lasta halua ottaa mukaan, mutta siksi ajaksi onkin jo hoitaja järjestetty. :) Ekaan neuvolaan lapsi tulee mukaan, kun isikin tulee. Muista kerroista en tiedä, jotenkin epäilyttää se pissinäytteen otto kahestaan tuommosen 1-vuotiaan kanssa. :O Kun ei juuri ees kävele vielä, en halua sitä nuohoomaan neuvolan vessaa... Jos ei sit isi tulis joka kerta mukaan, niinku viime raskaudessa. Mutta seuraava neuvola onki vissiin vasta joskus puolen välin jälkeen, eli eipä tarvii tätäkään asiaa ihan huomenna miettiä...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top