Tammikuisten höpinäketju
- Ketjun aloittaja Jadine
- Aloituspäivämäärä
No minäpä liityn tähän höpinäketjuun myös!!
Jee!
En viitsi nimittäin spämmäillä tuota vauvakuumeketjua alkuraskauden höpinöillä.
Ajattelin poksautella kuukautisista lasketun ajan mukaan, koska viime raskauden perusteella veikkaan, ettei lääkäri tälläkään kertaa muuta laskettua aikaa, kun eroa olisi vain kaksi päivää. Viimeksi ero oli vain toiseen suuntaan, mutta tähän suuntaan on oikeastaan parempi. Viimeksi synnytys käynnistettiin laskettuna aikana raskausdiabeteksen takia, ja varaudun siihen, että sama on edessä tälläkin kertaa. Onpahan vauvalla sitten pari päivää enemmän aikaa syntyä itsekseen.
Nyt olisi siis ovulaatiosta laskettuna 4+1 ja kuukautisista laskettuna 3+6.Minulla onkin tässä heti raskauden alkuun kaksi työmatkaa. Yksi meni jo ja ensi viikolla on toinen. Toisella työmatkalla on juhlat, joita jännitän jo vähän etukäteen, kun en nyt tosiaankaan haluaisi työkavereiden tietävän minun olevan raskaana, joten pitäisi onnistua vaivihkaa pysymään alkoholittomalla linjalla. En halua myöskään kehitellä tarinoita mistään antibioottikuureista, kun sillä sitä vasta saakin huomiota asialle.
En valitettavasti tiedä yhtään, missä ne juhlat ovat, mutta toivon, että sieltä saa vaivihkaa vaikka alkoholitonta olutta lasissa.Voi tuo alkoholi touhu on kyllä hankalaa. Mulla on kerennyt tulla jo eka paikka heti plussatestin jälkeen jossa vaan kiltisti kieltäydyin mutta tarjoaja tiesi että yritetään. Toki olin just viime perjantaina hänen kanssaan keikalla ja juomassa..Jee!
En viitsi nimittäin spämmäillä tuota vauvakuumeketjua alkuraskauden höpinöillä.
Ajattelin poksautella kuukautisista lasketun ajan mukaan, koska viime raskauden perusteella veikkaan, ettei lääkäri tälläkään kertaa muuta laskettua aikaa, kun eroa olisi vain kaksi päivää. Viimeksi ero oli vain toiseen suuntaan, mutta tähän suuntaan on oikeastaan parempi. Viimeksi synnytys käynnistettiin laskettuna aikana raskausdiabeteksen takia, ja varaudun siihen, että sama on edessä tälläkin kertaa. Onpahan vauvalla sitten pari päivää enemmän aikaa syntyä itsekseen.
Minulla onkin tässä heti raskauden alkuun kaksi työmatkaa. Yksi meni jo ja ensi viikolla on toinen. Toisella työmatkalla on juhlat, joita jännitän jo vähän etukäteen, kun en nyt tosiaankaan haluaisi työkavereiden tietävän minun olevan raskaana, joten pitäisi onnistua vaivihkaa pysymään alkoholittomalla linjalla. En halua myöskään kehitellä tarinoita mistään antibioottikuureista, kun sillä sitä vasta saakin huomiota asialle.
Mä taidan laskea ovulaatiosta. Kuukautisten perusteella olis vasta 3+4, mutta se kemiallinen myöhästytti 3 pv ja ovulaatio tuli 3pv normaalia aikaisemmin.
Moikka! Mäkin tulen tänne nyt vähän kattelemaan. Äsken tein positiivisen testin. Tänään 3+3. Ihanaa, mut toisaalta nyt jo iski se aaaargh, tätä raskautta on vielä 9kk jäljellä. 
Yksi raskaus ja lapsi siis takana.
Mulla kans jotain illanistujaisia sun muita tulossa lähiaikoina. Kaverit kyllä tietää yrityksestä, mut en haluais ihan heti nyt vielä kuitenkaan kertoa tärpistä. Mut meen varmaan alkuun sillä, et en juo, koska "loppukierto menossa" (teknisesti totta
). Sit varmaan feikkaan juovani jotain ite täytettyjä vanhoja siideripulloja. 
Työpaikan kemut on kans tulossa, mut siel onneks suurin osa on holittomia muutenkin, niin en kyl yhtään erotu.
Yksi raskaus ja lapsi siis takana. Mulla kans jotain illanistujaisia sun muita tulossa lähiaikoina. Kaverit kyllä tietää yrityksestä, mut en haluais ihan heti nyt vielä kuitenkaan kertoa tärpistä. Mut meen varmaan alkuun sillä, et en juo, koska "loppukierto menossa" (teknisesti totta
). Sit varmaan feikkaan juovani jotain ite täytettyjä vanhoja siideripulloja. Työpaikan kemut on kans tulossa, mut siel onneks suurin osa on holittomia muutenkin, niin en kyl yhtään erotu.
Tervetuloa, Mustikkatäplä! Ihanaa saada tänne lisää porukkaa, kun täällä on ihan kummallisen hiljaista. Vertaistuki on ihan parasta.
Minulla ei ole onneksi vielä iskenyt sellainen olo, että raskautta on vielä tosi pitkään jäljellä. Tällä hetkellä vain nautin, että olen taas raskaana (keskenmenon jälkeen tuntui, että keho oikein vaati päästä siihen tilaan takaisin), ja nautin myös siitä, että saan vielä olla raskaana niin, että on hyvä olo. Alkuraskaudet ovat olleet minulla tosi oireettomia, ei esim. pahoinvointia, mutta ensimmäisessä raskaudessa iski noin puolessavälissä ihan hirveät liitoskivut, jotka tekivät minusta lähes liikuntakyvyttömän. Eli nyt nautin niin pitkään kuin voin.
Meillä muut juhliin tulijat jo intoilevat ilmaisesta alkoholista. Onneksi taitaa asiakkaan puolelta olla tulossa sen verran porukkaa, että voin ehkä sulautua massaan. Ja heitä kun en ole tavannut aiemmin, niin he eivät toivottavasti sen kummemmin ihmettele alkoholin juomattomuutta. Enemmän jännittää kyllä nuo työkaverit, varsinkin kun mukaan on tulossa vain "ylemmät tahot" eli esihenkilöitä, osastonjohtajia ja toimitusjohtaja. Olen itse esikoisen jälkeen saanut ylennyksen esihenkilöksi, ja olisin vissiin koko firman ensimmäinen siinä asemassa oleva, joka jää äitiyslomalle, joten vähän jännittää suhtautuminen siihen. Enkä siis todellakaan halua työkavereiden tietävän mitään rv4, etenkään kun taustalla on yksi keskenmeno.
Minulla ei ole onneksi vielä iskenyt sellainen olo, että raskautta on vielä tosi pitkään jäljellä.
Tällä hetkellä vain nautin, että olen taas raskaana (keskenmenon jälkeen tuntui, että keho oikein vaati päästä siihen tilaan takaisin), ja nautin myös siitä, että saan vielä olla raskaana niin, että on hyvä olo. Alkuraskaudet ovat olleet minulla tosi oireettomia, ei esim. pahoinvointia, mutta ensimmäisessä raskaudessa iski noin puolessavälissä ihan hirveät liitoskivut, jotka tekivät minusta lähes liikuntakyvyttömän. Eli nyt nautin niin pitkään kuin voin. Meillä muut juhliin tulijat jo intoilevat ilmaisesta alkoholista.
Onneksi taitaa asiakkaan puolelta olla tulossa sen verran porukkaa, että voin ehkä sulautua massaan. Ja heitä kun en ole tavannut aiemmin, niin he eivät toivottavasti sen kummemmin ihmettele alkoholin juomattomuutta. Enemmän jännittää kyllä nuo työkaverit, varsinkin kun mukaan on tulossa vain "ylemmät tahot" eli esihenkilöitä, osastonjohtajia ja toimitusjohtaja. Olen itse esikoisen jälkeen saanut ylennyksen esihenkilöksi, ja olisin vissiin koko firman ensimmäinen siinä asemassa oleva, joka jää äitiyslomalle, joten vähän jännittää suhtautuminen siihen. Enkä siis todellakaan halua työkavereiden tietävän mitään rv4, etenkään kun taustalla on yksi keskenmeno.
Voi ei.
Alkuraskaudessa voi olla vuotoja vaikka mistä syistä, osa ihan harmittomia ja osa ei. Hematooma voi aiheuttaa melko runsastakin verenvuotoa, kun taas pienemmät vuodot voivat johtua esimerkiksi siitä, että jotain on osunut kohdunsuulle (voi siis johtua esim. seksistä). Sitähän ei voi oikein tietää muuten kuin tilannetta seuraamalla. Jos raskaustestit jatkavat vahvistumistaan, vuoto on todennäköisesti harmitonta. Minulla on aiemmissa raskauksissa ollut tiputteluvuotoa viikkokaupalla, ja ensimmäisestä syntyi kuitenkin ihan terve lapsi.Kiitos lohdutuksesta.Voi ei.
Toivottavasti kaikki olisi nyt kuitenkin hyvin. Aiemmin vuodon kanssa on alkanut myös kramppailut ja nyt ei ole kipuja. Tuon pienen hyytymän jälkeen ei tosiaan ole tullut mitään. Ja ihan siis puhutaan verestä varmaan niin että sitä olis tullut millin verran. Oli lähinnä vaaleanpunaista vuotoa.
Jeee, odottelinkin millon tulee höpinäketju!
Meillä mies vielä vähän hakosalla, mitä mieltä on raskaudesta ja en ole halunnut painostaa puhumalla kovin paljoa. Annan aikaa miettiä ensin itsekseen asiaa, jutellaan sit kun aika on. (Mies todella introvertti ja itsekseen murehtija.. minä taas täysin päinvastainen nii kiva kun saan teille päpättää
)
Hauskaa sinänsä että halusi ja tiesi ovulaatiosta ja silti touhusi ilman kumia. Eli tuskin nyt ihan kamala ajatus on, mutta silti hiljaisuus mietityttää..
Meillä edellinenkin lapsi tammikuinen ja sillon kaverit kummasteli kun halusin koko juhannuksen olla kuskina. Sillon eivät epäilleet mitään. Mitenhän on, menisköhän toisenkerranki läpi samat selitykset? Paitsiettä nyt on jo lapsi niin taidan siis olla minä kun jää kotiin ja mies lähtee mökille....
Meillä mies vielä vähän hakosalla, mitä mieltä on raskaudesta ja en ole halunnut painostaa puhumalla kovin paljoa. Annan aikaa miettiä ensin itsekseen asiaa, jutellaan sit kun aika on. (Mies todella introvertti ja itsekseen murehtija.. minä taas täysin päinvastainen nii kiva kun saan teille päpättää
) Hauskaa sinänsä että halusi ja tiesi ovulaatiosta ja silti touhusi ilman kumia. Eli tuskin nyt ihan kamala ajatus on, mutta silti hiljaisuus mietityttää..
Meillä edellinenkin lapsi tammikuinen ja sillon kaverit kummasteli kun halusin koko juhannuksen olla kuskina. Sillon eivät epäilleet mitään. Mitenhän on, menisköhän toisenkerranki läpi samat selitykset?
Paitsiettä nyt on jo lapsi niin taidan siis olla minä kun jää kotiin ja mies lähtee mökille....
Kyllä minäkin mieluummin höpöttelen raskausjuttuja täällä kuin vain miehelle. Ei hän niitä aina jaksa, vaikka kyllä hänkin on toivonut toista lasta. Ja kun raskauteen kuuluu aika paljon ties mitä oireita ja kehon tuntemuksia, niin niistä on kivempi jutella muille raskaana oleville kuin miehelle. Omassa kehossa tuntuu jo nyt erilaiselta kuin ennen raskautta, mutta eihän se vielä näy ulospäin, niin miehen on vähän vaikea samaistua siihen.
Ja kun raskauteen kuuluu aika paljon ties mitä oireita ja kehon tuntemuksia, niin niistä on kivempi jutella muille raskaana oleville kuin miehelle. Omassa kehossa tuntuu jo nyt erilaiselta kuin ennen raskautta, mutta eihän se vielä näy ulospäin, niin miehen on vähän vaikea samaistua siihen.
Kyllä minäkin mieluummin höpöttelen raskausjuttuja täällä kuin vain miehelle. Ei hän niitä aina jaksa, vaikka kyllä hänkin on toivonut toista lasta.
No siis Amen tälle!!
Kukaan muu ei voi tätä ymmärtää ku toinen raskaana oleva. Kaikki ne kolotukset ja vessan lattialla istumiset. Housuun lirahtaneet pissat ja se kamala närästys. Kun iskee niin järkyttävä himo johonkin asiaan että alat itkeä ja miestä alkaaki naurattaa.
Voi vitsit, Jossu123, toivotaan, että olisi ihan harmitonta vuotoa! Tsemppiä!
Tervetuloa, Mustikkatäplä! Ihanaa saada tänne lisää porukkaa, kun täällä on ihan kummallisen hiljaista. Vertaistuki on ihan parasta.
Kiitos! Kiva tulla juttelemaan taas tänne!
Esikoisen aikana liityin kans tälle foorumille marraskuisiin19. Se oli kyl ihan huippuporukka ja tosi tärkee vertaistuki mulle. Ollaan nähty muutama kerta livenäkin. Nyt lapset jo 2,5-vuotiaita, niin aika hiljaista alkaa siellä olemaan. Mikä on harmi, mut ymmärrettävää kyllä. Ihana olis, jos tänne saatais kans hyvä meininki! Itsekin ihmettelin, et onpa täällä viel hiljaista. Muistelen, et sillon marraskuisissa19 oli heti hirveesti viestejä, mut ehkä mä liityin sit vähän myöhemmin silloin. Eiköhän tääkin ryhmä tästä pikkuhiljaa heräile! 
(Ja jos siellä joku miettii, et uskaltaisko laittaa viestiä, niin rohkeasti vaan!)Mulla on ollu jännä päivä. Jotenkin tosi erilaista, kuin silloin esikoisen aikaan. Sillon oli niin sellainen iik iik mitä me ollaan menty tekemään, mitä tästä tulee apuaaa. Nyt tietää mitä tilaa, niin paljon seesteisempi olo, ei oo mtn mielen myllerrystä. Toisaalta oon huomannu tänään olleeni kuitenkin jotenkin selittämättömästi jännittynyt. Kaipa jossain alitajunnassa mieli sit kuitenkin huomaamatta myllertää.
Ihana fiilis kuitenkin on just tällä hetkellä. Ei vielä mtn ikäviä oireita (vatsaa ihan vähän vaan jomotellut). Ja ei vielä oikein osaa pelätäkään mtn. Ja kaikki tää fiilistely on niin ihanaa, tänne kirjoittelu, raskausäpin lataus, hankintojen miettiminen jne.
Varasin jo ekan neuvolankin 
Mut toi, mitä sanoin siitä, et argh koko raskaus vielä edessä liittyy ehkä siihen, et tietää, et jossain välissä tulee se kypsyminen, et ei enää jaksais ja voisko vaan saada jo sen vauvan.
Mut ehkä en nyt sitä mieti, vaan keskityn nyt vaan näihin hyviin fiiliksiin.
Kun iskee niin järkyttävä himo johonkin asiaan että alat itkeä ja miestä alkaaki naurattaa.
Minulla mies oli viimeksi ihan pettynyt, kun minulla ei ollutkaan mitään omituisia ruokahimoja.
Hän oli ajatellut, että sitten ei tarvitse miettiä, mitä tänään syötäisiin, kun voitaisiin vain mennä ruokahimojen mukaan. Sen sijaan minun ei tehnyt mieli syödä oikein mitään, mikä ei kyllä auttanut yhtään vaikkapa viikonlopun ruokien suunnittelussa. Saa nähdä, miten tällä kertaa käy.
Kiitos! Kiva tulla juttelemaan taas tänne!
Mulla on ollu jännä päivä. Jotenkin tosi erilaista, kuin silloin esikoisen aikaan. Sillon oli niin sellainen iik iik mitä me ollaan menty tekemään, mitä tästä tulee apuaaa. Nyt tietää mitä tilaa, niin paljon seesteisempi olo, ei oo mtn mielen myllerrystä. Toisaalta oon huomannu tänään olleeni kuitenkin jotenkin selittämättömästi jännittynyt. Kaipa jossain alitajunnassa mieli sit kuitenkin huomaamatta myllertää.
Ihana fiilis kuitenkin on just tällä hetkellä. Ei vielä mtn ikäviä oireita (vatsaa ihan vähän vaan jomotellut). Ja ei vielä oikein osaa pelätäkään mtn. Ja kaikki tää fiilistely on niin ihanaa, tänne kirjoittelu, raskausäpin lataus, hankintojen miettiminen jne.
Mut toi, mitä sanoin siitä, et argh koko raskaus vielä edessä liittyy ehkä siihen, et tietää, et jossain välissä tulee se kypsyminen, et ei enää jaksais ja voisko vaan saada jo sen vauvan.
Meillä oli myös kesäkuisissa 2018 tosi ihana porukka, ja myös elokuisissa 2022, joista jouduin sitten poistumaan keskenmenon myötä. Siksi ehdin jo säikähtää, että joudun täällä yksin höpisemään omana vertaistukenani.
Tunnistan hyvin tuon, että tuntuu ihan erilaiselta kuin esikoisen kanssa. Silloin ei oikein tiennyt, mihin sitä on oikein ryhtynyt, mutta nyt tietää jo vähän paremmin, mitä odottaa. Vaikka toki jokainen raskaus ja jokainen vauva on omanlaisensa. Ensimmäisessä raskaudessa myös pelkäsin ihan kamalasti keskenmenoa. Olin kai lukenut niistä vähän liikaa, ja meni ainakin raskauden ensimmäinen puolisko pelon vallassa. Toisesta raskaudesta osasin nauttia alusta asti enemmän, tosin se sitten menikin kesken. Tällä hetkellä on ihan luottavainen olo, vaikka olin kuvitellut, että pelko tulee taas esiin, kunhan plussaan. Yritän nyt pitää tämän rennon fiiliksen.
Onhan tämä nyt ihan kutkuttavan jännittävää aikaa! Lääkärille aion soittaa maanantaina ja varata ajan.Tiedän kyllä jo nyt, että vielä tulee se aika, kun vain odotan, että raskaus olisi ohitse, ainakin jos on yhtään samanlaiset vaivat kuin ensimmäisessä raskaudessa (pahat liitoskivut ja raskausdiabetes, joka rajoitti ruokavaliota tosi paljon). Minulla meni ekan raskauden jälkeen sellaiset kaksi vuotta ennen kuin uskalsin edes ajatella uutta raskautta. No, nyt on kai aika kullannut muistot, kun olen ihan innoissani raskaudesta.
Eilen sen hyytymä jälkeen tuli vielä pyyhittäessä hieman tuhrua joka muuttui sitten pikku hiljaa vaaleanpunaisesta rusehtavaksi. Voisko se vaan olla hormonaalista koska nyt pitäis olla menkat päällä tai sitten että siellä joku tekee istukkaa kohdunsuulle ja se olis tämän aiheuttanut. Siteeseen asti ei oo tullut mitään. Eikä tosiaan oo mitään kipuja ollut. Lämmöt pysyy koholla ja testi oli ainakin toistaiseksi vielä vahvistunut. Viimeksi tiesin jo alusta että kaikki ei oo hyvin koska ennen vuotoja testi lakkasi jo vahvistumasta. Mutta kylläpä säikäytti. Taidan testata kans seuraavan kerran ylihuomenna niin näkee selkeämmin vahvistumista. Alla eilinen ja yllä tämä aamu.
Mutta kylläpä säikäytti. Taidan testata kans seuraavan kerran ylihuomenna niin näkee selkeämmin vahvistumista. Alla eilinen ja yllä tämä aamu.Liitteet
Muokattu viimeksi:
Eilen sen hyytymä jälkeen tuli vielä pyyhittäessä hieman tuhrua joka muuttui sitten pikku hiljaa vaaleanpunaisesta rusehtavaksi. Voisko se vaan olla hormonaalista koska nyt pitäis olla menkat päällä tai sitten että siellä joku tekee istukkaa kohdunsuulle ja se olis tämän aiheuttanut. Siteeseen asti ei oo tullut mitään. Eikä tosiaan oo mitään kipuja ollut. Lämmöt pysyy koholla ja testi oli ainakin toistaiseksi vielä vahvistunut. Viimeksi tiesin jo alusta että kaikki ei oo hyvin koska ennen vuotoja testi lakkasi jo vahvistumasta.
Ihana kuulla, että testi on vahvistunut.
Ja onneksi tulee enää vähän tuhruvuotoa. Nuo vuodot ovat kyllä niin julmia, kun tietysti sitä huolestuu, vaikka se voikin olla ihan harmitonta. Ja toisaalta vähän myöhemmin raskaus voi olla mennyt kesken jo viikkoja sitten ilman, että tulee mitään vuotoa, ja keskenmeno näkyy sitten vasta ultrassa. Silloin ei voi enää edes seurata raskaustesteillä, onko kaikki hyvin, kun testiin tulee leffaviivat, vaikka hcg olisikin jo laskussa.Just näin. Täytyy nyt vaan yrittää luottaa.Ihana kuulla, että testi on vahvistunut.
