Toistuvista keskenmenoista kärsivät/kärsineet - tarinanne

Mäkin voisin kertoa meiän tarinan.

Yritys aloitettiin 05/2016. Ensimmäisen plussan sain 12/2016 5.kierrosta. Rv 8+0 kaikki oli ultrassa hyvin, mutta rv 11+3 alkoi vuoto ja kivut ja todettiin kkm. Tämä raskaus oli mennyt kesken heti ultran jälkeen 8+1. Tyhjennystä yritettiin lääkkeillä ja se osittain onnistui mutta jouduin lopulta kaavintaan.
Menkkoja odottelin yli 3kk jonka jälkeen sain terolut kuurin ja päästiin aloittamaan yritys uudelleen.

Nyt alle viikko sitten sain 3.yrityskerrasta plussan mutta sitten alkoi tuhruvuoto ja 3pv jälkeen plussa oli muuttunut negaksi ja sen jälkeen alkoikin runsaampi vuoto jota kesti noin puoli päivää. Soitin naistentautien päivystykseen ja epäilivät kemialliseksi raskaudeksi. Viikon päästä pitää tehdä raskaustesti. Ilmeisesti on mahdollisuus että se voisi olla myös positiivinen mutta itsellä ei usko siihen riitä vaan olen jo asennoitunut siihen että tämäkin meni kesken.

Nyt olen ottanut jo selvää mitä tutkimuksia meille voitais tehdä ja harkitaan että mentäis jo tässä vaiheessa yksityiselle jotta saatais jotakin vastauksia.

Tää koko tilanne tuntuu niin äärettömän epäreilulta ja inhottavalta. Meillä ei siis ole vielä lapsia ja ikääkin jo 31. Tuntuu tosi turhauttavalta koko tilanne ja niin kovasti toivottais että saatais vauva syliin asti. Onneksi tästä foorumista on ollut mulle ainakin suuri apu kun on voinut lukea muiden kokemuksista ja kysyä asioista jotka omaa mieltä painaa.
 
Ikävä kuulla teidän kaikkien kokemuksista ja samalla lohdullista, että kohtalotovereita löytyy.

Minulla käynnistyi tänään neljäs keskenmeno, rv 12. Yksi terve lapsi on, 3-vuotias. Ollaan toista yritetty vuoden alusta ja tämä oli nyt kolmas km putkeen.

Eka km oli tosi varhain, n 5 viikkoa täynnä, ennen esikoista. Sen jälkeen syntyi esikoinen. Nyt on tosiaan ollut uuden yritystä. Tulen raskaaksi ilmeisesti aika helposti (parin kuukauden yrittämällä) mutta jokin menee aina pieleen. Keväällä todettiin tuulimunaksi rv 11, ja käynnistyi sen jälkeen spontaanisti. Kesällä olin tehnyt raskaustestin, joss haalea viiva, ja km tuli ehkä rv6 alussa. En oikein tiedä, oliko tuo haamu, kun yhtään mitään oireita ei silloin ollut. Nyt syksyllä sitten tulin uudelleen raskaaksi ja kovasti ehdittiin jännittää nämä reilu 11 viikkoa. Varhaisultrassa käytiin ja 6+1 näkyi sydämenlyönnit, eli tämä oli ainakin jossakin vaiheessa elossa.

Mielessä pyörii, että olisko influenssarokote voinut aiheuttaa keskenmenon. En tiedä. Syytä nyt ei varmaan voi löytää. Johonkin tutkimuksiin tässä kai pitää hakeutua. En ole varma tosin, uskallanko enää edes yrittää uudestaan. Pelkästään noi alkuraskauden kuukaudet on sen verran rankkoja jaksamisen kannalta.

Miten te muut, jotka olette tutkimuksissa käyneet, oletteko käyneet yksityisellä vai julkisella? Pääsisiköhän julkisella ihan terveyskeskuslääkärin kautta tätä jotenkin tutkimaan? Pelkään, että yksityisellä tulisi kamalan kalliiksi. Sen olen ainakin huomannut, että keskenmenon hoitoon julkinen puoli ei tarjoa mitään tukea tai apua, eikä edes mitään jälkitarkastusta, kun on spontaanisti käynnistynyt. Keväällä koin kyllä tosi kurjaksi sen, että jäin tilanteessa ilman mitään tukea. Nyt ainakin tiedän, että rautakuuri kannattaa aloittaa, viimeksi yleiskunto romahti ihan vaan sen verenvuodon määrän takia ja nyt tuntuu olevan ehkä jopa runsaampaa kuin silloin keväällä.
 
Kräuterblutsaft, Olen pahoillani menetyksestäsi :sorry: Kovasti voimia toipumiseen.
Minä kävin kolmannen keskenmenon jälkeen yksityisellä jälkitarkastuksessa ja sain sitä kautta lähetteen julkiselle puolelle tutkimuksiin. Olin varannut tuon ajan alun perin raskauden varhaisultraksi, mutta siitä tulikin sitten vain keskenmenon jälkitarkastuskäynti. Kävin yksityisellä, koska oli jo tuttu lääkäri, mutta varmasti terveyskeskuksen kauttakin saa lähetteen tutkimuksiin, kun on tuo vaadittavat kolme km ns. kasassa. Valitettavasti julkisella puolella ei tosiaan ole tarjota jälkitarkastuskäyntiä, ellei sitten ole jotain epäilyjä kohtutulehduksesta tjms. Kirje hormonipoliklinikalta tulikin nopeasti postissa, mutta itse käyntiaika oli vasta kolmen kuukauden päästä keskenmenosta. Ilmeisesti se on joku ihan yleinen sääntö, että pitää olla vähintään kolme kuukautta välissä, että voi ottaa noita perus tutkimuksia. Tulin kuitenkin sattumalta keskenmenon jälkeen jo toisesta kierrosta neljännen kerran raskaaksi ja tuo hormonipolikäynti vaihtuikin alkuraskauden ultrakäynniksi ja sille tielle olenkin sitten jäänyt eli nyt porskutellaan rv 25+2 :shy: Rakenneultrassa on todettu terve ja eläväinen vauva :Heartpink Yksityisellä puolella olen jo noita perustutkimuksia ottanut, eikä mitään syytä ole löytynyt. Joskus nuo keskenmenot vaan sattuu olemaan ihan tuurista kiinni :sad001
 
Alina16, kiitos tiedosta! Ja onnea uudesta raskaudesta! Minulla piti olla nt-ultra ensi viikolla ja varmaan menen sinne tarkistamaan tilanteen, ehkä sieltä saa sitten tietoa lisätutkimuksista. Vai että 3kk pitäisi odotella tutkimuksia. Tuntuu tosiaan aika pitkältä ajalta varsinkin kun ikääkin alkaa olla meillä molemmilla. En tiedä uskaltaako uutta raskautta yrittää tosin, jos se sattuisi olemaan jostakin hormoneista tms kiinni. Jos olisin tiennyt, olisin kai jo sitten kesällä voinut hakeutua tutkimuksiin.

Olivatko ne perustutkimukset kovin kalliita yksityisellä? Mitä siinä tutkittiin?
 
2016 rv 24 meni kesken ja kaksi päivää sairaalassa (pienikokoinen ei vastannut viikkoja), aivan jäätävät kivut ja vuoto
2016 rv 7-8 kohdun ulkopuolinen
2017 (kevät) rv 8 spontaani keskenmeno

Kohdun ulkopuolisessa menin ensiapuun ja ultrassa löydettiin iso nestekysta vasemmasta munasarjasta. Ei sanottu että estäisi raskauden.

Tupakoinnin lopetin vuoden 2017 alussa. Viime sunnuntaina plussasin (4+4) ja hieman ristiriitaset fiilikset. Oireet on erilaiset mitä noissa aiemmissa raskauksissa. Tammikuun lopulla vasta eka ultra. Ihmettelin että miksen pääse varhaisultraan vaikka on noin "värikäs" tausta. :sad001
 
Kräuterblutsaft, joo, valitettavasti pitää odottaa juuri tuo kolme kuukautta. Mulle sanoivat sillon siellä hormonipolilla, että jos nyt vielä sattuis tulemaan neljäs keskenmeno, niin joudutaan taas odottamaan sen 3kk ennen kun voidaan ottaa niitä perustutkimuksia, niin kehottivat siinä kohtaan ottamaan ehkäisyn käyttöön. Onneksi kuitenkaan sitä neljättä keskenmenoa ei tarvinnut kokea ja nyt jos jotain sattuu, niin ollaan jo niillä viikoilla, kun vauvalla on vielä mahdollisuus selvitä hengissä :) Mä en nyt ihan tarkkaan muista minkähintasia ne tutkimukset yksityisellä oli. Jotain 50-100 euron luokkaa. Multa tutkittiin ainakin progesteroni, tyreotropiini, lutenisoiva hormoni, prolaktiini ja follikkelia stimuloiva hormoni ja kun niissä ei ollut mitään erityistä häikkää, niin tutkittiin vielä mahdollinen keliakia verestä. Ainoa mikä mulla ns. vaivasi, niin mulla on lievästi pco/mfo-tyyppiset munasarjat, mistä johtuu hieman normaalia pidempi kierto (noin 34 pv), mutta siitä huolimatta ovuloin normaalisti.

I., ihan kamalia vastoinkäymisiä olet joutunut kokemaan :sorry: Varmasti on nyt uudesta raskaudesta ristiriitaiset tunteet. Mustakin on ihan todellä epäreilua, ettei julkisella puolella tehdä ar-ultraa, vaikka on rankka keskenmenotausta takana. Suosittelen kyllä ihan mielenrauhan vuoksi käymään yksityisellä, kun vain viikkoja on tarpeeksi kasassa (6+). Mutta kuulostaa kyllä tosi lupaavalta, jos nyt on oireet erilaiset :) Mullakin oli heti alkuun ihan erilaiset tuntemukset ja nyt alan olla jo melko varma, että kyllä me nyt tämä pieni syliin asti saadaan :Heartpink Tsemppiä alkuraskauteen!
 
Alina16, kiitos taas lisäinfosta. Kolme kuukautta tuntuu kyllä pitkältä ajalta odotella varsinkin jos tutkimuksissa harvoin mitään löytyy, mutta toisaalta voisi varmaan olla hyvä antaa kropan levätä vähän. Ehkä soittelen sinne naistentautien poliklinikalle ja kyselen tarkemmin noista proseduureista. Onnea sinulle loppuraskauteen ja toivottavasti kaikki sujuu hienosti!
 
I. Mullakin ollut kohdunulkoinen raskaus, tämän jälkeen olen saanut varhaisultran kunnalliselta puolelta viimeistään rv7! Kaks raskautta ollut tämän jälkeen eikä ole ongelmia ollut, molemmat kyllä menneet kesken. Paljon ikäviä kokemuksia sullakin on, toivotaan että vauva nyt pysyisi matkassa mukana! Mistä kyselit saatko varhaisultraa?
 
Ajattelin päivittää meidän tilanteemme, jos se antaisi toivoa tai siitä olisi apua muille toistuvia keskenmenoja kokeneille. Kirjoittelin viimeksi kesällä, että olin jälleen raskaana 4 peräkkäisen keskenmenon jälkeen.

Nyt voin ilokseni kirjoittaa, että raskauteni meni hyvin ja meille syntyi hiljattain kauan odotettu toinen lapsi. Uskoisin itse, että suurin merkitys sille, että tämä raskaus onnistui oli liikunnan lisäämisellä. Painoa en pudottanut, sillä olen hyvin pienikokoinen, mutta fyysinen kuntoni parani ja sain edes hiukan enemmän lihasmassaa. Lisäksi käytin ennen raskautta vehnänalkioöljyä ja kävin akupunktiossa muutaman kerran, mutta en osaa sanoa, oliko niillä juurikaan merkitystä asian kanssa.

Toivottavasti myös muille tämän asian kanssa painiville tulee pian hyviä uutisia. :)


ps. Vaikka meille ei lapsettomuustutkimuksista hyötyä ollutkaan, niin Julkisen puolen tutkimuksista sen verran, että me päästiin siis tutkimuksiin julkiselle 3. keskenmenon jälkeen, kun viimeisestä keskenmenosta oli kulunut juuri tuo aiemmin muiden mainitsema 3 kuukautta. Tuon 3 kuukauden aikana elimistöstä kuulemma häipyy edellisen raskauden merkit ja näin ollen tutkimuksen voidaan tehdä vasta tuolloin.
 
Heipsan!

Päivittelen tänne omaakin tilannetta nyt kun jaksoin taas tänne foorumille pitkän tauon jälkeen kirjautua. Kolmas keskenmeno tuli marraskuussa 2017. Raskaus oli alkuun kolmoisraskaus, sitten kaksoisraskaus ja lopulta yhdet sydänäänet saatiin kuuluviin. Tästä meni viikko ja kovien kipujen takia hakeuduin taas päivystykseen. Raskaus oli mennyt jälleen kerran kesken ja koska kohtuni ei osaa näitä itse poistaa, jouduttiin tehdä kaavinta kahteen kertaan ja tähän päälle tuli vielä kohtutulehdus. Nyt on alkanut tutkimukset julkisella puolella ja verikokeissa on käyty. Huhtikuussa vasta seuraava aika, jossa käydään tulokset läpi. Minulla epäillään aivolisäkkeen vajaatoimintaa ja meilahdessa käynnistyy tutkimukset siihen liittyen. Toivottavasti siitä löytyisi syy keskenmenoille... Nyt ei ole yritystä päällä, kolme keskenmenoa vuoden sisään oli niin rankka kokemus, että on pakko pitää vähän taukoa vaikka ikää alkaakin jo olla.

Tsemppiä kaikille tämän asian kanssa kamppaileville ja Alinalle tsemppiä loppurutistukseen!
 
Hei,

Kirjoitan myös kokemuksiani tänne, aika harvoin pystyy mieltään asiassa avaamaan, koska ihmisten ymmärrys ei aina riitä asiasta puhumiseen ja surussa myötäelämiseen. Ehkä tämänkin kokemuksen ymmärtämiseen tarvitaan vertaiskokemus. Meidän pieni poikavauvamme kuoli viime elokuussa, rv 20. "Keskeytynyt keskenmeno" sairaalan papereiden mukaan, mutta synnytettyäni ja hyvästeltyäni vauvan, en ole voinut puhua keskenmenosta vaan vauvan kuolemasta. Syntyessään täydellinen, vaikka niin pieni ja hentoinen, ei ollutkaan tähän elämään valmis. Syytä ei koskaan saatu selville ja vauvan kuolema selvisi täysin yllättäen kontrollineuvolassa, jossa sydänääniä ei kuulunutkaan. Jokin epäilys, "kaikki ei ole hyvin", minulla oli ollut pari päivää, kun siihen asti tuntemani perhosen siiven hipaisut lakkasivat. Mutta tuntemukset liikkeistä olivat olleet niin herkkiä, että en kuitenkaan osannut varautua pahimpaan. Synnytys käynnistettiin lääkkeillä sairaalassa, oli raskas kokemus.

Tulin uudelleen raskaaksi, yhdet kuukautiset ehti olla välissä. Toinen keskenmeno tuli joulukuussa 2017, rv 11. Tämäkin "keskeytynyt keskenmeno", jossa tyhjennys lääkkeillä, tällä kertaa kotona. Selvitin itse mahdollisia syitä ja esitin toivomuksen terveydenhuoltoon, että olisin saanut verikokeiden kautta tutkimukset mahdollisesta tukostaipumuksesta, koska molemmat raskaudet olivat pienempiä kuin viikkoihin nähden olisi pitänyt olla. Näitä tutkimuksia ei kuulemma saa (kalliit??) ennenkuin on ollut kolme keskenmenoa peräkkäin.

Nyt olen jälleen raskaana, rv5+5. Voin kertoa, että pelottaa, kuinkahan tässä tulee käymään...
 
Takaisin
Top