Tänään olen onnellinen siitä...

Viikolla 34 seuraava neuvola. Sitten vielä ehkä YKSI ellei synny ennen sitä??!
Apuaa :)

Mun uudet raidat on ihanat, tykkään! Kesä saa tulla, eikä tarvi hirveästi näitä värjätä silloinkaan kun tyvikasvu hukkuu raitojen sekaan :)

Olen päässyt lopullisesti eroon painopelosta, enää ei mun arjessa paino ratkaise, kunto ja sisäinen hyvä olo on tärkein tän porukan pyörityksessä!
 
Mullaki kampaaja viimeinen sellainen hetkeen ensi viikolla! Oon ollu blondi aina, nyt talven ajan pitäny vähä tummempaa raitaa jne! Mutta kyllä vetäsen blondin takas :) helpompi värjätä sit itte ja tyvikasvuhan on muotia :-D ? Ja kesällä kuitenkin tukka vaalenee
 
Aivan ihanaa oli pitää parvekkeen ovea auki, ihan keväältä kuullosti ja tuoksu :)

Huomenna pääsee uutta kämppää katselee ja siivoamaa ja laittelee vähän. Ylihuomenna on vasta pakukäytös :)
 
Niin ja äitikin sano miulle ekasta synnytyksestä, et eka kerta on parempi ko ei tiiä mitä on edessä. Pitkään mietin mitä se sillä tarkotti, mut oon tullu siihen tulokseen, et tietty tietämättömyys ekalla kerralla on parempi, kuin seuraavilla jo tietää mitä se tulee olemaan (mahdollisesti sitä hemmetinmoista kipua). Meenkin sinne kylmän viileesti lukematta ja kuuntelematta kauhutarinoita ja muita päinvastaisia mielipiteitä. Käyn vaan ne valmennukset jne, mut muuta en suostu kuuntelee mitää pelotteluita keltään. :) Kyllä se lapsi tulee maailmaan ilman tarinoitakin.
 
Jokaisen uuden ihmisen syntymä on ollut "suuri tuntematon ja ennenkokematon" ainakin mulle. Ja se tässä on ihanaa. Jokainen raskaus ja synnytys ja uusi vauva on erilaisia; osaltaan helppoja tai vaikeita. Vaikka jotain on jo kokenut raskaudesta ja synnytyksestä, niin silti on paljon, mitä ei tiedä ja se matka on uusi uuden vauvan myötä.

*voi ei mä vollotan täälä*

Tuntuu vaan, että kaikista vaikeuksista huolimatta, sitä on niin onnellinen tästä tulevasta uudesta ihmisestä. Ja odottaa malttamattomana, että mitä seuraavan mutkan takana odottaa.
 
Niin kamalalta, kun se kuulostaakin, mutta tänään olen onnellinen siitä, että lapset on hiihtoloman vietossa mummolassa. Kukaan ei huuda, riehu eikä tappele. Miehenkään kanssa ei ole pakko jutella, jos ei halua.

Hiljaisuus.

Tosin oltiin tänään ahkeria ja saatiin huonekalut järjestettyä uusiks. Nyt on hoitopöytä meidän makkarissa ja huomenna tulee pinnasänky. Sit vaan kaivamaan vaatehuoneen uumenista pienet vaatteet ja pesukone hurisemaan.
Kohta on maaliskuu ja sit huhtikuu. Ja toukokuu on ennen kuin huomataankaan :)
 
Takaisin
Top