Toukokuun tohinat =)
- Ketjun aloittaja noppa13
- Aloituspäivämäärä
No johan nyt menkkakipuilee tuo alaselkä - siitä sit vaa, jomotus, ole hyvä ja levittäydy ja vahvistu ja availe paikkoja ja tuupitaas se tyttönen sieltä maailmaan. No, tuskinpa nyt vielä. Oma äitini tuossa just kyl soitti, et sopisko hänen tulla hauvan kanssa meille la illasta su päivään, ku tuossa lähipubissa soittaa joku hänen entisen työkaverin bändi. Siitähän voiski sit su aamuyöstä lähtee synnärille ku esikoiselle ois vahtiki paikalla, hmmh... Taidan kuitenkin pitäytyä eilisessä päätöksessä ja valmistautua koko toukokuun kestävään masunkasvatteluun.
Mulla on ihan sama olotila ku sulla meg. Ihan kaikki risoo ja ärsyttää. Ja jumalauta mun mutsi soittaa joka aamu, että nohnoh onko tuntemuksia. Argh, kyllä mä sit kerron kun joltain tuntuu.
Toi on kyllä hyvä taktiikka kun varautuu jo etukäteen pitkään odotukseen. Mulla on vaan supistellut niin kovasti koko raskauden, että olin varma tän tulevan vähintään ajallaan ulos. Mutta ei.
Onneksi ei oo kovin pahoja kipuja ja tuntuu että kun vaan jaksaa käydä kävelemässä ja liikkumassa niin ne vähätkin helpottaa. Tsemppiä vaan kaikille joita kaiken lisäksi vielä kärsii kolotuksista.
Mutta ihanaa on kun kevät vihdoin tekee tuloaan! Tosin ainoa takki johon mahun on toppatakki, joten hieman kuuma meinaa välillä tulla kun esikoisen perässä tuolla lyllertää. Mutta en kyllä valita kun aurinko paistaa ja on lämmin!
Toi on kyllä hyvä taktiikka kun varautuu jo etukäteen pitkään odotukseen. Mulla on vaan supistellut niin kovasti koko raskauden, että olin varma tän tulevan vähintään ajallaan ulos. Mutta ei.
Onneksi ei oo kovin pahoja kipuja ja tuntuu että kun vaan jaksaa käydä kävelemässä ja liikkumassa niin ne vähätkin helpottaa. Tsemppiä vaan kaikille joita kaiken lisäksi vielä kärsii kolotuksista.
Mutta ihanaa on kun kevät vihdoin tekee tuloaan! Tosin ainoa takki johon mahun on toppatakki, joten hieman kuuma meinaa välillä tulla kun esikoisen perässä tuolla lyllertää. Mutta en kyllä valita kun aurinko paistaa ja on lämmin!
Voi apua, Tuik, jos joku mein lähisuvusta soittais mulle ees kertaalleen, et joko lasta pukkaa, ni tovottaisin hälle varmaa siltä istumalta hyvää matkaa alimpaan helvettiin. Eiköhän siitä sitten tule ilmotettua... Esikoista odottaessani mies oli vielä töissä äitinsä työmatkan varrella ja sehän sit joka aamu kyyläs et onko auto miehen työpaikan pihassa vai ei. Ja aut armias ku olin joinaki päivinä heittäny miehen töihin ja auto jääny mulle käyttöön omiin menoihin, ni johan miehen puhelin soi vartin päästä et jahas, synnyttämässäkö ootte - joka helvatun kerta ja alkaen jostain viikolta 34... Oli aikast lähellä etten tehny miehelle selväks et sitä vauhtia ku jatkuu, ni hän saa ilmottaa äidilleen perheenlisäyksestä noin kolmen viikon viiveellä... Onneks tässä välissä on tuolta muutki sisarukset lisääntyny, ja isovanhemmat on vähän rauhallisempia tästä neljännestä lapsenlapsesta ku oli sillo ensmäsestä. Ei sillä että mä niitä nytkään jaksaisin, mutta jos oisivat yhtä rasittavia ku kolme vuotta sitten...apua.
Mukkis
Puuhakas puhuja
On niin ihanaa ja helpottavaa kun mies tuli kotiin, eilen illalla (peittojen heiluttelun jälkeen 
) Juteltiin varmaan 1,5 tuntia ja tuntu niin rauhottavalta ja ihanalta että yölläkään ei sitte kerranki ollu niitä inhottavia suppareita, jotka ei johda mihkään. lapset tosin herätteli useaan otteeseen, mutta muuten nukuin hyvin! Nyt on hyvä mieli ja levollinen olo. Tänään herkutellaan ja tehään pitsaa ja katotaan ehkä joku leffakin 
Siitä on tosi pitkä aika kun on tuntunu näin hyvältä!
) Juteltiin varmaan 1,5 tuntia ja tuntu niin rauhottavalta ja ihanalta että yölläkään ei sitte kerranki ollu niitä inhottavia suppareita, jotka ei johda mihkään. lapset tosin herätteli useaan otteeseen, mutta muuten nukuin hyvin! Nyt on hyvä mieli ja levollinen olo. Tänään herkutellaan ja tehään pitsaa ja katotaan ehkä joku leffakin Siitä on tosi pitkä aika kun on tuntunu näin hyvältä!Muillakin selvästi hermojen menettämistä ilmassa. Omat vanhempani tajuavat olla soittelematta jatkuvasti, mutta mummani sitten jaksaa joka toinen päivä sanoa, että ilmoitelkaa sitten kun jotain tapahtuu. No kyllä ilmoitetan, ihan muistuttamattakin. Miehen äiti sitten taas soittelee joka päivä, onneksi miehelle ei minulle, koska lakkaisin varmaan vastaamasta puhelimeen. 
Tämä viikonloppu on mennyt kyllä aivan pipariksi, no ei aivan, mutta kuitenkin. Kaikki alkoi jo perjantaina aamusta, kun supistuksia tuli tunnin-kahden ajan noin 7 minuutin välein. Ystäväni oli tulossa perjantaina kylään ja ajattelin, että olisiko meidän treffeillä aina tällainen vaikutus. Pari vuotta sitten olimme nimittäin sopineet treffit hänen luokseen, jotka peruuntuivat kun lapsivedet menivät. Säännölliset supistukset loppuivat, eivät olleet mitenkään erityisen kivuliaita, mutta ehti jo hieman toivoa lähtöä. Kyseessä oli kuitenkin maaginen laskettuaika. Päivän aikana tuli tasaisen epätasaisesti melko kivuttomia supistuksia.
Lauantaina aamuyöstä heräsin kipeämpiin supistuksiin, viiden aikaan herätin miehen, että nyt jotain lämpöä alaselkään, ei kestä enää. Parin tunnin ajan kivuliaita supistuksia tuli tasaisesti ja seitsemän jälkeen alkoivat harventua. Yhdeksältä nousin ylös, että nyt saa riittää jotain pitää syödä. Toivoin kuitenkin, että supistukset palaisivat. Mies ehti jo pienen menonsa perua, koska vaikutti aamu lupaavalta. Ihan turhaan, päivän aikana tuli silloin tällöin hieman kipeämpiä supistuksia, ei muuta.
Lauantai iltana yhdentoista aikaan alkoi tulemaan taas supistuksia noin 10 min välein, niitä kesti noin yhteen, jonka jälkeen loppuivat ja sain nukkua pari tuntia. Kolmen aikaan alkoivat taas kipeämmät supistukset, välillä vähän säännöllisemmin ja välillä hieman pidemmällä välillä. Supistukset tuntuivat paljon kipeämmiltä ja nappasinkin ohjeen mukaan panadolia. Tajusin itsekin tuossa vaiheessa, että edellisyötä valtavampi kipu johtui luultavasti unen puutteesta. Olin kuitenkin edellisenä yönä nukkunut vain puolikkaat unet ja yrittänyt torkkua noin tunnin päikkärit ja tänä yönä unta olin saanut vain pari tuntia. Kuuden jälkeen supistuksia tuli muutama 5 min välein ja sanoin miehelle, että jos näin jatkuu niin lähdet vähän syömään ja sitten mennään.. ja miten kävikään, supistukset harvenivat. Kahdeksan-yhdeksän aikaan olivat jo kokonaan ohi, että sain muutaman tunnin kunnolla unta. Nyt päivän aikana on tullut muutamia supistuksia, mutta ei mitään säännöllistä.
Sitä vaan alkaa olemaan sen verran väsynyt, että ei jaksa tehdä mitään normaalia, kuten kehotetaan. Mielessä pyörii vain se, että montako tällaista unetonta yötä on vielä edessä, ennen sairaalaan pääsyä. Ensimmäinen kun on kyseessä, niin on annettu ymmärtää, että ei se aina niin helposti käynnisty.
Onko muilla ollut samanlaisia "käynnistysvaikeuksia" nykyisessä tai edellisissä raskauksissa?
Tämä viikonloppu on mennyt kyllä aivan pipariksi, no ei aivan, mutta kuitenkin. Kaikki alkoi jo perjantaina aamusta, kun supistuksia tuli tunnin-kahden ajan noin 7 minuutin välein. Ystäväni oli tulossa perjantaina kylään ja ajattelin, että olisiko meidän treffeillä aina tällainen vaikutus. Pari vuotta sitten olimme nimittäin sopineet treffit hänen luokseen, jotka peruuntuivat kun lapsivedet menivät. Säännölliset supistukset loppuivat, eivät olleet mitenkään erityisen kivuliaita, mutta ehti jo hieman toivoa lähtöä. Kyseessä oli kuitenkin maaginen laskettuaika. Päivän aikana tuli tasaisen epätasaisesti melko kivuttomia supistuksia.
Lauantaina aamuyöstä heräsin kipeämpiin supistuksiin, viiden aikaan herätin miehen, että nyt jotain lämpöä alaselkään, ei kestä enää. Parin tunnin ajan kivuliaita supistuksia tuli tasaisesti ja seitsemän jälkeen alkoivat harventua. Yhdeksältä nousin ylös, että nyt saa riittää jotain pitää syödä. Toivoin kuitenkin, että supistukset palaisivat. Mies ehti jo pienen menonsa perua, koska vaikutti aamu lupaavalta. Ihan turhaan, päivän aikana tuli silloin tällöin hieman kipeämpiä supistuksia, ei muuta.
Lauantai iltana yhdentoista aikaan alkoi tulemaan taas supistuksia noin 10 min välein, niitä kesti noin yhteen, jonka jälkeen loppuivat ja sain nukkua pari tuntia. Kolmen aikaan alkoivat taas kipeämmät supistukset, välillä vähän säännöllisemmin ja välillä hieman pidemmällä välillä. Supistukset tuntuivat paljon kipeämmiltä ja nappasinkin ohjeen mukaan panadolia. Tajusin itsekin tuossa vaiheessa, että edellisyötä valtavampi kipu johtui luultavasti unen puutteesta. Olin kuitenkin edellisenä yönä nukkunut vain puolikkaat unet ja yrittänyt torkkua noin tunnin päikkärit ja tänä yönä unta olin saanut vain pari tuntia. Kuuden jälkeen supistuksia tuli muutama 5 min välein ja sanoin miehelle, että jos näin jatkuu niin lähdet vähän syömään ja sitten mennään.. ja miten kävikään, supistukset harvenivat. Kahdeksan-yhdeksän aikaan olivat jo kokonaan ohi, että sain muutaman tunnin kunnolla unta. Nyt päivän aikana on tullut muutamia supistuksia, mutta ei mitään säännöllistä.
Sitä vaan alkaa olemaan sen verran väsynyt, että ei jaksa tehdä mitään normaalia, kuten kehotetaan. Mielessä pyörii vain se, että montako tällaista unetonta yötä on vielä edessä, ennen sairaalaan pääsyä. Ensimmäinen kun on kyseessä, niin on annettu ymmärtää, että ei se aina niin helposti käynnisty.
Onko muilla ollut samanlaisia "käynnistysvaikeuksia" nykyisessä tai edellisissä raskauksissa?
Rigsu
Vauhtiin päässyt keskustelija
kiitoksia :) soittelin tossa kättärille tyyliin että "tässä nyt ei varmaan ihan oikeeta hätää ole, kun mun mielestä nää ei ole tarpeeksi kipeitä, mutta miltäs kuulostaa, että koska vois olettaa että tulee lähtö..?" Sieltä sanottiin, että varmaankin kroppa valmistautuu tositoimiin, että hyvällä tuurilla ens yönä, mutta saattaa kestää päiviä vielä.
Kuulemma huono homma ettei oo vielä laskeutunut kunnolla, mutta mä epäilen ettei ehkä laskeudukaan, jotenkin tuntuu että pyrkimys on, mutta ei ehkä mahdu, tiedä sitten.
Kuulemma huono homma ettei oo vielä laskeutunut kunnolla, mutta mä epäilen ettei ehkä laskeudukaan, jotenkin tuntuu että pyrkimys on, mutta ei ehkä mahdu, tiedä sitten.
Mullaki alkais hiljalleen riittää nä harjotussupistukset ja sais rupee sattuu jo! Kohta kolme viikkoa harjotussupistellu ja paria tän viikon parin tunnin kivuliaampaa ja säännölisempää settiä enempää ei oo mitään oikeita merkkejä ollu.
Kolme vuotta sitten esikoisen loppumetreillä sain turhan monta yötä kärsiä nellinooan kertoman mukaisesti - poika kun syntyi perjantaina aamyöstä klo 3:10, en ollu koko viikkona saanu kunnolla nukutuksi supistuksieni kanssa. Aika loppupuhkiväsyny olinkin sitten synnytyksen grande finalessa...
Kolme vuotta sitten esikoisen loppumetreillä sain turhan monta yötä kärsiä nellinooan kertoman mukaisesti - poika kun syntyi perjantaina aamyöstä klo 3:10, en ollu koko viikkona saanu kunnolla nukutuksi supistuksieni kanssa. Aika loppupuhkiväsyny olinkin sitten synnytyksen grande finalessa...
Harkitsin myös tuonne synnytysvastaanottoon soittamista kuten Rigsu. Ihan vaan, että siellä joku sanois sen, että jos ens yönä tulee kipeitä supistuksia pari tuntia alle 10 min välein niin saa lähteä :) Katsotaan nyt mitkä on tän yön fiilikset. Nyt pari tuntia on tullut melko kipeitä supistuksia, mutta ei vielä riittävän säännöllisesti.
Hyvä kuulla, että joku muukin on samoin "kärsinyt". Vähän pelkään juuri tuota mitä meg* kirjoittikin, että sitten lopulta sitä on vaan ihan yli väsynyt.
Hyvä kuulla, että joku muukin on samoin "kärsinyt". Vähän pelkään juuri tuota mitä meg* kirjoittikin, että sitten lopulta sitä on vaan ihan yli väsynyt.
Rigsu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Lähtökuopissa kärvistelijöille: käykääs katsomassa peilistä onko teille tullut takalistoon http://www.vau.fi/Synnytys/Synnyttamassa/Purppuraviiva-takamuksessa-kertoo-synnytyksen-kulusta/ tälläinen... itseltäni sen löysin, pituus about 6cm tällä hetkellä, lähtö tullee todellakin tänä yönä. Nyt hermostuttaa. Soitin uudelleen ja sain kehotuksen käydä lämpimässä suihkussa ja koittaa levätä, mutta eipä siellä enää epäilty että eteneminen pysähtyy, supparit ei vieläkään ole järkyn kipeitä, mutta niitä on paljon, ja toki jomottaa.
Nona88
Jostain jotain jo tietävä
Oookkei nyt alko jo jännittää ton edellisen viestin perusteella...
Kävin sit vilkasee ja kyllähän siinä silmät meinas päästä pomppaa ulos ku näin sen. Semmonen kiva vahva violetti viiva pituudeltaan 10 cm ihan yli pakaroiden asti. Viime yönä kauheita supistuksia selän puolella, kestoltaan reilun minuutin ja tuli noin 5-10 min välein, mut sit lopahti parin tunnin jälkeen.
Eikä pikkunen oo kauheesti enää liikkunukaan, et lähinnä semmosta venyttelyä ja möyrimistä enää, ja jalat sojottaa kyllä aivan täysin ylöspäin, vaikka vielä tossa pari viikkoa sitten potki vasemmalle.
Viikko sitten oli jo täysin kiinnittyny ja laskeutunu, ja sillon th (harjottelija tosin mutta kuitenkin) arveli että saas nähä tuleeko vapuks.
Tänään ei sit taasen oo supistellu just ollenkaan, et ainoostaan noita liitoskipuja tuntuu. Vaikka tosin niitä vatsan kovettumis suppareita mul on ollu oikeestaan raskauden alusta saakka melkosen stressin takia.
Kättärillekin soitin eilen yöllä, ja nyt sit äsken ton viivan jälkeen, mut sanovat siellä et eipä se viiva mikään varma merkki oo. Käskivät vaan laskeskella suppareita.
Kai tässä nyt sit vaan pitänee ootella ja katella jospa sitä yöllä pääsis jo lähtemään, laskettu aikahan on meillä torstaina 9.5
Ja ps. mikäli täällä on Kättärillä synnyttäjiä joilla la. lähipäivinä ja ihmetyttää mikä se tilanne siel on huomenna alkavan rempan takia, niin ainakin nyt oli vielä hyvin tilaa, mutta eihän sitä sit koskaan tiiä mikä tilanne sillon ku itse hetki on käsillä.
Jännääää!
Kävin sit vilkasee ja kyllähän siinä silmät meinas päästä pomppaa ulos ku näin sen. Semmonen kiva vahva violetti viiva pituudeltaan 10 cm ihan yli pakaroiden asti. Viime yönä kauheita supistuksia selän puolella, kestoltaan reilun minuutin ja tuli noin 5-10 min välein, mut sit lopahti parin tunnin jälkeen.
Eikä pikkunen oo kauheesti enää liikkunukaan, et lähinnä semmosta venyttelyä ja möyrimistä enää, ja jalat sojottaa kyllä aivan täysin ylöspäin, vaikka vielä tossa pari viikkoa sitten potki vasemmalle.
Viikko sitten oli jo täysin kiinnittyny ja laskeutunu, ja sillon th (harjottelija tosin mutta kuitenkin) arveli että saas nähä tuleeko vapuks.
Tänään ei sit taasen oo supistellu just ollenkaan, et ainoostaan noita liitoskipuja tuntuu. Vaikka tosin niitä vatsan kovettumis suppareita mul on ollu oikeestaan raskauden alusta saakka melkosen stressin takia.
Kättärillekin soitin eilen yöllä, ja nyt sit äsken ton viivan jälkeen, mut sanovat siellä et eipä se viiva mikään varma merkki oo. Käskivät vaan laskeskella suppareita.
Kai tässä nyt sit vaan pitänee ootella ja katella jospa sitä yöllä pääsis jo lähtemään, laskettu aikahan on meillä torstaina 9.5
Ja ps. mikäli täällä on Kättärillä synnyttäjiä joilla la. lähipäivinä ja ihmetyttää mikä se tilanne siel on huomenna alkavan rempan takia, niin ainakin nyt oli vielä hyvin tilaa, mutta eihän sitä sit koskaan tiiä mikä tilanne sillon ku itse hetki on käsillä.
Jännääää!
Rigsu
Vauhtiin päässyt keskustelija
:D kyllä niitä nyt naurattaa kun mammat esittää saman viivateorian vuoron perään. Kättärille menossa ja LA myös 9.5.! Ja tilaa kuulemma oli. Kävin just suihkussa ja odottelen suppareiden kipeytymistä... paljon niitä tulee, on tullu nyt eilisillan jälkeen uudelleen aamu kymmenestä vaihtelevalla voimakkuudella 5-8min välein koko h*lvetin päivän.