Heti alko raskausdementia! En tahtonu ollenkaan muistaa, että miten täällä palstalla toimitaan :D. On vaan yksikseni pööpöilly tuolla Tammikuun Odottajat topicissa ja ihmetelly, että onpa hiljasia tammimammoja. Mutta täällähän te, loogista! Nyt päässy taas jyvälle ja kärryille tästä foorumoinnista.
Kävinki jo tuonne toiseen topiciin kertomassa, että varhaisultra ja eka neuvola on varattuna. Niitä odottelen into piukeana. Tää alku on niin nihkeetä, että haluais vaan äkkiä pois alta ja niille ns. turvallisille viikoille. Sitte loppuajasta muistan ku haaveilin, että olispa vielä alkuraskaus, kun ei ollut mahasta vaivaa ja muutenki oireet siedettävät.
Joo, keskenmenoa pelkään. Tai en minä sitä koko aikaa ajattele mutta on se silti käynyt jo useasti mielessä. Joka vessareissulla odotan, että nytkö pyyhkäsen verta. Mutta ei sitä oo vielä tullut. Onneksi. Ensimmäistä odottaessa en osannut konkreettisesti pelätä keskenmenoa. Nyt kun tiedän, mikä voi olla raskauden tulos ja tiedän mitä voin menettää, niin pelko on suurempi. Yritän kuitenkin olla rennolla mielellä. Meillä on täällä varhaisultrassa tosi hyvä kätilö, joka tekee sen. Se viimeksikin sano meille, että tämä lapsonen on oikeassa paikassa ja ei se ainakaan pois oo tulossa ennen aikojaan. Ja niinhän siinä kävi, että väärässä oli. Ensimmäisemme syntyi rv 36+1 hätäsektiolla, että kyllä se tuli kuukautta liian aikaisin ;).
Menkkamaisia kipuja mulla oli sinä päivänä ku menkkojen piti alkaa. Nyt vaan semmosta paineen tunnetta alavatsalla. Mulla on oireena myös päänsärky, turvotus ja väsymys. Määki pyöräilen mun yhteensä 8km työmatkan. Tänään laiskottelin ja menin bussilla mutta huomenna taas polkasen töihin ja takaisin, koska oli luvattu niin hyvää ilmaa. Pissattaa kyllä jatkuvasti ja varsinkin, jos juo jotain. Sitte mulla tulee aika paljon valkovuotoa.
En malttais olla hiljaa! Pitää tämä asia pitää hissun kissun vielä pitkään... äääh!