Toista vauvaa kuumeillen.

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja ehkäpä
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heippa kaikille!

Täällä olis kans yks toisesta lapsukaisesta kovasti haaveileva äippä pohjois-pohjanmaalta. Meillä on ennestään pikkusen vajaa 2v poika :) Kovasti  haluttaisiin hänelle pikkusisarusta jo :)
Ehkäisy jätettiin pois n. kuukausi sitten, joten tässä kait mennään sillä ns. tulee jos on tullakseen -linjalla. Kuume sen kun vaan yltyy, mutta yritän kovasti olla stressaamatta liikoja tämän asian kanssa.

Esikoinen sai aikoinaan alkunsa 5kk pillereiden lopettamisen jälkeen, sitä ennen olin pillereitä napsinut n. 5 vuotta. Saa nähdä miten tällä toisella kierroksella käy, periaatteessa tämän kuun lopussa pitäis testiä tehdä jollei menkkoja kuulu. Hih.

Mutta kovasti onnea kaikille plussanneille, ja onnea matkaan :) Ja meille jotka vielä odotellaan, kovasti malttia ja jaksamista mukaan yritykseen :)
 
tervetuloa mukaan Gatusa ja TMJ!

itse olen 33v. käytännössä kahden lapsen äiti, biologisesti vain yhden eli meillä asuu miehen 9v. poika, jonka äitinä olen toiminut 6 vuotta (biologinen äiti kuollut 6v. sitten) sekä meidän yhteinen tammikuussa syntynyt tyttö. vauvakuume alkoi mulla heti, kun synnytystraumat unohtui ja miehen sain puhuttua mukaan proggikseen kesällä. mulla ei oo vielä menkkoja ollut synnytyksen jälkeen, varmaan syynä on imetys, jota oon vielä jatkanu n. 3 kertaa päivässä. tavoitteena ois lopettaa joulukuussa, koska palaan töihin helmikuussa.
 
kiitos della_79 :) meil yrittämist ollu huonol menestyksel 04/11 lähtien eli ne km jotka mulla tullu. eile sairaalas vihdoin mua tutkittii illalla ja valaistusta tuli tilanteeseen mutta ei mitään mukavaa. mulla on joko istukan pala tai fibroidi tai jotain muuta kohdussa ja se aiheuttaa vuodon. mikäli esim fibroidi niin se saattoi olla syynä viimeisimpiin keskenmenoihin. tänään spesialisti tekee ultran ja päättää otetaanko koepala (mieluiten sais poistaa kokonaa sen ylimääräsen tavaran mikä siel on että vuoto loppuis). voipi täällä mennä aikas rankaks nyt. lisäks hienoinen anemia ku hemoglobiinin raja 117 ja mulla eilen viikon rautakuurin ansiost peräti 95. kattelin ite verikokeitten tuloksia ja mielenkiintosilt näyttää. josko tää joskus paranis ja tulis raskaaks....
 
Tervetuloa molemmille uusille! Gatusan tilanne kuulostaa kyllä aika rankalta :( Paljon voimia siihen! Eiköhän sitä valoa näy tunnelin päässä taas jossain vaiheessa. Toivottavasti nyt saat sitten kunnon hoitoa.

On: Pikainen selvitys, menkat alkoi eilen. Jee! Tänään siis kp 2/29-31 ja yk 5. Toivottavasti tässä kierrossa mikään ei tule pilaamaan meidän tärppipäiviä. Ainakaan en suostu lähtemään mihinkään pidemmälle kylään tai ottamaan ketään meille yökylään ;)
 
Heippa ja tervetuloa Gatusa ja TMJ. Gatusalla onkin aika rankka tilanne. Jaksamisia ja toivotaan, että tilanteeseen tulee joku selvyys ja kuumeilukin tuottaisi viimeinkin sitä ihaninta tulosta.

Margeliini: Jee, menkat :). Voiko näin sanoa? No, nyt miehelle vaan kalenterimerkintää kierron keskivaiheille ;). Älkää antako minkään häiritä teitä.

Mä ajattelin, että voisin aloittaa oviksen tikuttelun huomenna. Se ois sitten kp 10, ja tuon viimeisen kierron mukainen ensimmäinen testipäivä. Mitään tuntemuksia ei vielä ole, joten varmaankin vasta viikonlopulle tärppipäivät osuu. Aina parempi, eipä ookaan parempaa tapaa viettää sateista lauantai-iltaa kuin lämpimien vällyjen välissä miehen kanssa :).
 
hui Gatusa, sun tilanne on tosiaan rankka! toivottavasti saatte sut kuntoon ja pikkukakkosen aluilleen! kovin on alhainen sun hemoglobiini, vaikuttaa ihan varmasti jaksamiseen. mulla putosi synnytyksen jälkeen 79 hemoglobiini, kun vuodin jotain ihme sälää (isoja verihyytymiä, istukka jne. tuli ennen noita ulos ihan siisteinä) ja mulle piti tiputtaa kaksi pussia punasoluja ja niiden lisäksi söin monen kuukauden rautakuurin, et hemoglobiini saatiin kohdilleen.

Margeliini puhelimet äänettömälle ja muutenkin offlineen, että pääsette yrittelemään :D meillä lähtee poika mummolaan loppuviikoksi, josko meilläkin pupustelu pääsisi vauhtiin nyt viikonloppuna, kun voitaisiin hyödyntää tytön päiväuniajat :)

*nekku tsemppiä oviksen bongailuun ja hyödyntämiseen!

omia: mä pääsin käymään kampaajalla ja tuli niin hehkeä olo ettäs :D edellinen käynti oli toukokuussa ja nyt tuli sitten vuosiloma-ajan palkka ja loput äitiyspäivärahat, eli mun äitiysloma loppui viime lauantaina ja nyt oon sit hoitovapaalla. kävin myös neuvottelut työnantajan kanssa ja sovittiin, et alan töihin palattuani tekee osahoitovapaata sillai, et oon ma-to töissä ja perjantait kotona :) tehtiin sopimus eka ensi vuoden loppuun, koska niin on kuulemma meidän töissä tapana, koska mitä vain voi tapahtua. tapahtuisipa sit se pikkukakkonen :)
 
kiitos tuesta :) rankemmaks vaan näyttää menevän koska lauantaina koepalan otto koska ultrassa paljastu että läpimitta on 4-5cm eikä tiedetä mikä se on ja onko hyvän vai pahanlaatuinen. yritys jäissä kunnes tiedetää mikä on ja saadaan hoidettua pois inshallah. näköjään paris kuukaudes ilmaantunu eli operaation jälkeen. huomen anestesialääkärin konsultaatio aamulla inshallah. inshallah ei ole mitää vakavaa ja ottavat sen pois sit ku tietävät mikä se on, pikkusen vaa alko mietityttää ja pelottaa...
 
Onnea Rottis plussasta!!! :)

Ja munkin puolesta tervetuloa uusille, vaikka itsekin aika uusi täällä :)
Gatusanille paljon jaksamisia!!

Margeliinille tsemppiä tähän kiertoon ;) ja *nekulle myös!!

della_79 mä en ees muista millon oisin viimeks käyny kampaajalla :o :D
Kuulostaa hyvältä toi työskentely ma-to. Milloin siis palaat takaisin töihin?

Itsellä ei vielä tietookaan menkoista ja eikä kyl olla nyt jaksettu miehen kanssa ees mitään hommailla... Pojalla on kaiketi joku kehitysvaihe (tai flunssasta johtuvaa?), herää yössä 2-3 kertaa syömään ja syömisten väleissä herää jos tutti tipahtaa pois suusta, huoh... :s Päästiinki jo pari kuukautta niin helpolla, et poju heräs vaan oikeestaan kerran yössä syömään :D Noh, kyllä kai se siitä taas tasottuu :) ...
 
Riksuke meen helmikuun alussa takas töihin. näyttäisi pehmeältä laskulta, kun 1.2 alkaa työt ja se on perjantai. päätin kyl mennä sillon töihin jo, vähän kattelee ja ihmettelee.

voi Gatusa, toivon sulle tilanteen pikaista selvittämistä ja asianmukaista hoitoa!

on: mun tyttö on taas räkäinen, vissii tekee hammasta nro 7, jollei enempiäki. tänään alkoi olla jo aika rikki tuosta heräilystä ja valvomisesta. poika lähti eilen syyslomailee mummolaan (äitinsä vanhemmille) ja tulee takas sunnuntaina. mä lähden nyt illalla treenaamaan (pakotan itseni, ei jaksaisi, mut varmaan piristää). mies menee huomenillalla soittokämpille, joten pupuilutreffit on sovittu lauantaiksi.
 
kiitos tuesta :) lauantaina koepalan otto mutta ennen ku nukuttavat ni tasan tarkkaa vaadin et lääkäri poistaa sen koko möhkäleen kohdusta koska mä en jaksa päivä toisen jälkee synnytyskipuja ja vuotoa. tänää jo vähä aloin älähtää ku käytii sairaalas anestesiakonsultaatios. 
della_79: tiedän millast on ku pikkunen saa hampaita. ite sain kuitenki hyvin nukkua yöt ku esikoinen ei hirveest kitissy... jos haluat tietää millanen on yliopistollinen äippäpuoli täällä missä mä oon ni käypä kattoos mun viiminen viesti tuolt yritystä keskenmenon jälkee ni saat aika hyvän kuvan millast mulla on...

toivottavast te muut saatte pian plussan testiin...
 
Gatusa oijoi, kuulostaa suorastaan kammottavalta eli kävin siis lukemassa kuvauksesi siitä äitipolista :( toivon kuitenkin, että sulla sujuisi kaikki niin hyvin kuin olosuhteissa on vain mahdollista! täytyy kyllä olla oikeasti kiitollinen, että Suomessa on niin hyvät olosuhteet sairaaloissa.

on: saatiin viimeinkin nukuttua tytön kanssa pitkään = klo 8.15 asti :) \o/ herättiin klo 2.30 ja klo 3.10, jolloin silittelin tytön takas nukkumaan ja otin viereen vasta klo 4.30 ja nostin nukahtaneen tytön takas sänkyynsä ja uudelleen viereen klo 6.30. en kuullut edes miehen töihinlähtöä, ihmettelin vain aamulla, missä koira ja mies on. koira löytyi, mutta miestä ei, joten soitin hälle sit töihin :D

mä olen taas räkäinen, jouduin yöllä ottamaan panadolin kurkkukipuun ja nenätippoja et saan nukuttua. ihmeen hyvin jaksoin eilen treeneissä, melkein siinä missä muutkin. on mulla silti vielä tekemistä, et saan entisen kuntoni takas enkä mä edelleenkään mahdu niihin treenihousuihin :D oon kyl saanu herkuttelun aika minimiin ja itsehillintää, meinaan vaikka toissapäivänä tekikin mieli karkkia, jätin heidät kaupassa ostamatta.
 
della_79: jep kammottavaa on ja sehä täs huolestuttaaki... toivottavast paranet pian, hyvä että sait nukutuksi.
on: taas häränkurkkupäivä ja kunnon kivut eli särkylääkettä taas. ei menny ees puolta minuuttia ni yöside täytty hyvin ja kunnon hyytymä tuli kans. mietin et pitäsköhä verestää ohjelmointitaitoi ku ei ol muutakaa tekemist eikä materiaalei puutöitä varten... 
 
Gatusa: Edelleen toivotan tsemppiä! Ja vaatimalla vaadit saada kunnon hoitoa. Toihan on jo ihan epäinhimillistä joutua tuollaista kestämään :( Valitettavasti varsinkin terveydenhuollossa on osattava pitää puoliaan hanakasti. Tulin sen taas huomanneeksi, kun sairastin keuhkokuumeen ja jouduin asioimaan terveyskeskuksessa. Oonkin aikeissa lähettää valituksen tämän meidän kaupungin systeemistä, ettei lääkäriin meinaa millään päästä. Vaikka tuskin se mitään auttaa.

riksuke: Ollaanko teillä opettelemassa kääntymistä tms? Meillä alkoi tossa vaiheessa yöheräilyt lisääntyä. Sitä ennen mentiin kaksilla yösyömisillä, jotka melkein kellon tarkasti oli aina samaan aikaan yöstä. Vähän ennen puolivuotispäiväänsä tyttö heräili jopa yli 10 kertaa yössä ja itse olin ihan rikki. Vaikka tyttö nukahtikin heti kun sai tutin takaisin suuhunsa tai pari silitystä, niin oli se silti hirveetä joutua heräilemään. Onneksi se vaihe ei kestänyt pitkään.

della: Kuulostaa tosi hyvältä noi sun työjärjestelyt! :) Hienoa, että se 4-päiväinen viikko onnistuu! Miltä susta muuten töihinpaluu tuntuu? Meillä tehdään kans hammasta nro 7, nyt vasta! Just tänään huomasin ruokapöydässä asian. Meillä ei kyllä hampaat vaikuta yöuniin, mutta syömiset on olleet taas vähän heikommalla mallilla.

On: Voi v***u mikä päivä eilinen oli! :( Mä olin niin kamalan tyrmistynyt, kun kuulin taas raskausuutisen emoticon Mä en nyt osaa ottaa yhtään vastaan tällästä paskaa. Valitettavasti. Vaikka tiedän, ettei toisten onni ole multa mitään pois, mutta kun tää oli taas sellainen tuttu, jonka lapsiluku piti olla täynnä ja sen ainoan kerran, kun ehkäisyä ei ollut käytetty eikä ees pitäny olla tärppipäivät jne.... Ja sit meikäläiset seisois vaikka päällänsä, että se lapsi sais alkunsa. Tää on vaan niin epäreilua! Ja mä en nyt osaa olla iloinen, anteeksi siitä!
 
margeliini: muistan suomen terveydenhuollon itsekin erittäin hyvin. siellä tuli tapeltua lääkärien kans sekä tk:ssa että sairaalassa monen monta kertaa omasta puolesta ja lähimmäisten puolesta ku välillä olin tulkkina ja sehä oli lääkärien painajainen koska mä annoin diagnoosin  esim. keuhkokuume ja sanoin et nyt kokeita ni näät koska me ei lähetä ilman tutkimuksia ja olin oikees aina. mulla nuorena lääkäri meinas aiheuttaa hedelmättömyyden omalla toiminnalla ku ei välittän mitä lääkettä määräs, keho meni ihmeelliseks ni totes ku huusin päin naamaa et kyl mä lapsia aikuisena haluan  et nyt pistät ultraan et "tässä lähete" tulos "oho olit oikees sulla on munasarjois muodostun rakkuloi ja koht oisit hedelmätön, vaihetaa lääkettä", onneks lääkkeen vaihto poisti ne mut nyt ollu vuoden ilman mitää lääkkeit ja voin hyvin eli lääkäri luonnehti ihmeeks sitä toises sairaalas.
mitä raskausuutisii tulee ni ymmärrän tunteesi erittäin hyvin, etenki jos se tuttavan lapsikiintiö täynnä julistuksen mukaan ja sit tapahtuu "vahinko" toivottavast ei menny sanomaa sulle et heil kävi vahinko ja on paksuna sen takia, se on pahinta mitä voi kuulla tai no jos toteaa jossai vaihees ettei haluu lasta ja aikoo keskeyttää raskauden on viel pahempi. meilläki yritetty yli vuosi jo lasta reippaast mut ainoo tulos on ollu km:t joten tuntuu rankalt aluks kuulla niit uutisia ja ku sairaalas äippäpolil joutuu käymää ni näkee naisia jotka on suunnillee valmiita synnyttää jo. ite oon kuitenki sisäistäny jo sen että lapsi tulee kun on sen aika ja iloitse pienistäkin asioista. 
toivon todellakin että sinulla tärppää pian ja kaikki menee hyvin :) 
tulipa taas mulla pitkä sepustus... soriemoticon
 
Margeliini mulla on vähän ristiriitaiset tunteet töihinpaluuta kohtaan.. toisaalta odotan kovasti ja innolla, toisaalta katselen tota tyttöä ja mietin etku se on niin pieniki vielä et ehkä sen pitäisi saada olla äidin kans kotona. meillä ei vaan taloudellinen tilanne kestä nyt hoitorahalle pudottuani kovin pitkään, et jotenkuten siihen tammikuun loppuun pystyn olemaan kotona ja sit tarvitaan munki palkka. meillä kun on asuntolainaa ja uusi ja isompi autoki tarvitaan, niin pakko se on palata. toivon, et töihin paluu karistaisi mun päästä noi enimmät "pakkoajatukset" liittyen pikkukakkoseen ja sitä kautta raskautuminen ois helpompaa.

mun tuttavapiirissä ei oo nyt ollutkaan vauvauutisia, mut en kyl mäkään jaksaisi enkä haluaisi kuunnella mitään juttuja "etku ekalla yrittämällä tärppäsi/ei pitäny enää yhtään, mut kappas tää nyt tulee/ei pitäny tärpätä". toisaalta oon miettiny et se ei enää ehkä tuntuisi niin tuskalliselta kuin silloin ennen tyttöä, kun itku meinasi päästä joka kerta ku joku raskautui ja jotkut vielä toista/kolmatta kertaa sinä aikana ku me yritettiin edes sitä yhtä. ja olihan sillon hirveät itsesyytöksetki, et mitä oon tehny väärin ku mun kroppa pettää mut tolla tavalla (endo).

 
Margeliini: Itseasiassa KYLLÄ, poika on harjoitellut kääntymistä jo jonkin aikaa ja eilen illalla sitten kääntyi selältä mahalleen! :D Ja toi tutti on kyllä hitsin hyvä vekotin, mut tossa asiassa kökkö, kun sitä saa laittaa yöllä useesti takasin pojan suuhun... :s Kunpa osais nukahtaa ilman tuttia, mut noh, itepä opetettiin se tuttiin.
Raskausuutisten kuuleminen silloin, kun raskautumista itse kovin yrittää, on ihan perseestä :s Tiedän ite yhden naisen, joka raskautui kun edellinen lapsi oli 5kk ikäinen. Hän päätyi aborttiin, koska ajatteli ettei jaksa kahta niin pientä. Hän tuli raskaaksi "vahingossa". Oon kyllä sitä mieltä, että JOS aikuinen ihminen huolehtii ehkäisystä, ei sitä tulla vahingossa raskaaks!!... :( (tai siis toki on niitäkin, jotka ehkäisystä huolimatta tulee raskaaks, mut se onki sit puhtaasti vahinko) Ni sellasta en vaan ymmärrä, et oman huolimattomuuden takia sit tehdään abortti :(
 
Heipä hei kaikille. Minä täällä taas pihalla kuin lintulauta... mä oon alkanut rajoittamaan omaa tietokoneen käyttöäni ja ei vaan sitten aika riitä ihan joka paikkaan, kun koneella olen. Jos nyt kuitenkin pikaisia kuulumisia tänne kirjoittaisin.
Tänään on kp 28 ja aamulla jäi paperiin aavistuksen ihan vaaleanpunaista tuhrua, jota ei sit sen jälkeen enään ole tullutkaan. Yöllä jomotteli mahaa, mutta sekin meni ohi ja nyt ei siis ole mitään oireita mihinkään suuntaan. Ärsyttävää tämä tämmöinen. Mulla on yleensä aina menkat alkaneet ihan kunnolla samantien eikä ole ollut koskaan tämmösitä joopas eipäs alkaako vaiko eikö. Ja nytkin synnytyksen jälkeen kierrot on olleet ihan normaalit, paitsi tämä meneillään oleva joka kans alkoi ihan miten sattuun. 

Paljon plussatuulia nyt meille kaikille +++++++++++++++++++++++++
 
plussatuulia kaikille täällä. itellä yritys jäähyllä joulukuulle varmaan kunnes myoomat poistetaan leikkauksella ja mun tilanne se et operaatio tehää niin et alavatsa avataa, sit kohtu ja poistetaa myoomat ja sit kursitaa paikat kii ku sen verra paha tilanne ja alakautta kuulemma menettäisin niin paljo verta et oisin mahollisest vaarassa. eli parin viikon pääst suunnillee leikkaus joka kuulostaa kyl keisarinleikkaukseltki vaikka itelle sitä ei esikoisest tehtykää mut kuvittelisin näin...sit pitää antaa kehon toipua ni kyl siin aikaa menee. vai onko kellää tietoa kuinka kauan pitäs odottaa tuommosen leikkauksen jälkee, onko kellee tehty keisarinleikkausta? mutta iloisina uutisina itselläni sitä että esikoiskirjani on vihdoin julkaistu maailmanlaajuisesti netissä!!! kirjoitin englanninkielisen e-kirjan matkailusta (lyhyt mutta täydellinen opas matkan suunnitteluun, toteutukseen jne... ja neuvoja miten välttää vaikeudet ulkomailla ja minne olla yhteydessä ongelmatilanteissa), nyt vaan ootan ja katson alkaako kirja menee amazonissa kunnolla ku olen kindle direct publishing jäsen...
 
della: Ymmärrän, että on ristiriitaiset fiilikset. Mullakin oli viime talvena varsinkin. Silloin tuntui niin totaalisen yksinäiseltä tää kotona oleminen. Ei käyty missään kerhoissa tai muskareissa, koska tyttö oli aika kova itkemään vielä siinä vaiheessa, kun kärsi maidon takaisinvirtauksesta. Päikkärit nukkui sisällä tai sit vaunuissa, kun olin samaan aikaan itse lenkillä. Tyttö oli siis niin pieni vielä, ettei käyty puistoissakaan. Silloin tuntui, että mun pää hajoo! Kevättä kohden sitten helpotti, kun päästiin enemmän ulos ja löytyi kavereita ja mäkin tutustuin muutamiin äiteihin. Nyt kesällä taas ahdisti, kun piti tehdä päätös, että olenko siihen asti kotona, kun tyttö täyttää sen kolme. Päätin sitten olla, koska meillä ei ole taloudellisesti tällä hetkellä niin suurta tarvetta molempien palkalle (ei autoa eikä asuntolainaa), mutta kyllä sitä välillä edelleen miettii, että olis kiva saada vähän jotain älyllisempää haastetta. Voin sanoa sulle saman mitä jo jollekin sanoin aikaisemmin, että yleensä pienemmät lapset sopeutuu vähän helpommin päivähoitoon kuin ne kolmen vanhat, jotka on aina olleet kotona äidin kanssa :) Tämä siis nyt tarhantädin näkökulmasta, ei mikään tutkittu juttu. Ja kyllä ne taloudelliset asiat osaa aiheuttaa sellaista stressiä, että parempi se on mennä töihin kuin kitkutella ja olla sitten pinna kireällä siitä.

riksuke: No niin! Teillä kehitytään kovasti :) Tutti on ihan paras kapistus. Meillä oli tytöllä niin kova imun tarve pienenä, että nyrkit olis varmaan nyt ihan rikki kaluttu, jos ei oltais opetettu tutille. Ja me siis todellakin opetettiin! Seitsemäs tutti toden sanoi ;) Olihan se vähän rasittavaa herätä sen takia, että tökkää tutin takas neidin suuhun, mutta toisaalta, kun siihen ei sen enempää vaadittu, että pääsi taas jatkamaan unia, niin oli kyllä vaivan väärti. Mutta kolikon kääntöpuoli oli sit se, että kun vieroitettiin tyttö tutista, niin hän päätti kuukauden päivät kiukutella asiasta ja temppuili nukkumaan mennessä :( Mutta silti antaisin mahd. pikku kakkosellekin tutin.

Maikkie: Mulla on kans synnytyksen jälkeen muuttuneet kierrot erilaisiksi kuin ennen. Aluksi lähtivät ihan samaan malliin, mutta nykyään alkaa tiputtelulla, jota ei siis ole koskaan ennen ollut, vaan aina saman tien kunnolla alkaneet. Yleensä on kivutkin tulleet ekana vuotopäivänä, mutta nykyään alkavat jo aikaisemmin :( Mutta eipä siitä kannata stressata. Ihan normaalia kai kuitenkin on.

Gatusa: Mä en tiedä kuinka paljon tuota leikkausta voi verrata sektioon ja kuinka kauan sen  jälkeen pitää huolehtia ehkäisystä. Varmaan riippuu siitäkin, kuinka se leikkaus onnistuu. Joillekin kavereilleni (joille on siis tehty sektio) on sanottu, että vuoteen ei sais tulla raskaaksi ja joillekin on sanottu, että sitten kun itsestä tuntuu, voi taas yrittää raskautta. Joka tapauksessa kannattaa varmaan antaa kropan toipua kunnolla leikkauksesta, ettei seuraavassa raskaudessa sitten tule mitään komplikaatioita. Onneksi olkoon kirjan johdosta! Hieno juttu :)

On: Kp 6 ja menkat loppumaan päin. Ihanaa, tää mielialakin alkaa tasoittua! :) Mies on koko ajan valittanut, että oon niin kiukkuinen :( No jaa, en mä itsekään tykkää olla pahalla tuulella, mutta silti tää on olevinaan mun syytä kaikki. Ei miehet tajua, vaikka kuinka yrittäis selittää, että ne on ne hormonit. Ja sekin, että niitä raskausuutisia on tullut tällä viikolla useampi. Eihän tuo tajua mikä merkitys sillä on mulle...
 
margeliini: kiitos tiedosta, kysäisenpä sit lääkäriltä ku käydää varmaa huomen kysymäs et mikä päivä ja mihin aikaan leikkaus ku sanoi et tule Eidin jälkeen eli mein juhlapäivien jälkeen. ja kiitos myös onnitteluista nyt vaan toivon et menee hyvin kaupaks kirja, aloitin tänään uutta kirjaa joka kertoo millaista on elämä eurooppalaisen näkökulmasta arabimaassa (kirjoitan yleisellä tasolla, ei mikään valituskirja heh). miehet ei yleensäkään tajua näitä asioita ja valittaa, todella tuttua omallakin kohdalla valitettavasti...eikä muutkaan ymmärrä sitä...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top