Muillakin selvästi hermojen menettämistä ilmassa. Omat vanhempani tajuavat olla soittelematta jatkuvasti, mutta mummani sitten jaksaa joka toinen päivä sanoa, että ilmoitelkaa sitten kun jotain tapahtuu. No kyllä ilmoitetan, ihan muistuttamattakin. Miehen äiti sitten taas soittelee joka päivä, onneksi miehelle ei minulle, koska lakkaisin varmaan vastaamasta puhelimeen.
Tämä viikonloppu on mennyt kyllä aivan pipariksi, no ei aivan, mutta kuitenkin. Kaikki alkoi jo perjantaina aamusta, kun supistuksia tuli tunnin-kahden ajan noin 7 minuutin välein. Ystäväni oli tulossa perjantaina kylään ja ajattelin, että olisiko meidän treffeillä aina tällainen vaikutus. Pari vuotta sitten olimme nimittäin sopineet treffit hänen luokseen, jotka peruuntuivat kun lapsivedet menivät. Säännölliset supistukset loppuivat, eivät olleet mitenkään erityisen kivuliaita, mutta ehti jo hieman toivoa lähtöä. Kyseessä oli kuitenkin maaginen laskettuaika. Päivän aikana tuli tasaisen epätasaisesti melko kivuttomia supistuksia.
Lauantaina aamuyöstä heräsin kipeämpiin supistuksiin, viiden aikaan herätin miehen, että nyt jotain lämpöä alaselkään, ei kestä enää. Parin tunnin ajan kivuliaita supistuksia tuli tasaisesti ja seitsemän jälkeen alkoivat harventua. Yhdeksältä nousin ylös, että nyt saa riittää jotain pitää syödä. Toivoin kuitenkin, että supistukset palaisivat. Mies ehti jo pienen menonsa perua, koska vaikutti aamu lupaavalta. Ihan turhaan, päivän aikana tuli silloin tällöin hieman kipeämpiä supistuksia, ei muuta.
Lauantai iltana yhdentoista aikaan alkoi tulemaan taas supistuksia noin 10 min välein, niitä kesti noin yhteen, jonka jälkeen loppuivat ja sain nukkua pari tuntia. Kolmen aikaan alkoivat taas kipeämmät supistukset, välillä vähän säännöllisemmin ja välillä hieman pidemmällä välillä. Supistukset tuntuivat paljon kipeämmiltä ja nappasinkin ohjeen mukaan panadolia. Tajusin itsekin tuossa vaiheessa, että edellisyötä valtavampi kipu johtui luultavasti unen puutteesta. Olin kuitenkin edellisenä yönä nukkunut vain puolikkaat unet ja yrittänyt torkkua noin tunnin päikkärit ja tänä yönä unta olin saanut vain pari tuntia. Kuuden jälkeen supistuksia tuli muutama 5 min välein ja sanoin miehelle, että jos näin jatkuu niin lähdet vähän syömään ja sitten mennään.. ja miten kävikään, supistukset harvenivat. Kahdeksan-yhdeksän aikaan olivat jo kokonaan ohi, että sain muutaman tunnin kunnolla unta. Nyt päivän aikana on tullut muutamia supistuksia, mutta ei mitään säännöllistä.
Sitä vaan alkaa olemaan sen verran väsynyt, että ei jaksa tehdä mitään normaalia, kuten kehotetaan. Mielessä pyörii vain se, että montako tällaista unetonta yötä on vielä edessä, ennen sairaalaan pääsyä. Ensimmäinen kun on kyseessä, niin on annettu ymmärtää, että ei se aina niin helposti käynnisty.
Onko muilla ollut samanlaisia "käynnistysvaikeuksia" nykyisessä tai edellisissä raskauksissa?