Taidot

Murmeliini90

Murmeliini90

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Luonpa tällaisen ketjun, mihin vois kertoo, milloin ipanat alkaa oppiin näitä isojen ihmisten taitoja, esim kääntyileen ja ryömimään. Ehkä turhan toiveikasta jo tässä vaiheessa, mutta saanpas pitkästä aikaa aloittaa uutta. ;) Tarkoitus ei oo luoda tietenkään mitään kilpailua.

Meillä ei oo tähän vielä yhtään mitään lisättävää. Pikkuneidillä on tarve ja halu tehdä kaikenlaista, mutta kärsivällisyytensä loppuu heti alkajaisiksi.. No, eiköhän meiltäkin jotain tuu tulevien kuukausien aikana. :D
 
Hyvä ketju! Näin lokakuun lopulla syntyneen äitinä on kiva kuulla mitä vähän vanhemmat vauvat ovat jo oppineet.

Meillä ollaan käännytty vatsalta selälleen muutamia kertoja, joskus pienellä avustuksella, joskus vahingossa. Tämän hetkinen in-juttu on seisominen ja "pomppiminen". Tietenkin tuettuna :) hurjaa miten nopeasti tuo saa voimia, vaippaa vaihtaessa tulee ihan kunnon potkuja äidin mahaan :)

Ja sitten poika on kova nauramaan ja juttelemaan :)
 
Haa, nyt kun sanoit, niin onhan täälläkin jo jotain: Tytsy on kehittänyt oman kielen, jolla juttelee, vastaa kysymyksiin ja kertoo omia juttujaan. En mä ainakaan osais uutta kieltä keksiä. :)

Toisekseen, kun on selällään ja antaa sormet, se tarttuu niihin ja vetää itsensä istumaan. :)
 
Niinjoo, onhan tuo oppinut tarttumaan tavaroihin. Pehmolelua pyörittelee käsissään ja tissillä ollessa repii äitinsä paidasta ja HIUKSISTA!
 
Meidan poika nostaa leikkimatolla ollessaan paataan tosi uljaasti ylos kuin pieni hylje. Kyynarvarret on jo loydetty ja niihin tukien mahallaan katselee maailmaa.
Kertaakaan ei ole viela pyorahtanyt mahalta selalleen. Ja se mahallaan olo on semmosta jumittamista, ei liiku, vaikka jalat vatkaa edestakaisin.
Olkapaalla jaksaa myos kannatella niskojaan ja tarkkailla paikkoja.

Selallaan ollessaan "potkunyrkkeilee" ahkerasti. Varsinkin jalat viuhtoo ihan hulluna.
Tarttuminen on ihan satunnaista. Jos lelua pitaa lahettyvilla ja usuttaa tarttumaan, niin silloin ei koske lainkaan.
Jos pukluratti on vieressa niin tarttuu siihen ja tunkee sita suuhunsa kun on kova nalka.
 
"Seisominen ja istumine" kova juttu! Tuettuna tietysti. :) haluaa pungertaa ylös ku makaa jossain. Kääntymistä kovin harjoitellaan, mutta se hitsin käsi on aina tiellä. :D vuoden ensimmäisenä päivänä hoksas miten tartutaan leluun. :) ihanan hapuilevaa ku yrittää ottaa kiinni.

On se niin ihanaa seurata ku toinen oppii uuden taidon. <3


Sent from my iPad using Vau Foorumi mobile app
 
Kädet löydetty ja lelut, puklurätit, vaatteet ja ylipäätään kaikki käsien ulottuville tuleva kulkeutuu suuhun. Ottaa omatoimisesti leluja ja pyörittelee niitä käsissään.

Seisominen, hyppiminen on kivaa. Useinmiten hermostuu, jos lepuutan käsiäni ja herra haluaisikin vielä loikkia.. :(

Varpaista pidetään kiinni. Yksi ilta istuin sohvalla ja pidin muksua istumassa sylissä (katsoi kanssani telkkaa ja oli siis selkä minuunpäin) Sitten jumppailin aikani kuluksi jalkoja niin nappasikin niistä kiinni.

Kääntyy kiukuspäissään selältä mahalleen. Mahalta selälleen menee helpommin. :D

Isukin kanssa harrastaa seisomaan nousemista kun istuu isin mahalla.

Kiusanteko on yksi uusimmista jutuista. Hiuksista repiminen, syljellä leikittely, vaatteiden syöminen kesken pukemisen ym..

Leikitään usein lentokonetta ja mukula oikaisee itsensä täyteen pituuteen kun saa olla taivaissa :D

Isän kanssa on oma kieli. Minun kanssa puhuu erilailla :D Aina kun kuulee sanat "äiti" ja "isi" niin alkaa nauramaan. Ollaan tätä testattu monen sanan kohdalla eri äänenpainoilla ja ilmeillä, mutta nuo ovat juuttuneet pikkuisen mieleen. Niitä kyllä toistellaankin todella usein. Tietää myös, että kun sanon "loppu" niin joku ikävä asia (esim. kun otan räkäklönttejä nenästä tai annan pahanmakuita lääkettä) loppuu ja itkun voi lopettaa :D

Ääneen nauraminen on tullut nyt viimepäivinä :) Ihana hekotus.
 
Ihana lukea näitä taitoja, odotan niin innolla, että ne kehittyvät meilläkin :)

Meidän poika taitaa olla tämän porukan kuopus kun synnytys venähti niin pitkälle marraskuun puolelle, joten mitään mullistavaa raportoitavaa tänne ei ole. Hän osaa hienosti kyllä kannatella päätään ja on tehnyt niin jo melkein syntymästä asti, nyt pysyy jo koko yläkroppa käsien varaan tuettuna. Ja hymyjä ja erilaisia äänteitä tulee myös, ja lelujen ja kuvien katselu kiinnostaa, niillekin voi jutella ja hymyillä.

Käsien koordinaatio ei vielä ihan luonnistu, paitsi suuhun ne tuntuvat löytävän tiensä, samoin kuin kaikki muu, mihin poika vaan tarttuu :D Mutta esineisiin osuminen tapahtuu vielä vahingossa, ja tarttuminen lähinnä refleksin kautta.
 
Joko muiden vauvat itkevat ihan kyyneleita? Meidan poika ei vielakaan. Silloin kun itketaan kovasti, niin kyyneleita tulee vain sen verran, etta silmaripset kastuvat. :rolleyes:
 
Meillä tuli kyyneleitä tosi aikaisin.. Olisiko siitä ollut jo kuukausi. On tosi reppana itkun tullessa :( meillä ei myöskään ole ollut mitään ongelmia silmien kanssa, jos sillä jokin yhteys..?
 
Ei taida olla yhteyttä valitettavasti, meidän vauva kyynelehti alle kuukauden vanhana ja nyt toisen silmän kyynelkanavassa on vikaa. Toivottavasti paranee itsestään kuten useimmiten tekeekin. Silmät olleet aina vähän vetistävät.
On kyllä huikeaa seurata vauvan kehitystä, joka päivä jotain pientä uutta. Äänimaailma ainakin kasvaa koko ajan.
 
Täällä ollaan niin peloissaan että äiti ottaa tuttipullon pois että siitä "pidetään" myös itse kiinni :)
 
Täällä alkoi itkeen kans jossain kuukauden paikkeilla kyynelillä. Broke my heart, oli niin säälittävää katsella vetisiä silmiä ja poskia pitkinvaluvia kyyneliä.. Surkeuden perikuva. Taisin ekalla kerralla itekin vähän liikuttua nähdessäni. :'( Äidit. :mad:
 
Muokattu viimeksi:
Meillä ei ole vielä tullut kyyneleitä, toinen silmä joka on rähminyt on vähän vuotanut vettä. Neiti ei enää halua yhtään olla vauva-asennossa vaan kampeaa itseään istumaan, asento on kuin katkaravulla. :) Ja sylissä pitää päästä seisomaan. Pikkasen käy itsellä käsiin kun kannattelee pientä, mutta onhan se nyt päästävä maailmaa katselemaan vähän korkeammalta.. Ihana. :love7
 
Aloin tässä oikein miettiä että mitä uutta kivaa meidän poika on viime aikoina keksinyt... Alkaa olla ihan hilkulla että poika tarttuu varpaista kiinni kun välillä jo tuijottelee niitä ihmeissään. Nyt on alkanut viihtyä paremmin leikkimatolla ihmettelemässä leluja ja huitomassa niitä käsillä ja jaloilla. Varsinaista naurua ei vielä tule, mutta sellaisia ehehe-tyyppisiä naurahduksia tulee välillä kun on oikein innostunut jostain. Tuttipullosta syömisessä auttaa niin innolla, että välillä se on enemmän haitaksi kuin hyödyksi, kun siellä on sormet yhtä aikaa tuttiosan kanssa suussa ja toisella kädellä työnnetään pulloa kauemmas. No, ajatus on tärkein :)

Hierooko teidän vauvat silmiään? Meillä on muutaman viikon ajan hierottu ja se on aina varma merkki siitä että se olis päiväunien / yöunien paikka. Ja onhan se suloisen näköistä <3
 
Henu, Meillä myös hierotaan silmiä ja oon huomannut että se tosiaan tarkoittaa sitä että poitsu on valmis unille. Tosin se nukuttaminen onkin sitten aina oma shownsa koska pikkumieshän ei koskaan haluaisi nukkua. (Mein kerrostalon naapurit varmasti kiittää.)
-Leluihin onnistuu tarttumaan vaihtelevasti ja puklurättiä halailee kovasti kun röyhtäytyksen jälkeen sen aina nappaa mukaansa :)
-Kyljelle poitsu käätyy nostmalla jalat kohti kattoa ja kellistymällä siitä kyljelleen. Pari kertaa on vanhingossa päässyt mahalle asti mutta sitten alkaa parku kun käsi jää alle
-Kovasti juttelee omalla kielellään ja hienosti odotta aina omaa vuoroaan
-Kyynärnoja saavutettu
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top