Toukokuun tohinat :)

häyde91

Vauhtiin päässyt keskustelija
Ja täällä sit jatketaan tohinoita toukokuussa .. :))) Vaik nyt päivää aikasemmin tuleekin laitettua, iiks. :D 
 
Heitän nyt aikasemmin tänne tekstiä ennen muita hehheh. :D Täällä masuasukki mesoaa kuin viimestä päivää ja öisin ei saa unen päästä edes kiinni kun niin kova potkiminen käynnissä. 

Ensi viikolla on rakenneultra ja selviääpi sitten et kumpaa sukupuolta tämä Nuppu sitten edustaa. :) Kyllä vähän jänskättää! 

Viikonloppukin tuli vietettyä railakkaasti selvinpäin niin kuin pitääkin. Mentiin ukon kaveriporukan luokse maalaismaisemiin ja kyllä mä ihme ja kumma viihdyinkin siellä muitten ryypiskellessä. :D Nuppu selvästikään ei välittänyt vaan nukkui koko illan ilman potkun potkua. 

Ootteko muuten käyneet töissä ollenkaan raskauden aikana? 
Meillä on nii huono rahatilanne et mäkin olen alkanut etsimään kesäksi töitä vaikka olis mitä tekemistä ja reissattavaa kesälläkin mutta katsoo nyt ehtiikö tässä jos pääsisi töihin. :) Tai oonhan mä ettinyt koko vuoden alusta lähtien, varmaan 100 työhakemusta mennyt ja mihinkään ei ole vastausta tullut. :/ Raskaudesta en ole kehdannut mainita, jos se vaikuttaa tuohon työn saamiseen.
 
Mukavaa vappua itse kenellekin! Meillä vappu menee kotosalla, mies remontoi yläkerran huoneita ja torstaina tulee isäni myös avuksi työhön. Vappuna meillä herkutellaan munkeilla, tippaleivillä ja kotitekoisella simalla. Tippaleivät ja munkit ostin "heräteostoksena" kaupasta, vaikka mies puheli, että olisi voinut itsekin munkkeja paistaa. No vielähän tuota kerkiää muutaman munkin pyöräyttää, niin olisi edes maistiaiset kotitekoisesta munkista. Tosin eipä noita kannata kovin montaa nautiskella, ettei tuo paino nouse uusille urille ja saa siitä sitten palautetta 9.5 rakenneultraan mennessä. Masussa mellastaa todella aktiivinen vauva, vaikka niinhän tuo siskonsakin oli kolme vuotta sitten. Täällä oli puhetta siitä, onko tullut työssä käytyä odotusaikaan. Tällä kertaa en ole ollut töissä, kun olen esikoisen hoitovapaalla vielä syksyyn ja en kerkiä töihin, kun esikko täyttää syyskuulla 3 ja äitiysloma alkaa elokuun puolella. Esikkoa odottaessa olin töissä kesäkuulle, jolloin jäin kesälomalle ja siitä sitten saikulle ja äippälomalle. Teen töitä aikuisten hoitolaitoksessa, joten työnteko oli melkein mahdotonta (ja olisi varmaan myös nyt), koska työssäni joudun aika paljon auttamaan aikuisia ihmisiä liikkumisessa ja siirtymisissä. Toisinaan ei asiakkaan jalat kanna oikein ollenkaan, joten tekniikkaa ja lihasvoimaa tarvitaan. Ja isompi mahakin osaa olla tiellä työskennellessäni. Ihana kevät muuten jo täällä meillä. Lauantaina nähtiin tyttösen kanssa kevään ensimmäiset leskenlehdet tallilla käydessämme.
 
Hei pitkästä aikaa täältäkin.

Mä en tunne ees liikkeitä vielä, en tiedä sitten onko kummalista :/ Mutta toka lapsi ja kuitenkin 19 viikolla, joten ehkä vähän outoa... no kerkeää sitä... pientä kuplintaa tuntunu pari kertaa ja minäkin löytänyt äänet koti dopplerilla vihdoin ja ainakin se sydän siellä lyö :)

Onko muilla ollu hormonit sekasin mielialoja ajatellen? Mä oon jotenkin ollu tosi alakuloinen, pelkäävä, itkuinen jne.... en oikein edes osaa sanoa miksi... mietin kaikkea mitä ihmeellisimpiä juttuja päässäni. eilen mietin että mitä jos mies jättää mut ,miten pärjään kahden lapsen kanssa .. jne.. vaikka mitään syytä ei olisi :/ Kai se on pelkoa joka kuuluu asiaan, mutta muistaakseni ekan kanssa ei ollu tällaista....
Ja tosiaan kaikki itkettää, joku juttu saattaa tulla bussissa istuessa vaikka mielen ja heti alkaa itkettää :) ei oo tosiaan kiva.


Me tosiaan saatiin kämppä ja viikossa sitten muutettiinkin tähän ,eli nopea aikataulu. mutta kiva kun on enempi tilaa :) Tässä meillä meni vappu muutossa ja vieläkin koti pahvilaatikoita täynnä, mutta niitä voi ajan kanssa sit purkailla. Mies pääsi onneksi muutto avuksi 500km päästä, mutta joutuu taas tänään lähtemään kouluun.. onneksi vikat viikot menossa ja kahen viikon päästä muuttaa tänne kanssamme. Sitä odotellessa.

Ei kai tässä enempää.. kukaan ei jaksa lukea jos oikein pääsen vauhtiin ;) Hihi

HYVÄÄ VAPPUA !!

 
Häyde91 kysäisi työssäkäynnistä. Periaatteessa olen töissä, mutta olen nyt jo kolmatta viikkoa saikulla unettomuuden ja tiheän sykkeen (leposyke yli 90) vuoksi. Pakko oli jäädä, kun unta tuli parin viikon ajan joka yö vain vähemmän, lopulta alle tunnin per yö, ja olo oli tietysti sen mukainen...

Harjoitussupistukset (ja liikunnasta...)
Nyt olen saanut nukuttua vajaan viikon verran vähän paremmin, ja kun ulkonakin on kaunis sää, mieli tekisi liikkumaan. Olen käynyt lähes päivittäin 30-60 min toooodella rauhallisilla kävelyillä, mutta ne tuntuvat kerta kerralta tukalammilta. Mahaa kiristää ja hengittäminen on hankalaa ainakin ensimmäiset 20 min. Ilmeisesti harjoitussupistuksia? Mun on hankala tunnistaa niitä muuten kuin selällään maaten, jolloin kädellä koittaessa kohtu on kova pallukka. Seistessä ja kävellessä erotan vain tuon tukalan kiristelevän tunteen. Viikkoja nyt vasta 20+6, mitenköhän liikunta sujuu myöhemmillä viikoilla? :-o

Rakenneultra huomenna!
Meillä on huomenna rakenneultra. Jännittää aika lailla. Vauva tuntuu liikkumisensa perusteella tosi aktiiviselta, joten varmaan ehtii sukupuoleen viittaavat tuntomerkit vilahtaa jossain välissä. Lähinnä kuitenkin jännittää, onko kaikki monimutkainen ja tärkeä kunnossa (sisäelimet, aivot, verisuonet jne.).

Kohdunkaula ja kohdunsuu (verenvuodot ja harjoitussupistukset)
Toivon myös, että rakenneultran tekevä kätilö osaisi tarkistaa kohdunkaulan tilanteen. Mulla on ollut pieniä verenvuotoja runsaan viikon välein jo kuukauden ajan. Vuoto on niukkaa eikä vaadi edes pikkuhousunsuojaa, ja lakkaa aina samantien. Silti se pelästyttää. Yksityinen gyne, jolla kävin vajaat 2 viikkoa sitten, sanoi että kohdun sisäsuun tilannetta pitäisi seurailla, ettei tapahdu mitään piiloavautumista. Neuvolasta taas sanottiin, että pienet verenvuodot on ihan ok ja samoin kivuttomat harjoitussupistukset, vaikka tulisivat levossakin. Mistään tulehdustesteistä tai kohdunkaulakontrolleista ei ollut puhetta. Jos neuvola ja rakenneultraaja eivät ota asiaa todesta, niin käytän kyllä jatkossakin rahojani yksityiseen. Mun mielenrauha on arvokkaampi kuin satanen kuussa! :-)

Mukavaa vapunpäivää kaikille vatsoille!
 
Tosiaan... kuukausi vaihtunut. Miten tämä aika nyt tuntuu menevän niin nopeasti, kun ensimmäisen kolmanneksen aikana se suorastaan mateli. En valita todellakaan! :))
Toivottavasti kaikilla on ollut mukava ja aurinkoinen vappu, vaikkei tässä tosiaan itse hirveästi "kuppia kumota" 8)

Koskien töitä/työnhakua... Itse jäin kotirouvaksi vuoden lopulla ja tarkoitus oli alkuvuodesta ruveta etsimään taas töitä, mutta sitten tämä ylläri ilmoitti tulostaan ja siinä kyllä unohtu työnhaut vähäksi aikaa. Alkuvuodesta vielä etsiskelin jotain lyhytkestoista työtä, mutta huonolla menestyksellä. Enää en ole edes viitsinyt katsella, kun tässä kerkeäisi enää kolmisen kuukautta olemaan töissä ennen äitiyslomaa :P Muutenkin tuo vointi on ollut kyseenalainen, eikä minusta muuhun olisi kuin istumahommiin.
Joten nyt olen vain keskittynyt nauttimaan tästä ajasta sikäli kun pystyn :)

Als83: ON TODELLAKIN! Olen ihmetellyt sitä kuinka musta on tullut tällainen huolehtija ja stressaaja (vaikka luonnollista tuo kai on). Olen yleensä rento ja melko huoleton ihminen, joka ei ota stressiä pikkujutuista. Viimeksi eilen tuhertelin itkua, kun aloin miettimään mm. ristiäisiä (kyllä... asia jota todellakin kannattaa miettiä tässä vaiheessa... tsiisös!) ja sitä saadaanko tällä kertaa pitää sellaiset juhlat kun halutaan, vai toistuuko meidän häät. Eli päädytään antamaan kaikessa periksi ja tänä päivänä en häitäni kovin lämmöllä muistele.
Sen lisäksi olen alusta saakka stressannut tulevaa joulua.
Haluaisin viettää aattoni yhdessä paikassa, rauhassa mieheni ja pikkuisen kanssa, ilman omantunnon tuskia siitä, ettei olla lähdetty ajelemaan ympäriinsä keskellä aattoa pimeille ja liukkaille teille vauva kyydissä. Tiedän että vaikka päätös viettää joulu yhdessä paikassa olisi sekä mieheni että minun, niin minun ideaksi se laitetaan ja paskaa sataa ainoastaan MINUN niskaani :(
Tiedän että on täysin järjetöntä miettiä tällaisia asioita, kun synnytykseenkin on vielä reilu neljä kuukautta ja asiat on vielä epävarmoja tulevaisuuden suhteen.
Ajatuksenjuoksulle ei vaan mahda mitään tässä tilassa, vaikka kuinka yrittää olla miettimättä tuollaisia asioita ja murehtimatta niitä.
Mutta tunteet on tosiaan pinnassa ja ihan pikkujuttujen ajatteleminen tuo kyyneleet silmiin huolimatta siitä missä olet. Kuulunee asiaan :D

Nyt olen muuten huomannut, että rinnoista on alkanut erittyä kirkasta nestettä. Ihan vain pisaroita kerrallaan, mutta kuitenkin. Olen käsittänyt tuon olevan normaalia (?), vaikka kerkesinkin hetken panikoida, koska neste on tosiaan kirkasta, eikä mitään maitomaista.

En tiedä mikä kungfu-mestari tuolla mahassa lymyää, kun eilen iltasella tuli sellainen monotus kylkeen, että melkein hyppäsin ilmaan. Säikähdin ihan hemmetisti ja vaikkei se potku mitenkään sattunut, niin ei se kovin mukavaltakaan tuntunut. Jos tuollasia monotuksia tulee jo tässä puolessa välissä, niin tulevat kuukaudet alkaa kyllä pelottaa.
Hui hemmetti...
Olen menossa ylihuomenna ultraan kuulemaan kuinka lääkäri toteaa, että poikahan siellä on. Se niistä tyttöfiiliksistä... Nyt sitten väännetään miehen kanssa kättä poikien nimistä, kun oltiin jo päästy yksimielisyyteen tytön nimestä ja ajattelin kuinka helppoa se oli, eikä pojan nimeä tartte alkaa edes miettiä. Mitä vielä!
 
Mulla tulee kans noita itkukohtauksia ja masennuksia ties millon; linja-autossa, koulussa, kotona.. ja ihan turhista syistä tai sitten ilman syytä. :D Alkoi jo pelottaa että tuleeko tässä joku raskauden aikainen masennus päälle mutta se on luultavasti enemmänkin tota stressiä mitä tulee just kaikkea mahdollista ajatellessa. Nyt tietenkin raha-asioita miettiessä stressaa kuin viimestä päivää ja pitää tästä meidän unelma-asunnosta luopua ja etsitään uutta ja halvempaa. :/ Mutta kyllä tää stressikin lakkaisi varmasti kun jäisi vuokran maksun jälkeenkin rahaa muihin ostoksiin. 

Ja mulla tuli kans aluks kirkkaan väristä nestettä pieniä pisaroita ja ei näyttänyt kovin normaalilta. :D Mut nyt se on alkanut olemaan jo ihan maidon väristä, eli ihan valkoista nestettä tulee kirkkaan seassa ja nännit on tosi herkillä!!!

Ensi viikon maanantaina on rakenne-ultra ja eniten taidan jännittää vaan sitä että miten pikkuinen on kehittynyt. Kova se on nyt täälläkin monottamaan (varsinkin kun läppäri on sylissä niin tulee aikamoista potkimista : D )mutta enemmän tykkää potkia tuolla alavatsassa. Lauantaina satuin vahingossa näkemäänkin yhden potkun. Nyt vaan odotellaan, että pieni kasvaa isommaksi ja sitten itketään onnesta kun ne potkut osuu kylkiluihin ym. :D

Ja mulla tuntuu tosi usein noita harjotussuppareita. Onko se ihan normaalia? Saattaa tuntua jotain 5-7 kertaa päivässä mutta ovat kivuttomia. Tosi ärsyttäviä vain kun maha tuntuu kireältä ja kohtu tuntuu älyttömän kovana pallona. 
 
Heippa hei!

Minä olen ollut töissä ihan normaalisti viimeistä viikkoa lukuunottamatta. Viime viikolla jäin viikoksi sairaslomalle selkäkivun takia, mutta huomenna olisi tarkoitus mennä töihin takaisin. Sain neuvolan kautta tukivyön selkään ja toivotaan että se auttaa. En millään haluaisi vielä jäädä sairaslomalle, on aika pitkä aika vielä vauvan tuloon...

Minulla on myös vuotanut nänneistä kirkasta vuotoa jo useamman viikon. En ole edes ajatellut etteikö se olisi normaalia :)

Riitoja (tyhmistä asioista) on meillä kotona ollut normaalia enemmän, minä kun olen pikkusen herkemmällä tuulella, niin pitää itkeä tirauttaakin huomattavasti useammin kuin normaalisti... Ehkä se tästä tasaantuu... parissa vuodessa :)
 
SweetSeptember: Ihan kun oisit kertonut mun mielialoista ja huolista joulun, äitienpäivän ja isänpäivän suhteen. Meillä kans sellainen "kiistakapula" nuo päivät, että missä vietetään. Mua ei huvittaisi lähteä anoppilaan, kun sinne kokoontuu niiden koko suku ja tästä anoppi on nyreissään. Nytkin mennään ilmeisesti vasta äitienpäivän jälkeisenä viikonloppuna. Viime juhannus oltiin kyllä anoppilassa ja oli vähän ankeaa, kun ei kylässä ollut edes "lapsiperhekokkoa", vaan kokot sytytettiin vasta 22.00, jolloin meillä nappula jo unillaan. Joulun haluaisin olla kotona oman perheen kesken, mutta vielä se ei ole kertaakaan onnistunut, kun sitten ollaan kierrelty sukulaisissa joulun pyhinä. Mutta ristiäiset ei minua vielä huoleta, esikon ristiäiset meni suhteellisen mukavasti, kun varasin paikaksi seurakuntakodin ja sanoin omalle äidilleni, että tekee kuivakakun, anoppi toi pullaa (ja olisi tehnyt muutakin, mutta sanon, että otan vastaan VAIN pullan). Voileipäkakun tein itse ja täytekakun tilasin valmiina. Näin ei tarvinnut huolehtia edes kattauksesta, kun seurakunta tuli tässä vastaan. ...Ja ennenkaikkea ei tarvinnut miettiä sitä härdelliä, kun tuoreet mummot kilvan haluavat päteä meidän keittiössä. Suosittelen lämpimästi. :)

Niin ja tietysti mukavaa vapun jatkoa! Meillä tämä päivä on mennytkin ulkoillessa. Aamulla käytiin tyttösen kanssa torilla katsomassa eri puolueiden vappu-uhoamisia ja syömässä munkkia ja juomassa simaa. Päästiin vielä hevoskärryjen kyytiinkin, kun sattui sopivasti lähitallilta tulemaan kärryt ajeluttamaan väkeä. Tämän jälkeen ruoka ja päiväunet kotona ja takaisin ulos. Esikko sai kokeilla pyöräilyä, pihatöitä haravoimisen merkeissä sekä leikkiä vielä hiekkaleikkejä lähipuistossa. Ulkoilua varmaan kolmisen tuntia, vaikka olikin tosi tuulinen sää. Onneksi aurinko paistaa ja vähän edes lämmitti ilmaa tuulenpuuskien välissä. Eilen meillä tehtiin munkkeja, tyttären kanssa ensin leivottiin munkit yhdessä ja mies paistoi ne illalla tyttären mentyä nukkumaan.
 
Juu minäkin oon ihan normaalisti töitä jatkanut. Harjoitussuppareita alkoi muutama viikko sitten tulla tosi usein töissä ( n.8 kertaa yhden vuoron aikana ) ja selkä/iskias alkoi vaivaamaan. Ostin sitten sellasen tukivyön ja se auttoi niihin supistuksiin, mutta selkäkivut on yhä täällä! Nyt vappuaattona töissä kun oli kiire, niin laskin että taisi tulla vain 2 supistusta koko vuoron aikana! eli siihen kyllä auttaa se vyö, mutta ei ainakaan mun selkäsärkyjä pois vienyt. Mutta mulla on ton selän kanssa ollu ongelmia jo vuosikaudet niin ei kai se oo ihmekkään ettei pelkällä vyöllä lähde. En kyllä usko et pystyn loppuun asti olee töissä kun meillä keittiössä tulee kesäisin ihan pikkusen kuuma! Viime kesänä siellä oli parhaimmillaan 33 astetta! huhhei!!

Mulla se itkusuus helpotti jo, alkuun itkin kyllä ihan kaikesta. Jopa siitä kun yritin soittaa neuvolaan että oon raskaana ja siellä olikin vastaaja päällä. Mulle tuli sellainen olo ettei ketään koko maailmassa kiinnosta mun raskaus! Hetken päästä jo nauroin koko hommalle ja tuli tosi jakomielitautinen olo! :) Mut tosiaan pillitin töissä, bussissa, päiväkodilla, kotona, kaupassa, ihan joka paikassa!! Nyt on onneksi jo helpottanut ja itken vaan kotona kirjojen ja leffojen parissa. Mieskin on jaksanut yllättävän hyvin mun sekoiluja niin ei ole mitään riitojakaan tullut. Se vaan rauhassa kuuntelee mun kitinät ja pölinät ja odottaa että hetken päästä käsitän itsekin paasaavani ihan turhista asioista. :)
 
En meinannu edes tajuta, että kuukausi vaihtunut.. onneksi huomasin.. ;)

Häyde91: Täälä oltu töissä talvilomaa lukuunottamatta ja voin kuvitella, että huono rahatilanne stressaa. Meillä molemmilla uhan ok palkka ja stressaan jo valmiikis, kuinka sitten pärjätään.. Oon aina ollu kova stressaamaan raha -asioista. Toivottaavsti saisit jotain kesäksi, vaikka kesätyötilanne taitaa olla aika huono yleisesti ottaen?! eli tsemiä työnhakuun!

Als83: Voisko sulla olla istukka edessä eli silloin käsittääkseni ei välttämättä niin tunnukkaan..
Täälä potkuja tuntunut tästä esikoisesta rv16 päivittäin, mutta rakenneultrassa sanoikin, että istukka takana.

Piaffi: Aivan mahtava juttu, että oletkin sen jo sairastanu tietämättäsi!!! :)

Sweetseptemper: Täälä on kans tullut kirkasta, mutta välillä myös valkeaa nestettä rinnoista lähinnä puristaessa. Mulla itseasiassa erittyi toisesta rinnasta jo ennen raskautta ja mainistsin siitä kertaalleen lääkärissä (IVF hoidon lopputarkastukessa), mutta sen kummemmin tutkimatta lääkäri totesi vain, että varmaankin vain jokin nestekysta.. no se jäi jo sillo painamaan mieltä ja tullu nyt välillä tarkastettua asiaa edellen, mutta nyt sitä erittyy jo molemmista ja mainitsin siitä rakenneultrassa lääkärille ja se sanoi, että jos ei mitään kyhmyä tunnu niin voi ihan hyvin liittyä raskauteen. Mua huolettaa, kun se on alkanu jo ennen raskautta.. mutta toisaalta mulla oli lapsettomuushoitoja siinä alla eli ylimääräisiä hormooneja tullu itteensä pistettyä eli kai se voi siihenkin liittyä. Neuvolassa ennen rakenneultraa mainitsin niin sanoi, että hankalaa noita kyhmyjä tutkia raskausaikana, kun raskaus saa aikaan kaikenlaisia muutoksia rinnoissa ja jotain siellä pitääkin tuntua.. eli taidan sitten murehtia asiaa seuraavan kerran, joskus raskauden jälkeen.. oon ainakin ottanut puheeksi! :) Yleensä vissiin huolestuttavampaa, jos tulee vain toisesta rinnasta.. mutta en sitten tiedä raskausaikana voi kai sekin olla normaalia. Ota puheeksi neuvolassa, jos painaa mieltä, mutta minä en ainakaan päässyt lisätutkimuksiin..

Harjoitussupistuksista: Ei oo tainnu niitä vielä olla, mutta sain tukivyön lainaan neuvolasta (kun mulla vähän iskias tyyppistä kipua toisessa pakarassa ja haittaa välillä kävelemistä) ja sanoi, että on sen verran aktiivinen tapaus mahassa, että saattaa alkaa niitäkin tulemaan..

Kohdunkaula ja -suu: Täälä ei ole tilannetta tarkastettu vielä missään vaiheessa.

Synnytysvalmennus: Ensi kertalaiset, oletteko ajatelleet mennä? Ei ole vielä ihan ajankohtainen (tai ainakaan kiire), mutta kyselin asiasta jo neuvolassa, kun täälä tuntuu asia takkuavan.. Kaveri joka on jo rv 30 oli kyselly asiasta neuvolassa eikä sille ollu osattu vastata mitään, kun taas sen miehen sisko jolla LA myöhemmin oli jo kurssilla.. samaten yksi tuttu oli saanu kutsun 2 viikkoa synnytyksen jälkeen eli joo... parempi kysellä ajoissa kuin jäädä paitsi! :) Kesäkuussa alkaa kurssi kesä- heinä - elokuussa synnyttäville ja meidätkin o siihen ilmoitettu, kun oli niin vähän osallistujia eli saa nähdä päästäänkö jo kuukauden päästä.. mutta mun mielestä aika myöhään kesäkuussa synnyttäville!?

ON: Täälä oltu vknloppuna risteilemässä ja vappu aattona viettämässä kaverin 30 v synttäreitä, mutta ei musta taida olla nyt bilettäjäksi! :) Aika tylsää oli.. molemmissa. No noille synttäreille mentiin 4 h myöhässä, kun oli töitä ja suurin osa oli mulle ennestään vieraita ja kaikki oli jo niin humalassa siinä vaiheessa.. laivalla sitten.. :) Jalka vähän reistaileem nutta muuten vointi ihan ok!



 
Työt(tömyydestä): Olen siis kotona tyytyväisesti esikoisen kanssa. Esikoista odottaessa työt loppuivat (tavallaan onneksi) jo rv 22 tienoilla, sillä muuten olisin joutunut pitämään paljon saikkupäivä. Harjoitussupistuksia tuli hurjaan tahtiin ja kroppa huusi lepoa, jos pari tuntia puuhasteli ilman taukoja. Yksi kipeä supistus säikytti siinä rv 25 tienoilla ja aloin ottaa entistäkin rauhallisemmin.

Harkkasupistukset: Ovat vielä kovin harvinaisia, vaikka esikoista tulee nosteltua miten sattuu. Mutta stressiä ei ole ollut juurikaan... Ehkä se vaikuttaa. Kävelyillä mahaa kiristää hirmuisesti, mutta taitaa olla vain venymistä. Tuntuu, että pikkuinen pönkeää itseään tiukasti nahkaa vasten aina kävelyillä. Kipu on niin pistävää ja paikallista, ettei muistuta ollenkaan kunnon supistuksia. Esikoisesta oli ihan samoja tuntemuksia, mutta silloin suhtauduin tuohon pistävään kipuun paljon varovaisemmin, kun en tiennyt supistuksista paljoakaan. Nyt olen uskaltanut kävellä hivenen kivun läpikin, vaikka tulee siinäkin raja vastaan. Minulla kun tuntoaisti tuntuu olevan vähän turhan herkkä... Harkkasupistuksetkin tuntuivat useimmiten aika epämiellyttäviltä, joten nyt ei ollenkaan haittaa, vaikka niitä olisi vähemmän :)
 
Töistä: Mulle tuli tänään jo pari työhaastattelu kutsua. Toinen on johonkin perus puhelinmyynti hommaan ja toinen oli leipomolle mutta kun aloin enemmän katselemaan tota leipomohommaa niin se taitaakin tyssätä lyhyeen vaikka varmaan ois muuten ollut koulua ajatellen hyvä työ. :( Pitäisi lähteä aamulla 03.00-04.00 aikoihin töihin ja olla siellä sen 6 tuntia töissä pakkaamassa. Muuten hyvä mutta kun ei ole sitten mitään kulku välinettä töihin (tietoa ei ole vielä, että missä edes koko leipomo sijaitsee, siitä varmaan mainitaan sitten haastattelussa). 
Puhelinmyynti työ siis kuulostaa tätä raskautta ajatellen paremmalta, vaikken nyt tiedä jaksaako tällä mielentilalla edes kuunnella minkäänlaista haukkujaa langan toisessa päässä. :D Olen kokenut sen aiemmin ja kyllä se otti päähän mutta jostakin sitä työkokemusta täytyy hankkia.

Synnytysvalmennuksesta: Mulle ainakin viime neuvolakäynnillä jo alettiin keskustella synnytysvalmennuksesta mutta en nyt vaan enää hirveämmin muista mitä siellä sanottiin. :D Kuitenkin, että kesäkuussa luultavasti se alkaisi, eli sitä odotellessa! 
 
Meillä kans mainittiin perhevalmennuksesta viime neuvolakäynnillä ja ajankohdaksi täti sanoi elokuun. Omaan korvaan sekin kuulostaa hieman myöhäiseltä, ei kai sitä laskettua aikaa niin sokeasti tuijoteta ja oleteta ettei se vauva yhtään sitä ennen voi haluta pois...
 
Liitynpä mäkin tänne jutustelemaan :D Mullakin esikoinen tulossa ja LA olisi 29.9.

Mullakin on ollut noita harjoitussupistuksia jo useamman viikon ajan. En tiiä huomaanko edes kaikkia mitä päivän mittaan tulee, mutta luulisin, että noin 5-10 päivässä. Niitä tulee ihan levossakin, ehkä jopa enemmän mitä liikkeessä.. Eivät oikeastaan satu, mutta tulee sellanen epämiellyttävä paine kohtuun ja se on sitten kokeillessa ihan pullistunut ja kova. Neuvolassakin koitin kysellä, että onko se normaalia, että niitä tulee jo nyt kun raskaus on vasta aika alussa kuitenkin, mutta en saanut siihen oikein mitään vastausta

Töissä oon mäkin käynyt ihan normaalisti koko raskauden ajan. Yhtäkään saikkupäivää en ole vielä joutunut ottamaan. Saa nähä miten käy kun raskaus tästä etenee.. Mulla on muutenkin ollut tosi helppo raskaus tähän asti, pahoinvointia oli vain satunnaisesti ja sekään ei ollut niin paha että olisin oksentanut. Mahakipuja oli alkuraskaudessa, mutta nekin ovat nyt laantuneet. Tarkoitus olis jatkaa töissä ihan normaalisti sinne äitiysloman alkuun saakka, eli elokuun loppuun... ja onhan tossa kesälomakin välissä, että saa vähän höllätä :P

Rinnoista mulla ei oo vielä tullut mitään ulos, eikä olisi kyllä vielä tarviskaan :P Mulla ei tissit muutenkaan oo oikeastaan kasvanut yhtään. Nännit on kyllä muuttunu jotenkin isommiksi ja pulleammiksi. Ovat myös tummuneet hieman..

Perhevalmennukseen sain mäkin ajat viime neuvolakäynnillä ja ensi kerralla pitää sitten kertoa osallistunko vai en. En usko että osallistun ja mieskään tuskin on kovin innokas tulemaan mukaan. Oon netistä lukenut läjäkaupalla kaikenlaista, joten en usko että saan siitä mitään kovinkaan uutta irti. Synnytyssairaalaan voisin kyllä käydä tutustumassa, että tietää sitten mitä odottaa kun h-hetki koittaa ja mitkä sen oman sairaalan käytännöt ovat. Jotenkin käsitin, että se sairaalaan tutustuminen olisi pakollinen muutenkin?

Kohdunkaulan tilannetta mullakaan ei oo vielä kertaakaan tarkastettu. Mun mielestä ehkä vähän outoa, että sitä aletaan kattelemaan vasta joskus rv 25 tienoilla.. Kuitenkin kun noita supisteluja on tullut jo melkeen raskauden alusta asti niin olisi kiva ihan oman mielenrauhan  takia tietää mikä siellä on tilanne.. np-ultrassa luulin, että sinnekin olisi vilkaistu, mutta tehtiin ultraus vaan mahan päältä, eikä muita tutkimuksia. Vaikka kai sen sillä ultrallakin näkee... Oli kyllä sellanen hösö se ultraaja, etten tiiä kattoko se sitä ollenkaan Naureskeli vaan mun vauvan jaloille kun pitkään näytteli ja venytteli niitä :D

Rakenneultra mulla on 2 viikon päästä enkä millään jaksaisi odottaa! Sukupuolen haluan tietää ehdottomasti jos vaan onnistuu. Tulee jotenkin sitten vielä todellisemmaksi, kun saa tietää että tuleeko meille pieni tyttö vai poika, eikä vaan joku sukupuoleton vauva. Muuten sukupuolella mulle ei oo niinkään väliä, kun vasta esikoinen tulossa. Tyttöä ehkä toivon kuitenkin vähän enemmän. Miehestä taas näkee, että odottaa poikaa, vaikka sanookin, että ei väliä kunhan on terve. Ja niinhän se onkin...
 
Ultrasta kotiuduttu aavistuksen hämmentyneenä.
Kaikki oli niinku pitää, että sen puoleen ihania uutisia :) Pikkuinen on kehittynyt ihan normaalisti kaikin puolin.
Mitään tolkkua ei oikein saatu miehen kanssa koko tutkimuksesta. Lääkäri tutki sitä niin läheltä, ettei itse saanut oikein mitään selvää mistään. Kauempaa tutkittaessa se oli niin kippurassa koko ajan, ettei siitä mitään erottanu. Ei saatu kuviakaan, mutta liekö tuolla väliä, kun ei niistä ois mitään tajunnu.
Mainitsin lääkärille siitä kuinka kovia pikkuisen potkut jo on ja pelottaa vähän tulevat kuukaudet, kun ne on jo tässä vaiheessa tuommosia. Lääkäri totes, että se on hyvä merkki, jos potkut on kovia jo tässä vaiheessa. Siellä on kuulemma vahva yksilö sillon tulollaan :)
Sukupuolta kysyttäessä, lääkäri yritti tutkia pikkusen jalkoväliä ja hyvin epävarman veikkauksen heitti sanoessaan, että vaikuttaisi olevan ei-poika :D Totes perään, että ei tosiaan voi varmaksi sanoa. Eli vaikka hutera veikkaus tytöstä saatiin, niin sieltä voi silti tulla kumpi vaan.
Parin kuukauden päästä uusi ultra. Saa nähdä näkyykö sitten paremmin.
Täytyy kahtoa, että käviskö ennen sitä vai sen jälkeen siellä yksityisellä siinä 3D/4D -ultrassa.
Lisäksi pikkuisen koko antoi viitteitä sille, että olisin viikon tai pari pidemmälle, kuin luultiin. Eli 21. viikon sijaan saattaisin olla jo 23. viikolla. Ei se lääkäri kuitenkaan puuttunut laskettuunaikaan mitenkään, joten tiedä sitten...?!?!

Eli siis kovin hämmentävä käynti.
Ei muuten miehen kanssa ymmärretty, kun mulle sanottiin, että tämä rakenneultra tehdään sen takia, kun mulla on ne verenpaineet heitelly ja sain raskauden alussa siihen ne lääkkeet. Eikö muka kaikille tehdä rakenneultraa huolimatta siitä onko täysin terve tai ei?!

Äitikin tuossa jo soitteli ja kyseli miten meni ja mitä siellä sanottiin.
Mainitsin että saatiin hyvin epävarma veikkaus sukupuolesta, jota en kuitenkaan äidille sanonut, kun se ei halua tietää. Äiti sano heti, että hänestä siellä on poika, jota se on veikannu alusta alkaen. Sitten vielä kun mainitsin niistä kovista potkuista, niin se totes, että sitä suuremmalla syyllä. Jalkapalloilija sieltä on tulossa, kun isukkikin sitä ajankulukseen pelailee.
Kyllä pisti taas toivomaan sitä, että sieltä se tyttö olis tulossa. Pääsisin ilmottaa synnytyksen jälkeen äidille, että mitä minä sanoin, tyttö sieltä tuli :D

Tuosta valmennuksesta vielä... Sain ekalla neuvolakäynnillä niiden kurssien päivämääriä, mutta tuskin ollaan menossa. Ei olla kumpikaan miehen kanssa hirveesti kiinnostuttu siitä.
Ja onhan nuo vauvat maailmaan tulleet tähänkin päivään saakka ilman valmennuksia. Itse luotan siihen, ettei se tuonne jää, vaan tulee sieltä ulos tavalla tai toisella :D

Jännityksellä jään nyt odottaa muiden rakenneultrakuulumisia, kun niitä tässä lähiaikoina taitaa olla aika monella :))
 
Onnea hyvista ultra tuloksista! Mun mielestä aika hämärää tuo viikon tai pari pidemmällä.. eikä se osannut sanoa, mitä se koko vastasi? Meille ainakin sanoi, että kokoarvion mukaan LA 9.9 (kun taas kuukautisista laskettuna 10.9). Lisäksi olen kuullut, että täälä meillä ne tuossa rakenneultrassa muuttaa LA:ta, jos koko heittää enemmän kuin 5 päivää eli kummaa, jos teillä sitä ei muutettu, vaikka saattaa olla 2 viikkoakin pidemmällä!? hmmm.. Kieltämättä aika hämmentävä käynti. Minkä takia teille annettiin uusi ultra aika? Sukupuolen selvittämistä vartenko? vai onko se seuraava ultra niiden verenpaineiden takia? Kyllä mä oon käsittäny, että kaikille tarjotaan mahdollisuus np-ultraan ja rakenneultraan.. sitten lisäultria vain tarvittaessa (näin ainakin meillä).

Mua ne neuvolassa sanoi kans, sykkeestä, että vahva kaveri. Meillä kans potkut kovia ja oikeestaan koko viikon tuntunu, että liikkuu melkeen taukoamatta! Neuvolassa sanoi, että kyllä ne liikeet siitä rauhoittuu, kun tila pienenee ja pelotteli, että runsas liikkuminen saatta aiheuttaa ennen aikaisia supistuksia..

Perhevalmennus: Näyttää tosiaan käytännöt vaihtelevan paikkakunnittain suuresti, kun moni tuntuu jo täälä tietävän ja meillä ei tiedä vielä kesä- heinäkuussa synnyttävätkään!!

Huomenna kolmannet synntärit viikon sisään (pyöreitä juhlivat) ja sunnuntaina vielä kahden lasten synttärit.. eli yhteensä 5 synttärit viikon sisään.. melkosta juhlaa! :)

Hyvää vknloppua kaikille!
 
Olin siis kommentoinut tuohon äsken  SweetSeptemperille aluksi ultakuulumisista! :)
 
Rakenneultra oli puolitoista viikkoa sitten ja kaikki oli hyvin. Peppu alaspäin ja jalat ristissä tyyppi siellä istuskeli , joten sukupuolesta ei ole tietoa. Onneksi ensi viikolla on seuraava ultra ja seuranta jatkuu tiiviinä raskauden loppuun saakka. Kenties jollakin kerralla sukupuolikin selviää, mikä tosiaankaan ei ole pääasia.
 
Meillä on ultra ens tiistaina ja vaikka en ole stressannut juuri mistään ja kaikki muutenkin mennyt aika helposti niin väkisinkin alkaa vähän mietityttämään kun en ole vielä juurikaan liikkeitä tuntenut (tänään 19+6) ja kaikki sanoo, että onpas sulla pieni maha. Neuvolassa kuunneltiin pari viikkoa sitten sydänäänet ja kaikki oli ok, mutta siltikin tuo hiljaisuus pistää mietityttämään.Ei auta kun odotella tiistaihin asti ja toivottavasti kaikki on siellä hyvin! Viikon aikana on ollut pistämistä vasemmalla alavatsassa ja sillon tällön seksin jälkeen tiputtelee pikkasen verta. Käsittääkseni on ihan normaalia, mutta ei voi koskaan olla varma. Mietin jo, että soittelen kaverit läpi ja kysyn oisko kellään sitä kotidopleria, jolla vois kuunnella sydänäänet.

Joku toinenkin taisi valitella, ettei potkuja ole tuntunut? Mun mies on kyllä ollut lapsena todella rauhallinen ja poikafiiliksiä tässä on ollut koko ajan niin mietin, että jos siellä köllötteleekin yhtä rauhallinen tapaus.

No toivottavasti kaikki on hyvin
 
Takaisin
Top