Toukokuun tarinat

[Mutikkakeitto]

Täällä kans kämpän koon kanssa tapellaan . Meillä vaatehuone on niin pieni ettei sinne mahdu vaunut millään ja sain ahdistuskohtauksia ihan asiasta ni pistettiin kämppä välittäjän kautta myyntiin viikko sitten. Tähän vaikutti kyllä siis muukin ku vaunut vaan :D no yää se vasta ahdistavaa on ku odottelee haluaako joku tämän! Uus olisin vähän kiikarissa myynnissä sen reilun 5 ,tunnin ajomatkan päässä...ja ennen syyskuuta ois tarkoitus päästä muuttaa jos jos jos joku tän ostaa

 

[Ruuhkavuodet]

Pakko tulla tekemään pientä ahdistuksen purkua. Viimeiset päivät sairastettu poitsun kanssa oksennus-/ripuli-/kuumetautia ja pääsääntöisesti vaan sisällä oleskeltu. Pää räjähtää pikkuhiljaa, varsinkin kun mies liittyi tänään sairastavien joukkoon, eikä siis tehnyt hänkään muuta kuin nukkui. Ei siis mitään seuraa, ketään toista lapsen viihdyttäjää... huokaus. Ja vielä illasta oli pakko läärätä muurahaismyrkyn kanssa (jälleen kerran kauhea muurahaisepidemia koko talorivistössä) ja kun sitten olin sekoitellut sen jauheen veteen, tuntui kuin olisin hengitellyt sitä jauhepölyä keuhkoihin siinä samalla. Siitäkin sitten onnistuin vetämään kilarit, että vaikuttaako nyt maha-asukkiin ja mitä jos yöllä nyt lopetan hengittämisen tämän seurauksena tms. Okei, ehkä tuli vähän liioiteltua, mutta nämä sisällä vietetyt päivät alkaa vaatia veronsa.

 

[Tuulevi]

^Tsemppiä! Olin esikoista odottaessa aivan varma, että vauva menee pilalle, kun olin parissa paikassa yötä, joissa sattui olemaan käytössä sellainen sähköinen ötökän karkotin, missä on myrkky sellaisessa liuskassa, joka laitetaan sitten "lämpenemään" siihen pistorasiaan laitettavaan hökötykseen. Ahdisti tosi paljon.

Samoin ny alkuraskaudesta, kun suihkin välillä esikoisen päähän sitä Linicin täikarkoitetta, kun päiväkodissa varoiteltiin täistä, tuntui että varmasti tuli vedettyä sitä ainetta henkeen.

 

[ve22]

Esikoista odottaessa luin jostain, että tuulilasinpesunestettä ei pitäis hengitellä. Pidätin sit aina hengitystä ja vältin ajamista kurakelillä. Nyt oon ottanut vähän rennommin ja todennut että suurempi riski on siinä että ajan likaisella tuulilasilla kolarin :D :D

 

[jennyhannele]

Mä luulin eilen, että vähintäänkin kuolen. Siis niin järkyttävä närästys-sappikohtaus iski just ennen nukkumaanmenoa, että makasin lattialla ja itkin. En saanut happea ja tuntu siltä kun olis joku repiny ylävatsaa sisältä, sivusta ja takaa. En oo ikinä eläessäni kokenu mitään noin kamalaa. Lopputuloksena tuli oksennus, ripuli ja makasin suihkun lattialla itkien. Meni ohi onneksi n.tunnissa mutta valehtelematta elämäni kamalin tunti. Nyt on edelleen vatsa arka ja en tiedä mitä uskallan syödä, ettei vaan tuu uudelleen. Mies raukkakin ihan säikähti, kun niin hysteerisenä huusin ja itkin.

 

[Lilala]

Sappikohtaus on tosiaan aivan järkyttävä kokemus. Minulla oli ensimmäinen todella kivulias pääsiäisenä, jota kuvittelin vain supernärästykseksi. Seuraava olikin vappuna, ja sitä seurasi hillitön kutina jalkapohjissa, kämmenissä ja lopulta pitkin kehoa. Maksa-arvot nousivat, ja äitipoli alkoi tutkia tilannetta. Tämän kuun aikana on jo ollut viisi kohtausta, joista kaksi oli liki parin tunnin helvettejä. Sain vihdoin pari päivää sitten varmistuksen ylävatsan UÄ:ssä, että sappikivet ovat syypäänä. Tavallaan rauhoittavaa tietää, että itkeväksi surkeaksi kasaksi tekevä kipu ei liity raskauteen, mutta eihän se sillä hetkellä paljoa lohduta, kun joku kääntelee puukkoa sisuskaluissa.

Minulta sappirakko leikataan synnytyksen jälkeen. Onneksi LA on jo elokuussa, joten odotus ei ole tuhottoman pitkä. Leikkausjonon pituudesta ei kyllä ole mitään tietoa vielä. Oletko käynyt tutkituttamassa sapen? Turha noista kohtauksista on kärsiä, jos alkavat tulla tiuhempaan. Sain myös ohjeen hakea lääkeannoksen päivystyksestä tarvittaessa. Sitä ei suositella raskaana oleville, mutta yksittäisiä kertoja voidaan antaa. Ajattelin pitää sen takaporttina, jos kohtaus ei ota loppuakseen. En usko, että kivun aiheuttama stressikään on vauvalle hyväksi: vatsassa on kohtausten aikana hillitön ripaska päällä eli vauvakin reagoi selvästi. Tsemppiä sappivaivoihin! Näitä en toivoisi kenellekään riesaksi.

 

[jennyhannele]

Sappikohtaus on tosiaan aivan järkyttävä kokemus. Minulla oli ensimmäinen todella kivulias pääsiäisenä, jota kuvittelin vain supernärästykseksi. Seuraava olikin vappuna, ja sitä seurasi hillitön kutina jalkapohjissa, kämmenissä ja lopulta pitkin kehoa. Maksa-arvot nousivat, ja äitipoli alkoi tutkia tilannetta. Tämän kuun aikana on jo ollut viisi kohtausta, joista kaksi oli liki parin tunnin helvettejä. Sain vihdoin pari päivää sitten varmistuksen ylävatsan UÄ:ssä, että sappikivet ovat syypäänä. Tavallaan rauhoittavaa tietää, että itkeväksi surkeaksi kasaksi tekevä kipu ei liity raskauteen, mutta eihän se sillä hetkellä paljoa lohduta, kun joku kääntelee puukkoa sisuskaluissa.

Minulta sappirakko leikataan synnytyksen jälkeen. Onneksi LA on jo elokuussa, joten odotus ei ole tuhottoman pitkä. Leikkausjonon pituudesta ei kyllä ole mitään tietoa vielä. Oletko käynyt tutkituttamassa sapen? Turha noista kohtauksista on kärsiä, jos alkavat tulla tiuhempaan. Sain myös ohjeen hakea lääkeannoksen päivystyksestä tarvittaessa. Sitä ei suositella raskaana oleville, mutta yksittäisiä kertoja voidaan antaa. Ajattelin pitää sen takaporttina, jos kohtaus ei ota loppuakseen. En usko, että kivun aiheuttama stressikään on vauvalle hyväksi: vatsassa on kohtausten aikana hillitön ripaska päällä eli vauvakin reagoi selvästi. Tsemppiä sappivaivoihin! Näitä en toivoisi kenellekään riesaksi.

Tää kohtaus oli nyt toinen mun elämän aikana ja molemmat on tullut nyt raskauden keskivaiheilla. Ekalla kerralla lähettiin päivystykseen, jossa vain tunnusteli ja otti tulehdusarvon. Todettiin sappikohtaukseksi ja lääkäri vaan totesi "olet raskaana, en voi lääkitä joten koita selvitä" Maanantaina aijon kyllä soittaa omalle lääkärille ajan ja vaatia ultrausta ja muitakin kokeita. Yritin sillon päivystyksessä kysellä miten jatkossa ja voidaanko sitä tutkia enempää, mutta lääkäri ei puhunut niin hyvää suomea, että olisin sen selostuksesta jotain tajunnut. Silloin päätin, että toisen kerran jos tulee niin vaadin lääkärille ajan. Joten katsotaan mitä maanantaina sanovat! Mulla näytti viimeksi ultrassa poika viikkoa vanhempaa, eli toivon mukaan syntyy jo elokuun puolella. Mulla siis LA 1.9 :)

 

[odecca]

Mä oon raskaanakin saanut sappikohtauksiin litalginia. Mulla noita tulee aina ajoittain, nyt ei oo taas hetkeen tullut. Mä oon huomannut et jos syön tosi rasvasta ruokaa niin sit alkaa sappi vittuilemaan.

 

[Zipa]

Tsemppiä närästelijöille! Mulla on sormet ristissä että välttyisin tuolta, vaikka aika taipuvainen närästykseen olen, niin nyt ei ole onneks ollut viellä mitään mistä ei ois renniellä selvinnyt.

Mua on alkanut ottaa pattiin eräs turhamainen juttu; nimittäin mun kaikki paidat on likaisia mahan kohdalta kun tää pömppis osuu joka paikkaan!!:banghead: Kaikki ruoka ja juoma tippuu kans just sopivasti tohon mahalle:arghh: mulla ei oo vaatteita kun paidat kestää puoli päivää puhtaana!:arghh::banghead:

 

[taskis]

Mua on alkanut ottaa pattiin eräs turhamainen juttu; nimittäin mun kaikki paidat on likaisia mahan kohdalta kun tää pömppis osuu joka paikkaan!!:banghead: Kaikki ruoka ja juoma tippuu kans just sopivasti tohon mahalle:arghh: mulla ei oo vaatteita kun paidat kestää puoli päivää puhtaana!:arghh::banghead:

Kovin tutun kuulosta :D :D