Tänään minua harmittaa, koska..

Mua suututtaa tää labrassa ravaaminen... Varmaan ainakin kymmenes kusitesti parin kk aikana minkä oon joutunut antamaan, tällä viikolla toka ! Aina kun vähänkin kertoo jotain oiretta esim että alaselkään särkee tai alavatsassa nipistää/viiltelee/paineen tunnetta tmv niin ne pistää labraan kun epäilee virtsatientulehdusta. Tiistain näytteestä löytyi (taas) verta yhden plussan verran, sen tähden jouduin tänään käymään uudestaan. Ja jos nyt näyttää kontrollissa taas puhtaalta niin annetaan asian olla niinkuin viimeksikin,
mutta koskaan eivät sen enempään perehdy miksi sitä välillä siellä näkyy.. Ja vielä enemmän suututtaa labrojen aukioloajat ja varsinkin kesäajan aukiolot! Ihan jo hävettää miten paljon joutuu töistä lähtemään aikaisemmin/tulemaan myöhemmin jo pelkästään labrakäyntien takia, puhumattakaan neuvola/ultra/hammaslääkäri/fyssari ajat siihen päälle :banghead:
 
ilmoitin esimiehelle jo nt-ultran jälkeen kasvotusten ja lomakkeella että hoitovapaani jatkuukin elokuulta 1.-2.9 ja jälleen 1.10-äippäloman alkuun. Tänään tuli postissa työlista ja oli laittanut mut nuo syyskuun alkupäivät töihin. Iski paniikki, toivottavasti kyseessä erehdys vai saanko enää hoitovapaaksi jos pomo ei muistakaan. Maalaan jo kauhukuvia etten saa lokakuutakaan hoitovapaaksi kun esimiehellehän pitää ilmoittaa 2kk aiemmin. Terveisin hermoraunio : grin huomenna jo aamusta soittamaan että wtf..
 
Juttelin eilen äitin kanssa, eikä se mitää harmissaan ollu, vaik ostin ite rattaat. Oli iha tyytyväine, ku saatiin semmoset rattaat ku haluttiin. Prkleen sisko, ku piti ol k-pää :/
 
Mullekin äiti sanoi että se auttaa rattaiden hankinnassa, mut sit yks päivä se rupes uikuttamaan et eipä meidän perheessä tule enää häitä, kun mekin saadaan lapsi (ni tuskin mennään kuulemma enää naimisiin), jääpähän rahat säästöön eläkepäiville. No minä sanoin että kun me mennään naimisiin niin ei oteta senttiäkään keneltäkään, joten nyt en taida vaunuostoksistakaan mainita mitään.
Mikä ihme näillä kuuskymppisillä on, kun ne saa aukoo kaikille päätä, mut niille ei sais sanoo mitään. Samanlaisia kaikki äitin siskot ja mun anoppi.
 
Minä en osaa edes odottaa, että autettaisiin. Tuntuisi oudolta, jos omat tai miehen vanhemmat meille kampetta ostaisi. Ihan syyllinen olo taitaisi tulla. Me kuitenkin ollaan aikuisia, lähemmäs 40-v työssäkäyviä ihmisiä niin eläkeläisiltä, joilla on omatkin kulunsa, olisi hassua apua odottaa. Tilanne oli ihan eri silloin kun esikoista yksin odotin 24-vuotiaana. Kaikki auttoivat ja antoivat vauvakampetta.. En tainnut mitään itse ostaa. Kaikki tuli, kuin Manulle illallinen. Nyt kun miettii, saa kyllä olla pirun kiitollinen siitä kaikesta..opiskelijabudjetilla mentiin ja ilman sukua ja ystäviä olisi ollut aika pulassa.

Mutta mikä vähän harmittaa on, että mies lähti kalareissulle viikonlopuksi ja joudun (joku sanoisi, että saan?) olla yksin illan ja yön kun lapsetkaan ei kotona ole. Harmitusta tuo nimenomaan se yksinolo. En osaa. Iso talo tyhjänä ympärillä ekaa kertaa ikinä yhteenmuuton jälkeen. Pitää keksiä kivaa puuhaa ja vaikka hömppäohjelmaa töllötettäväksi illalla, ettei suru iske. Pläääääh!
 
joo, en minäkään siis osota, että autetaan, mutta kuitenkin on välillä silleen, että voisivat ehkä kysyä :D. Tosin en mä vastaan ottaisi, koska itse haluan hommata. Itsehän me ollaan lapsia haluttu.
Ja ovat auttaneet kyllä, jos on kysytty. Esim. kun kuopuksen kanssa jouduin lähtemään ambulanssilla kiireellisesti kys:iin.. tähystykseen.. ja isäntä ajoi omalla autolla perässä, niin piti pyytää siskoa katsomaan isompia lapsia + äiti toi ruokaa jääkaappiin..
Ja kys:issä selvisikin, ettei ollut nielaissut väärään kurkkuun porkkanan palaa vaan litium patterin =/.
 
Joudun sittenkin viemään puhelimen huoltoon :( tekstarit ei tuu perille enkä pysty soittamaan.. Ei ole kyllä sim-korttista kiinni tällänen..
 
Meillä vanhemmat on vielä työelämässä ja sanoovat, että rahaa jää niin paljon käteen, kun talo on maksettu ja neljä lasta muuttanut pois. Ite kyllä varaudun maksamaan kaikki hankinnat itse, etten elä yli varojen, mutta silloin jos jotain haluavat rahallisesti tukea, niin tukekoot. Itse saan nimittäin myös iloa, kun autan muita. Eilen esim. ostin siskolle sandaalit, kun se on niin pienellä palkalla ja kulkee aina vähän kehnoissa kengissä.
 
ampiaispesä sanoi:
joo, en minäkään siis osota, että autetaan, mutta kuitenkin on välillä silleen, että voisivat ehkä kysyä :D. Tosin en mä vastaan ottaisi, koska itse haluan hommata. Itsehän me ollaan lapsia haluttu.
Ja ovat auttaneet kyllä, jos on kysytty. Esim. kun kuopuksen kanssa jouduin lähtemään ambulanssilla kiireellisesti kys:iin.. tähystykseen.. ja isäntä ajoi omalla autolla perässä, niin piti pyytää siskoa katsomaan isompia lapsia + äiti toi ruokaa jääkaappiin..
Ja kys:issä selvisikin, ettei ollut nielaissut väärään kurkkuun porkkanan palaa vaan litium patterin =/.
Click to expand...
Juu tuommoinen apu on kultaakin kalliimpaa ja niinhän sitä itsekin odottaa siskon perheen/appivanhempien auttavan lasten hoidossa kun synnärille lähdetään. :)
 
mekin Toivomme että meitä autetaan sen kerran kun apua oikeasti tarvitaan, eli esikoisen hoidossa kun kuopus syntyy :) isovanhemmat asuu kaukana, aika lailla heidän ehtojen mukaan on menty tähän asti eli tulevat kun haluavat tulla/ehtivät. Miehen vanhemmat haluavat olla avuksi tuolloin ja kertoneetkin sen jo ❤ aika lailla selvitty kahdestaan miehen kanssa. Apu olisi useamminkin kultaakin kalliimpaa mutta tämä tilanne meillä. Taloudellisesti ei kaivata/tarvita apuja :) isovanhempien seura ja mummolamuistot ovat tärkeintä meille
 
Ihan itte olen harmitukseni kohde... löysin netistä ihanan pinnasängyn reunapehmusteen. Hintaa oli reilu 60e, jota pidin liian korkeana. No, ostin kirpparilta reunapehmusteen 6e, tilasin netistä kivan kankaan 40e ja sitten optimistisena hommiin. Tulos: takana 3 illan ompelu-urakka, hampaiden kiristelyä ja kiroilua. Homma edelleen kesken. Hermot ihan riekaleina :mad:

Jälkikäteen ajateltuna se 60e olisi ollut ihan ok.
 
Saakeli kun mahaan sattuu. Nyt muutaman päivän ajan on pistellyt, nipistellyt ja vihlonut todella kipeästi vähän väliä. Heräilin jopa kipuihin viime yönä. Neuvolan mukaan kuulostaa ihan normaaleilta kohdun kasvukivuilta, joten pitänee vaan kestää.
 
Esikoinen flunssassa, valvotti viime yöna. Mulla kurkku kipee et varma kanssa alkaa flunssa :/
 
Meillä jää isä eläkkeelle lokakuussa, joten äiti nyt on varotellut tässä vuoden verran että ei ole sitten rahaa ostella lapsenlapsille mitään. No nyt ne halus vältämättä ostaa meidän tulevalle koululaiselle koulupöydän ja tuolin. Ja eilen käytiin hakemassa ne ikeasta. Mä luulen että niiden tyyli ei muutu mihinkään, vaan ostellaan edelleen kaikkea lapsenlapsille. Toki ei varmaan ihan samanlaisilla summilla mitä tähän saakka ovat ostaneet. Nytkin olivat katselleet 200 € koulu pöytää ja 100€ tuolia. Onneks meillä tuo esikoinen sanoi että millaisen halusi ja pääsivät 130€ ostoksista :D Mä olen siis ainoa lapsi, joten nämä kolme tulee olemaan ainoita lapsenlapsiakin. Ja kummakkin on yli 60 kymppisiä. Muutenkin oma äiti on alkanut ärsyttään kun se on tietävinään kaikesta kaiken ja nyt laittelee jo uudelle tulokkaalle nimiehdotuksia ja ne on sellasia että ei ikinään niitä nimiä.
 
tein kelalle paperit... ööh, miten kukaan selviää ikinä äitiysloman jälkeisillä rahoilla? :grin
 
Qaakkeli sanoi:
tein kelalle paperit... ööh, miten kukaan selviää ikinä äitiysloman jälkeisillä rahoilla? :grin
Click to expand...
Jep... Mä mielumin nauttisin työttömyysetuutta kun mitään vanhempainrahoja ja etsin tässä kovasti porsaanreikää.... :D
 
väsymys. Esikoinen nukkunut yöt hyvin eli hän ei nyt valvota. Nyt valvottaa rakkaat koirat. En tiedä mikä niitä riivaa mutta siitä lähtien kun poika meni omaan huoneeseen nukkumaan niin lähes joka yö aloittavat klo 5 kämpän ympäri kävelyn = parketti rapisee mukavasti. Tätä tapahtuu siis klo 5, 6 ja 7 jolloin yleensä poika havahtui kun koirat pyörivät hänen huoneen oven edessä (venyttelevät ym parketilla ja siitä tulee ääntä). Minä herään "näihin kävelykierroksiin" joka kerta (ollaan nukuttu makkarin ovi nyt auki kun ollut kuuma). Esikoinen havahtui siihen tänään klo 6 eikä enää nukahtanut. Vaikka pojan ovi kiinni. Iltaisin olen niin väsynyt ja mies ei saa kyllä pikkupusua enempää huomiota kun nukahdan välittömästi satuani pojan yöunille. Toivottavasti koirien osalta ohimenevä vaihe, en tiedä itkisitkö vai nauraisiko? :grin vihdoinkin kun esikoinen saadaan nukkumaan niitä kokonaisiakin öitä niin yökukkumisen aloittaa koirat :grin ehkä joku paimenkoirien juttu.
 
Varmaan koirat myös totuttelee uuteen tilanteeseen. Ainakin vaikuttaa mun mielestä siltä että käyvät siinä ovella just tarkkailemassa että kaikki on hyvin.

Mun toinen kissa teki samaa ku muutettiin tähän uuteen asuntoon. Joka yö 3:30-4:50 alkoi huutamaan eikä rauhoittunut ennen kun joku kävi kattomassa kämpän ympäri hänen kanssa. Tota jatkui sen ensimmäisen viikon. Nyt tilanne on rauhoittunut ja kissa ei herätä enää vaikka itse olisi hereillä yöllä. Poikkeuksena oli viimeyö kun alkoi taas huuto mutta riitti kun huikkasi makkarista "täällä" niin huuto loppui :)
 
Voi olla fuji :) ehkä ajattelevat että olen hylännyt lapsen toiseen huoneeseen :grin tätä nyt vaan jo pari viikkoa kestänyt, toisina öinä enempi kun toisina. Ja nämä ovat aina tottuneet muutoksiin nopeasti. En ymmärrä mikä tässä nyt näin vaikeaa heille on :grin itsekin raskausaikana olen herkkäuninen ja havahdun kaikkiin ääniin, eli jos herään rapinaan klo 5 niin en välttämättä enää nukahda vaikka olen miten väsynyt. Nyt saisi hyvin nukkua ennen kuopuksen syntymää ja nyt täällä rapisee öisin kaksi lammaskoiraa :grin noh, ehkä he kohta tottuvat ja lakkaavat murehtimasta ❤
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top