Tammikuun turinat

[Baais]

[quote="MMä haluaisin tietää, mies ei. Kompromissiin vaan on aika vaikea tällaisessa päästä...[/quote]

Mun kaverit teki sillai, et mies lähti huoneesta ennen kuin sukupuoli paljastettiin. Kyllä se sukupuoli säilyi miehelle loppuun asti yllätyksenä, mutta sehän on tietysti salaisuuden pitäjästä kiinni

Niin ja mä tunsin kunnolla säännöllisesti liikkeitä ekassa raskaudessa vasta viikolla 21 vaikka istukkakin oli takana ylhäällä.

 

[Miu88]

Meilläkin mies ehkä haluais olla tietämättä sukupuolta (tai että hänelle ihan sama tietääkö vai ei), mutta minä kun olen niin etukäteen suunnittelija että se sukupuoli täytyy tietää ennen syntymää että voi päättää nimet ja ostaa vaatteet/tavarat ym sopiviksi, ja jotenkin se sukupuolen tietäminen tekee vauvasta sen yksilön ja ihmisen, ennemmin kuin että siellä löllyis joku sukupuoleton olio vaan loppuun asti :P
Miehellä on jo ennestään yksi lapsi jonka sukupuolta ei (kai) ennen syntymistä tiennyt, se saa luvan riittää

 

[röllykkä]

Myö ei maltettukaan esikoisen kanssa ootella syntymään asti vaan kysyttiin "viime metreillä" viikon 37 ultrassa :D Mie haluaisin tän kyllä tietää rakenneultrassa, jos vaan näkyy mut mies oli ensin vähän sitä vastaan.. Yääh, monta viikkoa saa vielä sinnekin ootella.

Toisaalta tuntuu kun aattelee 17+4, kauhistus tässähän ollaan jo pitkällä vaikka toisaalta ihan alkumetreillä..

Eilen tarjottiin jo sairaslomaa lääkärissä kun kerroin mitä oireita tuo fyysinen työ tuottaa... En tosin suostunu vielä ottamaan, kun ei esimieskään tiiä että oon raskaana Mut kyllähän tuo mieskin lääkärissä palopuheen piti, että pitäis miun tajuta ettei "sota yhtä miestä kaipaa".. Enkä mie käy leikkimään. Selkeesti on "hankalampi" tää raskaus kun ensimmäinen niin on varmaan vaan vaikea tottua ettei pystykään.

Martutiko kirjoitteli jotain samankaltaista...? Että ei pääse enää puikkelehtimaan samoista paikoista kuin ennen yms... Tekee niin hetkittäisiä identiteetti kriisejä Kun ihekin jo joutunu maholliselta työparilta pyytelemään nostoapuja yms. Yksin kun tekee työt niin huomaa, et tilalliset on normaalia enemmän tuonu säkkejä yms valmiiks ettei ite tarvii hakea.. Nooh, ei pie ottaa liian vakavasti.

 

[Retu]

Mahan kasvu hankaloittaa täälläkin jo joitain asioita. Esimerkiksi koulussa isoilla pöydillä piirrellään kaavoja, ja välillä pitää melkein koko ylävartalolla maata pöydän päällä piirrellessä. Tämän hetkinenkin maha jo vie pöytää kauemmaksi, eikä samalla tavalla viitsi koko painollaan pöydänkulman päällä pötkötellä kuin ennen. Olen sitten ketteränä välillä kipaissut pöydälle istumaan että yllän kunnolla. :) Ja ahtaista paikoista ei mahdukaan enää samalla tavalla kuin ennen.

 

[Martuti]

Mä en kuitenkaan malttaisi olla miehelle sitä sukupuolta sitten jotenkin paljastamatta... esim. jos on tyttö niin ottaisinkin vastaan jotain vaaleanpunaisia vaatteita siskolta, mekkoja tms.

Juu se on jännä että vaikkei masu vielä todellakaan mikään valtava ole, niin alkaa sitli olemaan jo tiellä kun ei ole tottunut uusiin ulottuvuuksiinsa