Juu, mulla on ollut tuota jo hetken. Luulin aluksi, että rautalisä ei tehtäväänsä, mut ne arvot olikin sit priimaa. Neuvolatäti sanoi, että nyt pitäis malttaa levätä silloin kun kroppa niin kertoo. :) Mut joskus herään ajoissa ja jaksan touhuta koko päivän täällä, ja joskus sängystä nouseminen venyy todella myöhäseen ja silti oon ihan valmis nukkumaan jo joskus seitsemältä illalla. Ja tarvisin muka ne yhet päikkäritkin.
Mä niin, Jenspa, samaistun tohon muuttamiseen! Just vuodenvaihteessa muutettiin ja mulle neuvolalääkäri oli sanonut, että pitäis välttää nostelua. Muutossa oli apuna ihan ammattimiehet ja sukulaisia. Aina, kun olin menossa jonkin laatikon luo tai ajattelin, että edes siirrän sitä vähäsen "kun se on sen verran kevyempi" niin eiköhän siinä ollut joku mua häätämässä sivummalle.
Siskolta meinas mennä hermot, kun joutui "vahtimaan" mua siellä laatikoiden keskellä. Lopulta tyydyin kohtalooni, vaikka hyödyttömäksi itseni siinä tunsinkin.
Autossa oleminen on myös tuskaa täällä. Moukkuiset tiet on hirveitä ja turvavyöhön en sitä lisähärpäkettä ollut tajunnut ostaa, ja tässä vaiheessa se tuntuu jo turhalta hankinnalta. Autolla ajaminen on kans epämukavaa, kun oon sen verran lyhyempi, että pitää olla lähempänä rattia, johon vatsa tietty ottaa herkästi kiinni.