Toinen tai kolmas lapsi? Kokemuksia/ajatuksia ikäeroista ja arjesta.

M

Mursutartar

Satasella mukana keskusteluissa
Meillä on nyt toinen mukula tulossa. Jos ja kun kaikki menee hyvin ja toinen syntyy maaliskuun puolessa välissä tulee lapsille ikäeroa 1v ja 8kk (esikoinen on tyttö). Toinen oli täysin suunniteltu; iloinen, mutta iso yllätys että onnistui heti ensimmäisellä mahdollisella yrittämällä :Heartred
Positiivinen testi aloitti hurjan mietinnän, miten se arki Oikeasti ja Käytännössä pyörii kahden niinkin pienen lapsen kanssa? Olen palaamassa tässä välissä töihin, kahden viikon päästä pitäisi olla sorvin ääressä. Sekin mietityttää, että ei hirmuista motivaatiota ole mennä töihin n. puoleksi vuodeksi, mutta asuntolaina jne...
Ja miten sitten päivähoitokuviot, kun toisen kanssa jää kuitenkin kotiin? Ehkä siinä ei kädet riitä kahdelle ja esikoinen kuitenkin jo tottunut siinä vaiheessa päivähoitoon...?

Miten teillä ollaan järjestäydytty tai järjestäytymässä?
 
Mun esikolla ja kakkosella on ikäeroa 1v1kk enkä lasten välissä ollut töissä, ei mitään järkeä ollut mennä kahdeksi kuukaudeksi töihin.
Nyt jos kaikki menee hyvin ja kolmonen syntyy maaliskuun alkupuolella, olis esikko 3v 5kk ja kakkonen 2v 4kk.
Olen tällä hetkellä töissä ja muksut hoidossa. En ole vielä mieheltä kysynyt, mutta jos talouden kanssa ei tule ongelmia jätän molemmat muksut osapäivähoitoon nyt kun jään työttömäksi jo syksyn aikana.
Varsinkin esikoiselle on tehnyt hyvää olla hoidossa enkä halua katkaista hoitopaikkaa, kun luulen että vauvan synnyttyä voi olla ihan tarpeen itsellekin ne pari päivää kaksin vauvan kanssa.
Lisäksi, kun itse teen määräaikaisia töitä, haluaisin pitää kiinni tästä yhdestä tutusta hoitopaikasta, jos sattuisinkin yllättäen pääsemään töihin vielä syksyllä..

Tuossa tapauksessa taas jos esikoinen on vasta alle 2v ja hoidettavia olisi vauva ja yksi, hoitaisin todennäköisesti itse molemmat kotona. Tai ainakin kokeilisi aluksi, ainahan sitä hoitopaikkaa voi hakea uudelleen jos näytää ettei aika ja voimat riitä.

Paljonhan se on vauvasta kiinni. Jos on koliikkia, voi hoitopaikka olla enempi kuin tarpeen. Jos vauva taas on helppo eli syö ja nukkuu ja seurustelee eikä vaadi syliä koko ajan, voi hoitopaikka olla turha.
 
Meille on nyt sitten kolmonen tulossa. Ja LA on 4.3.15 kakkone tässä vaiheessa 1v11 kk ja ykkönen 4,11 kk eli maillä jostain syystä kaikki kevät lapsia... Meillä oli esikoinen ryhmäperhepäivä hoidossa ensin ja kun kakkosen LA alkoi lähenemään pidin poikaa 2-3 ker/vk hoidossa ja samallailla jatkettiin 3kk synnytyksen jäkeen poika oli silloin kolme. Syksyllä sitten aloitti kerhon 2 kert/vk ja tykkäs tosi paljon. Nyt jatkaa kerhossa kun en ole menossa takaisin tässä välissä. Olin jo ilmoittanut töihin että palaan tammikuussa mutta jos tässä mennään raskaana loppuun asti. Olen sitten pari viikkoa töistä lomalla. Se miten alku vauva ajan ja kahden vanhemman kanssa mennään on aika suuri kysymysmerkki.... Esikoinen on kerhossa sitten edelleen mutta kakkonen on mun kanssa kotona. No siten katsotaan ja mennään silmät ristissä. Onneksi on aika suuri turvaverkosto ympärillä mistä liikenee apua... Mutta aikas paljon jännittää...

.:talk017
 
Meille tulossa toinen. Esikoinen on syyskuun 2013 alussa syntynyt tyttö eli ikäeroa tulee n. 1,5 vuotta. Kotona aion olla, kunnes nuorin on kolme tai mahdollisimman pitkään mahdollisuuksien mukaan. Ehkä joku kerho pari tuntia viikossa esikoiselle sitten isompana.

Vähän kieltämättä jännittää mitä se arki tulee olemaan ja tämä alkuraskauden lamaannuttava väsymys saa vähän puntin tutisemaan jaksamisen suhteen... Alkuun voi olla rankempaa, mutta uskon pienen ikäeron olevan hyvä pidemmällä tähtäimellä. Kyllä se jotenkin lutviutuu ja se oma rutiini löytyy sitten. :) Kaverini on kahden pienen yh ja pärjää ihan hienosti, niin kai sitä itsekin pitää jotenkin pärjätä, kun on tuo ukkokin apuna töiden jälkeen. :D
 
Muokattu viimeksi:
Meillä esikoinen syntynyt 03/11, joten ikäeroa tulisi aika tasan 4 v. Sitä juuri jännätään, ettei vaan synny samana päivänä, jotta saavat omat syntymäpäivät. Ekan jälkeen palasin töihin lapsen ollessa reilut puoli vuotta ja sitten jäi isä kotiin, kunnes lapsi meni päiväkotiin. Uskoisin, että tulee olemaan helppoa, koska esikoinen on jo nyt niin itsenäinen ja osaava. Toki sitten varmaan hetkeksi heittäytyy taas vauvaksi, mutta eiköhän tuokin riittävällä huomioinnilla ja keskustelulla mene ohi. Tarkoituksella ei muuten venytetty ikäeroa noin pitkäksi, vaan kakkonen olisi kyllä ollut tervetullut jo vaikka vuosi sitten. Terveydelliset ongelmat eivät vain tuolloin raskautta mahdollistaneet.
 
Jos kaikki nyt menee hyvin ja maalisvauva syntyy niin esikolle ja vauvalle tulee ikäero aika tasan 2v2kk :)
Meinaan olla kotona tämän tulevan lapsenkin kanssa niin pitkään kun mahollista, esikon kanssa nyt siis vielä kotona ja hän puoltoistavuotias.
Hiukka jännittää joo et miten arki tulee sujuun kahen kanssa, varsinki ku tää esikko on ku elohopea :wink
Onneks on sukulaisia lähellä ketkä varmasti ojentaa auttavan kätensä jos on tarvetta :)
 
Meilläkin tää 10kk likka on oikea vauhtihirmu vaikkei vielä kävele kuin tuen kanssa. Eipähän tuu tylsää äitillä kotona. :D Apujoukkoja meilläkin hyvin. Esikkoa kinutaan hoitoon enemmän kuin annetaan, niin silleen ei hätää. :)
 
Meillä on laskettu 5.3. ,jolloin eka on himpun verran vajaa 4v ja toka 1v 10kk. Kotosalla ajattelin olla lasten kanssa, esikoiselle ajattelin kerhoa heti kun ikää on sen verran että pääsee :)
Eli ekan ja tokan välissä on 2v 2kk, ja se oli meille täydellinen ikäero. Nyt alkaa olla siinä vaiheessa että leikkivät ja hömpöttävät yhdessä :) Uskoisin että nytkin saadaa arki kivasti rullaamaan, mikäli vauvalla on kaikki hyvin..
Tää vauvahan on meille yllätys, joten on paljon mietittävää asuntoon ja autoon mahtumisen kanssa.
Apukäsiä ei meillä oikeastaan kovin montaa ole, joten nyt lähinnä mietityttää miten lasten hoito onnistuu kun synnytyksen aika koittaa, vai joudunko yksin lähteä..
 
Vanilj: meillä on aikalailla samat ikäerot muksuilla ja lisäksi vielä syksyllä tokalle menevä. Olen miettinyt samaa että entäkun h-hetki on koittanut... menenkö yksin vai saadaanko joku kaitsemaan aiempia. (Kamalaa kun kuulostaa ihan siltä kuin ei olisi ketään lähellä!)

Kotona olen ollut nyt edellisen syntymästä asti enkä ajatellut vieläkään viedä yhtäkään hoitoon. Seuraahan noista on toisilleen, apukäsiäkään ei juurikaan ole mutta kyllä sitä selviää, eikai kaiken tarvitse olla tiptop aina?? Tuo 4 vee kyllä tarvitsis jonkin sortin virikkeitä,esim. Kerhon mutta asumme silleen syrjässä että autolla pakko liikkua, niin koen sen "vaivalloiseksi" lähteä parin tunnin takia kuskaamaan kerhoon. Ennemmin lähden näiden kanssa vaikka yksin retkelle metsään ja saa muutkin virikkeitä.

Ps. Huutelen marraskuu 2014 ryhmästä
 
Essukka: tuota minäkin pähkäilen että toisaalta 4-vuotias jo varmasti tykkäisi saada virikkeitä ja ikäisten seuraa. Mutta toisaalta varmasti ihan perheen keskenkin puuhailut on mieleen. Meillä kans on sen verran matkaa että autolla on pakko liikkua jos kerhoon menisi, ja meillä lapset on hirmu aamu-unisia, joten aikamoinen show tulisi jos pitäisi koko kööri herätellä parin tunnin vuoksi. Mutta Täytyy melkein katsoa sitten ensi keväänä miten tämä arki rullaa :)

Meillä ei kaikki ole tiptop- ei vain aina ehdi, tai ehtisi mut koen että se on lapsilta pois :)
Meillä on suht lähellä kuitenkin väkeä, kun lähtö tulee, mutta kun viime synnytys eteni niin vauhdilla, niin ehtiikö siinä kuinka hoitajat paikalle tai ehditäänkö me viedä lapset hoitoon, kun siinä menee pari tuntua aikaa ennen kuin hoitokuviot olisi valmiina.
 
Meillä taas pähkäillään sitä, että otetaanko esikoinen päivähoidosta kotiin ja kuinka pitkäksi aikaa. Itse en ole sitä sorttia, joka käy leikkipuistoissa istumassa päivät pitkät ja jorisemassa yksityisasioista tuntemattomien kanssa, vaan oletettavasti tämän uudenkin kanssa olemme lähinnä kotosalla kaksistaan, kunnes menee sitten isän hoitovuoron jälkeen päiväkotiin. Esikoinen viihtyy nimittäin päiväkodissa vallan mainiosti, kun siellä on ne kaikki kaverit ja pääsevät puuhailemaan kaikkea kivaa. En usko, että hän kovin kauaa jaksaisi olla vain kotona, kun huomiotakaan ei sitten saa enää yhtä paljon kuin nyt.

Ehkä aluksi olisi hyvä ottaa vähäksi aikaa kokonaan kotiin, jotta kaikki tutustuvat tulokkaaseen ja sitten esikoinen voisi palata päiväkotiin vaikka lyhennetyn päivän turvin. No, sitä onneksi ehtii miettiä lähempänäkin.
 
Meillä myös odotetaan pikkukakkosta! Mikäli kaikki menee hyvin, ikäero tulee olemaan reilut 1 v 10 kk. Olen vielä hoitovapaalla, joten esikoinen ei ilmeisesti ainakaan heti ole tarhaan menossa. Täytyy katsoa tulevaisuudessa tyyliin jotain kerhoa tms.

Vähän kyllä hirvittää että miten tulen jaksamaan ensin raskaudajan ja sitten myös sen jälkeen. Onneksi mies kyllä auttaa parhaansa mukaan ja olemme kyllä ikionnellisia tästä tikanteesta. Toivottavasti kaikki menee hyvin....


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mun lapsosilla tulee 15,5v ikäero ja eri isät.En ole viellä pojalle kertonut tulevasta puolisisaruksesta.Hän asuu isänsä ja isänsä uuden avovaimon ja hänen lapsensa kanssa(oma tahto).Ja meillä on ollut hieman viileät välit,jotka nyt lämpenee pikkuhiljaa.Pelkään,että välit viilenee jälleen uutisen jälkeen.Onko muita vastaavassa tilanteessa olijoita?Aion kertoa pojalleni ihan kasvotusten uutisen.
 
Meillä tulee ekan ja tämän toisen ikäeroksi 3v1kk. Ei haluttu ihan peräkanaa lapsia joten ainakin toistaiseksi ollaan ikäeroon tyytyväisiä. Esikko jää hoidosta pois ja ensi vuoden syksyllä sitten tilalle kerho ja harrastukset. :)
 
Esikolla ja kakkosella ikäeroa n.1v5kk ja kovin touhuavat jo yhdessä(leikkivät mutta myös riitelevät) :) Nyt siis iät 3v1kk ja 1v8kk. Tosi kiva ikäero ollut ja arkirytmit ym.menneet yhteen kuin itsestään. Nuorempi seuraa vanhemman touhuja innoissaan. Esikon kanssa niitä päivärytmejä ja päivän täytteitä haettiin ihan erilailla.

Ovat kesän kotona mutta palaavat tarhaan elokuussa, ovat 4pvää vkossa/5-7h per pvä siellä eli kevyttä viikkoa, ja saavat siellä ollakin jatkossa. Ainakin omat lapset ovat aina viihtyneet "omiensa" seurassa ja tarhaan on aina menty into piukkana :) Esikko aloitti 1v7kk päiväkodin(kun vauva vasta n.2kk) ja kakkonen 1v2kk ja ovat siis olleet samassa sisarusryhmässä. Mä sanoisin että kannattaa antaa olla PK:ssa vaikka lyhennettyä viikkoa jos rahkeet riittää :D Mä en myöskään jaksanut käydä esikon kanssa tarpeeksi katsomassa ikätovereita ja muita mammoja vaikka tyyppi supersosiaalinen, lisäksi vauva kainalossa, opinnot kesken, ja töitäkin tein silloin tällöin. Vaikka olen energinen ja touhukas tyyppi, niin ne päiväkerhot ja mammahommat ei ole mua varten.
 
Meille neljäs tulossa ja mielipiteilläni nostatan varmaan niskavillat pystyyn, mutta vastustan subjektiivista päivähoito-oikeutta. Lapsilla on kotona kyllä sen verran virikkeitä mitä tarvitsee ja keksii jos ei ole, sisarukset, olkoon sitten ikäero mikä hyvään ovat tärkeitä. Meilläkin on erilaisia ikäeroja ja keskimmäinen erityislapsi jolle päiväho tekee ns. hyvää mutta kotiin jää kaikki kun vauva syntyy.
 
Meillä ei ole ollut kyse ns.subjektiivisesta hoidosta kun yrittäjäperheenä aina itsekin tehnyt töitä ja jopa opiskellut samalla. Mutta silti kannatan vapautta valita. Monille perheille se on oikeasti pelastus. Tosin mielipide asia tämäkin :)

Niin ja olen useammalta tutultani(ala-asteen opettajia) kuullut että kuulemma eron huomaa viimeistään eka luokalla, että ketkä olleet tarhassa ja ketkä ei ollenkaan. Sosiaalisissa ym taidoissa kuulemma iso ero. Tiedä sitten. Kaiketi riippuu paljon siitä kuinka paljon vanhemmat olleet aktiivisia kerhojen/harrastusten/kaverisuhteiden luomisen kanssa jos ennen koulua ei ole ollut pk:ssa.?
 
Meitä on moneen lähtöön ja se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Turha on yrittääkään sovittaa kaikkia samaan muottiin. Itsekään en kannata subjektiivista päivähoito-oikeutta ainakaan täysipäiväisen hoidon muodossa siinä tilanteessa, että kotona ei sitten ole pieniä lapsi ollenkaan, mutta jompi kumpi vanhemmista on. Eli jos esim. työtön, joka ei osallistu aktiivisiiin työllistämistoimenpiteisiin, on kotona ja laittaa lapset päiväkotiin, vaikka itse voisi heidän kanssa kotona olla.

Eri asia on sitten se, että pyrkii ratkaisulla kaikkien perheenjäsenten parhaaseen. Jos isompi/isommat lapset ovat jo päiväkodissa olleet, luoneet siellä kaverisuhteita ja viihtyvät mainiosti, niin miksi se pitäisi ottaa heiltä pois sen takia, että äidin aika tulee olemaan heiltä entistä enemmän pois uuden vauvan vuoksi? Kuinka hyödyllistä jo vähänkään vanhemmalle lapselle on se, että jos aiemmin työssäkäyvä äiti on pääosan vapaa-ajastaan "pyhittänyt" lapselle ja touhunnut hänen kanssaan kaikkea mukavaa työpäivän ja päiväkotipäivän päätyttyä, niin nyt tältä lapselta pitäisi ottaa pois päiväkodin tuomat virikkeet, kaverit ja rutiinit, ja vaihtaa ne päivään kotona äidin ja pikkuvauvan kanssa, kun äidillä menee kaikki aika vauvaan. Kuinka hyödyllistä ja kehittävää on jatkuvasti kuulla, että "odota, imetän ensin vauvan", "odota, vaihdan ensin vauvan vaipat", " odota, nukutan ensin vauvan" jne. Toki tässä varmasti oppii sen, ettei ole enää ainoa lapsi, mutta millä tavalla? Kyllä minä ainakin aion antaa esikoisen jatkaa päiväkodissa, johon hän nytkin kesälomallaan haikailee, koska on syksyllä pääsemässä "isojen ryhmään" ja odottaa jo kovasti näkevänsä kaverit. Tämä myös mahdollistaa minulle sen, että vauvan hoidon yhteydessä ehdin viettämään myös omia hetkiäni vauvan nukkuessa jne. Saan tuolloin ladattua akkujani niin, että esikoisen tullessa sitten kotiin, ja isän ottaessa oman työpäivänsä jälkeen vastuuta vauvasta, voin minä taas keskittää aikaani esikoiselle.

Toki ajattelimme, että päiväkotipäivän pituutta sitten lyhennettäisiin 5-7 tuntiin, kun nyt toteutumat työssäoloaikana ovat olleet 8-9 tuntia. Uuden tulokkaan synnyttyä esikoinenkin olisi jonkin aikaa kokonaan kotona, mutta kuinka kauan, on vielä auki. Kyse ei kuitenkaan kohdallamme tule olemaan monesta kuukaudesta ja paljon vaikuttaa sekin, että kuinka pitkän vapaan mies siinä välissä ottaa.
 
Meillä esikoinen 8/13 ja la ois 3/15. Esikoisen olisi tarkoitus aloittaa tarhassa elokuun alussa, koska itse olen jo palannut työelämään. Mietin juuri että varmaankin otan esikoisenkin kotiin kun mammaloma( varmaankin varhennettu) koittaa.
 
Meidän esikoinen on syntynyt 7/12, eli ikäeroa tulossa n. 2 vuotta 8 kuukautta. Esikko oli niin hankala 1,5-vuotiaaksi asti, että en olisi aiemmin voinut kuvitellakaan toisen hankkimista. Toivotaan että pahin uhma ei ole just sitten maaliskuussa :D (on kyllä jo nyt kunnon uhma päällä). Mä en ole vielä yhtään miettinyt mitä tehtäis päiväkotiasian kanssa. Se riippuu varmaan aika pitkälti kelan tuista ja omasta jaksamisesta opiskella. Pitäisi jaksaa ottaa asioista selvää, mutta vielähän ei ole kiire onneksi.

Sent from my PadFone T004 using Vau Foorumi mobile app
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top