Tänään minua harmittaa, koska..

Itsellä sillai onnekas tilanne,että on ystävissä paljon sellaisia, joilla pikkulapsivaihe menossa. Itse huolehdin niistä joilla ei ole sama tilanne, etteivät tunne itseään ulkopuoliseksi. Ja vaikka vauva asia on pinnalla, niin yritän aina muistaa kysellä muiden kuulumiset, vaikka tämä asia itsellä on päällimmäisenä mielessä. Oletteko kutsuneet kavereita kylään tai itse ehdottaneet tekemistä?
 
Sillon tällöin tulee ehdotettua että lähtee esim kahville kaverin kanssa tms, mutta ite ainakaan en ole yhtään semmonen että pyytäisin ketään just esim meille.. Ihan jo senkin takia että toinen meidän kissoista on stressaaja eikä tykkää vieraista (piiloutuu aina sohvan, peiton tai sängyn alla tai kaappiin eikä tule esille ennen kuin vieraat lähtee)
 
Mies kävi kylässä enemmän hänen ystäväpariskunnallaan. Meiän oli tarkotus lähtee nelistää ens kuussa väriestejuoksuun ja liputkin tuli hommattua jo helmikuussa eli ennen kuin pikkusesta oli tietookaan. Mies ilmoitti että minä en sinne lähde. Tämä nainen rupes siinä sitte moittimaan kuulemma mua mm. Miksen oo järkänny tässä puolessa vuodessa itselleni vapaata töistä ja miten tylsä ihminen oon kun en lähe mihkää hauskaan. ym. Mies loukkaantui sen verran ettei sitten paljastanut tätä oikeaa syytä vaikka kotiin tullessaan harmittelikin että ehkä sittenkin olisi pitänyt kertoa.. onneks en ollu kylässä mukana koska olisin niin verisesti loukkaantunu että, äsken suihkussa tihrustin pari kyyneltä jo pelkästään kuulemani perusteella.
 
Ketuttaa kun äiti on niin sottainen ihminen että siellä lomailtuani mulla on maha ihan ruikulilla. Sil on jääkaapissa kaikkea haisevaa vanhentunutta jätettä ja ruoan laitto tehdään miten sattuu. Kyl jos tästä aiheutuu sikiölle jotain ongelmia, niin annan kuulua!
 
Se että mulla on omaa vapaa aikaa kaksi viikkoa vuodessa. Eilen miehen puhelin soi koko illan ja kaikki sen kaverit olivat keksineet tekemistä meidän vapaa viikoksi. Mun piti ihan murahtaa että minä itse saan päättää mut teen ja kenen kanssa olen! Sanoin miehelle että olisi mukavaa jos me voisimme olla kahden edes vähän kun meillä se yhteinen aika on kortilla. Mies kuitenkin menee kavereidensa kanssa aina muut viikot kun mä oon lasten kanssa...

Vaikee selittää tää tilanne mutta vituttaa niin että taas koko viikko pilalla kun nää kaverit luulee että niitä kaivataan. Ja ne luulee että mieheni ei muulloin pääse kun minun vapaa viikkona...

No se menee siihen sit varmaan taas et mies menee koko viikon kavereidensa kanssa ja mä istun kotona ja siivoan...
 
Poika valvoi viime yönä klo 4-6 o.O jäätävä päänsärky ja väsymys.

lisäksi ahdistaa ensi viikonloppu. Kaverini häät olisi kotikaupungissani. Ongelmaksi tulossa näin viikon varoituksella majoitus ja koirien hoito. Viimeksi kun näin äitiäni niin sanoi että voimme yöpyä heillä la-su ja koirat voivat olla siellä häiden ajan. Nyt tapahtui taas tämä "tuttujuttu", eli äitini ei vastaa yhteydenottoihin laisinkaan. Eli jostain pitäisi keksiä hotellimajoitus ja koirien hoitopaikka ensi viikonlopuksi. Vanhempani ovat siis kesälomalla ja eivät voi muutamaa tuntia uhrata siihen että tapaisivat perhettäni. Tavattu heitä viimeksi pääsiäisenä ja silloinkin heillä oli kiire. Mikä on niin kiireistä että eivät ehdi tavata lastenlastaan nyt edes kerran kesässä? Arvasin niin tämän jo kesäkuussa että näin käy.. Hölmö olin vaan itse kun olin jälleen sinisilmäinen.

Jos tämä reissu nyt menee pilalle niin olen päättänyt kirjoittaa äidilleni kirjeen ja laittaa välit jäihin omalta osaltani ja jättää pallon heille. Tämä yksipuolinen yhteydenpito ja tapaamisten ehdottelu jotka usein aina tyrmätään eri syystä on hyvin raskasta ja aiheuttaa mulle vain pahaa mieltä. Mahdollista heitä siis tavata 2-3krt vuodessa kun olemme siellä päin miehen vanhemmilla. Salaiselle puolelle olen tästä avautunut enemmän.
 
Koivumetsä sanoi:
On alakuloinen olo. On kyllä ystäviä tai nyt tuntuu et muka ystäviä....kaikkialta vaan lukee, et täällä ollaan nauttimassa kesästä kera ystävien milloin terassilla, festareilla, illallisilla jne. Haluaisin kans tehdä jotain mukavaa! Onko se este että on kasvava maha ja vielä toinen lapsi kotona, ettei edes viitsitä kysyä. Tiedän tää saattaa kuulostaa tyhjänpäiväiseltä, mutta olo on yksinäinen. Olen sellainen maanantaiystävä, kun juhlat on juhlittu niin sit vois vaik nähdä. En tiiä, mut on kurja fiilis.
Click to expand...
Harmi, jos kaverit on tollasia. Omassa kaveripiirissä onneks raskaanaoleviin ja lapsellisiin suhtaudutaan samoin kuin muihinkin. Lapset ovat tervetulleita lähes kaikkiin tapaamisiin ja raskaus nyt ei aiheuta mitään rajoitteita. Just oltiin parin kaverin kanssa vaeltamassa, festareilla toisten kavereiden kanssa jne.
 
Mua ärsyttää omat sukulaiset! Äiti ja yks sisko pahimmat. Kiva ku esikoiselta utelee meijän asioita!
 
Täälläpäin myös tota samaa ja siis voi kiesus miten olen onnellinen siitä että enää vajaa viikko tässä kamalassa kämpässä! Uudessa kämpässä sentään saa läpivedon aikaiseksi niin ehkä toivottavasti olisi viileämpi kuin täällä!
 
Anoppi ärsyttää, se vaan puhuu kaikista pahaa. Tänään olin sen takia ihan hiilenä. Ja pääsin hiiltymisessä ihan uudelle levelille.
 
Kirjoitin aiemmin tuosta yksinäisestä olosta. Se on alkanut helpottaa. Totta, että itsekin voisin aktivoitua mukavien menojen ehdottelusta. Oli joku tosi heikko vaihe tuolloin. Varmaan alkoi seinät kaatuu päälle liikaa, nyt on ihan eri fiilis..ehkä myös siksi, että viikonloppu ohjemassa elokuussa muutakin kuin perusarjen pyöritystä. Kiitos kuitenkin teille tuntojen jakamisesta. ❤ Onnellista keskiraskauden aikaa meille kaikille!
 
Jos on kovasti väsymystä raskaudesta johtuen, ni ei välttämättä jaksa aktiivisesti ehdotellakaan, monella varmasti keskikolmannes on auttanu jaksamaan paremmin!
 
Että voi uuden asunnon löytäminen olla hankalaa... :shifty: toivottavasti pian löytyisi. Eilinen ilta meni siihe ku molemmat mökötettiin tahoillamme kun ollaan molemmat jo vähä turhautuneita
 
Miten voi oma sisko olla niin raskas? Jouduin ärähtää sille, ku taas sain kuulla hoitavani tän raskauden väärin. Onko sillä väliä, etten haluu huudella ympäri kyliä täst raskaudest? Nyt ongelmana on, ku äiti olis halunnu ostaa vauvalle vaunut, mut ostin ne ite. Eri asia, jos mulle olis ihan sama, mimmoset vaunut on. Mut ku halusin just britaxin, ku niitä pystyy "muokkaamaan". Enkä todellakaan pistä äitii maksaa mun muksun n.600€ vaunuja. Helvetti sentään.
Ja pitäis ilmettest pomollekin selittää, etten tuu (välttämättä) heti äippäloman jälkeen töihin. Ei sitä muksuu voi 3kk ikäsenä laittaa hoitoon. Noh.. Asiat selkenee, ku selviää, et pystyykö mies pitää vanhempainvapaata ja miten kauan.
 
Ärsyttää miehen puolesta NIIN paljon.

Niinku aikasemmin jossain kerroin, hän ja äitinsä eivät ole olleet tekemisissä hetkeen johtuen äidin käyttäytymisestä mua kohtaan. Miehen äidinäiti kuoli parisen viikkoa sitten, mies sai siitä kuulla serkultansa. Mies ei saanut edes kutsua hautajaisiin ennen kuin tämä samainen serkku oli sitä anopille ihmetellyt. Ja siis tätä ennen anoppi oli käskenyt miehen eksän ilmottaa miehelle että voisiko kertoa tyttärelleen että isomummo on kuollut?!?

Nyt oli sitten kysellyt miehen serkuilta muistoja mummosta (papin puhetta varten), mutta eihän niillä mitään muistoja hänestä ole, hyvä kun tunsivat, miehellä muistoja olis vaikka muille jakaa.

Mä en vaan pysty käsittämään miten voi äiti käyttäytyä poikaansa kohtaan noin, mies ei onneks oo millänsäkään, mutta silti.. :( En kyllä todellakaan halua tommosta ihmistä meiän Pikkasen elämään..
 
Joudun viemään puhelimen huoltoon :( kadottaa kentät ja on ihan super hidas jatkuvasti. Välillä on jopa 2sec viive siinä että avaa näytön :( enkä muista yhtään oliko tässä millainen takuu..

Muoks. Eivät ottaneet huoltoon vaan vaihtoivat vaan sim-kortin.. Toivottavasti toi riittää eikä oikeasti tarttis huoltaa..
 
Muokattu viimeksi:
Menin aamulla esikoisen kanssa "kelaneuvolaan" , tosi kiiree aamu ja sit siellä venaillaan melkein puol h kunnes mulle soitetaan et hoitaja olikin varannut vahingos mulle eri neuvolaan ajan :( ei muuta kun vesisatees reipas kävely kotiin. Ensi tiistai uusi aikaa.. ei mua muuten niim haittaisi kun sattuhan tommosta,työntekijätkin ovat vain ihmisii mutta ei vaan ole niin yksinkertaista 1,5V kanssa lähtee ja harmitti esikoisen puolesta kun hän oli ihan kiukkuinen tollasesta rumbasta kun tottunut aamuisin olemaan ulkona leikkii ja juokdemassa eikä istumaan vaunuissa.
Rv 23+5
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top