Tänään harmitti..

rosmarinaa

Kommentoinnin ninja
Toukomammat 2016
Vastapainoksi onnellisuudelle jokainen kokee varmaan välillä asioita mitkä saa pannun kiehumaan ja tekis mieli viskoo tavaroita seinään....

Arvelin nyt tehdä tänkin ketjun, kun saatiin tuo "tänään onnelliseksi teki" -ketju. :)
 
Tänään suututti niin vietävästi, kun meidän neuvolaan on puhelin aika joka arkipäivä klo 12-13 ja soitin heti klo 12 jälkeen. Puhelin oli varattu, hetken päästä uudestaan. Edelleen varattu. Soitin vielä kolmannen kerran ja tässä vaiheessa puhelin soi ja meni vastaajaan. Taisin yrittää tunnin sisällä soittaa neljä kertaa - joka kerta soi aikansa ja meni vastaajaan. On se kumma, kun puhelinaika annetaan ja sit ei voida vastata!

Oon sen jälkeen odottanu, et jos soittasivat takas, mut ei.. Ja ekalla neuvolakäynnillä vielä sanottiin, että puhelinta päivystetään kokoajan, siellä on päivystämässä eri henkilö kuka ottaa asiakkaita vastaan. Kyllä harmittaa. :(

Toinen mikä tänään sai suuren harmituksen aikaa, oli katkennut nastapohjallinen. Just perjantaina ostettiin uutena, kahden lenkin ajan kestänyt ja naps vaan menny katki!! Eihän se auttanu ku roskiin heittää. Katoin toista omaani sekä miehen nastoja - samassa kohtaa kaikissa jo iso kuluma. Eli nekin sit katkee vissii lähipäivinä. Kyl vaa oli ekat ja viimeset. Seuraavaks pitää ostaa nastakengät..
 
Tänään suututti niin vietävästi, kun meidän neuvolaan on puhelin aika joka arkipäivä klo 12-13 ja soitin heti klo 12 jälkeen. Puhelin oli varattu, hetken päästä uudestaan. Edelleen varattu. Soitin vielä kolmannen kerran ja tässä vaiheessa puhelin soi ja meni vastaajaan. Taisin yrittää tunnin sisällä soittaa neljä kertaa - joka kerta soi aikansa ja meni vastaajaan. On se kumma, kun puhelinaika annetaan ja sit ei voida vastata!

Oon sen jälkeen odottanu, et jos soittasivat takas, mut ei.. Ja ekalla neuvolakäynnillä vielä sanottiin, että puhelinta päivystetään kokoajan, siellä on päivystämässä eri henkilö kuka ottaa asiakkaita vastaan. Kyllä harmittaa. :(

Toinen mikä tänään sai suuren harmituksen aikaa, oli katkennut nastapohjallinen. Just perjantaina ostettiin uutena, kahden lenkin ajan kestänyt ja naps vaan menny katki!! Eihän se auttanu ku roskiin heittää. Katoin toista omaani sekä miehen nastoja - samassa kohtaa kaikissa jo iso kuluma. Eli nekin sit katkee vissii lähipäivinä. Kyl vaa oli ekat ja viimeset. Seuraavaks pitää ostaa nastakengät..
Vie nastajutut takasin kauppaan.. Eihän ne voi noin nopiaan kulua... Luulis että saat tilalle uudet tai rahat takas..
 
Heitin jo toisen roskiin. Toinen oli näköjään hajonnut äsken, heti lenkin jälkeen, tuossa se vielä lattialla on. Tuskin vain vaihtavat/antavat rahoja takaisin kun oli poistotuote ja hintaa vain 5€... :shifty: Oikea hinta oli kuitenkin 29,95€.

No, seuraavaksi sitten kunnon nastakengät. :)
 
Huippuja nää aiheet täälä ko löytyy jokaiseen asiaan oma ketju :D

Mutta niin, tännää harmitti ja huomennakin harmittaa kun mun mies on töissä koko päivän..se on mennyt jo töihin kun aamulla herään ja se tullee kottii vasta myöhään illalla :( ja siis tämä harmitus sen takia, että itselläni ei ole töitä ja asumme niin landella ko voi vaan asua ja sadan kilometrin säteellä mulla ei oo kavereita joten nökötän aina vaan kotona. Onneksi meillä on kolome koiraa jotka pittää mulle seuraa ja ne pakottaa mut lenkille joka päivä❤ mutta harmittaa kun niille jos puhuu niin ei ne oikein oo kovia vastaamaan niin juttu seura olisi välillä ihan mukavaa :D
 
Täällä kans vähä samoja fiiliksiä... Asutaan kyl kaupunkialueella, mut mulla ei täällä oo kavereita ollenkaan. Aina ku mies koulussa ni yksi oon kotona. :| meilläki kyl koira ja kaks kissaa, mut ei se ny iha oo sama asia..
 
Henuu ja rosmarinaa skype on kätevä jos kaverit asuu kaukana. Mullakaan oo täs kaupungis oikeestaan yhtään kaveria niin skype on kyl korvaamaton :)
 
Mä jo toiseen ketjuun kehuin hyviä asioita, niin tänne voin tulla valittamaan. :D

Mulla on koulukiireitä ja stressiä sen takia + jatkuva väsymys. Suurin ärsytys viime aikoina kuitenkin on ollut se, että oon asunut täällä jo monta vuotta, eikä mulla vieläkään oo yhtään semmoista kaveria, jonka vois tylsänä päivänä soittaa kylään kahville/saunaan/leffaan/pelailemaan tai vaan pitämään seuraa. En ole hirveän sosiaalinen ja enemmän introvertti & oon aika kotihiiri, siksi siis oon aina tarvinnut vain pienen sosiaalisen piirin. Mutta nyt on aika ankeaa, kun läheisimmät kaverit asuu yli 2,5h matkan päässä.

Enkä myöskään tunne yhtään samassa tilanteessa olevaa, mammamiiteissä oon ollu, mutta ei oikein oo sieltäkään löytynyt sielunsiskoa. Netti on tosi kiva kyllä, mutta välillä kaipais ihan naamatusten keskustelua.

Edit. En oo näköjään ainoa tästä murehtiva, tältä palstalta löytää kyllä hyvin vertaistukea
 
Ihana etten oo yksin pirttihirmuna vaan on muitaki, mutta ikävä huomata miten moni potee yksinäisyyttä! :sad001
 
Auton remonttiin menneet 600 euroa ja tätä harmistusta riittää useammallekn päivälle :mad:

rosmarinaa kannatan kyllä kunnon nastakenkien ostoa. Itse ostin icebugit neljä vuotta sitten ja on hyvä kävellä vieläkin ☺
 
Mua harmittaa niinkin pinnallinen asia kuin ruma olohuone. :hilarious: Ainoa huone koko kämpässä joka on vielä täynnä sukulaisten kummin kaimoilta perittyjä rumiluksia, jotka ovat paitsi epäkäytännöllisiä, myös eri puun sävyisiä. Just itkin miehelle taas miten ne on niin rumia ja haluan nätit kalusteet ja että meidänkin koti näyttäisi siltä että siellä asuu kaksi aikuista, eikä siltä että siellä majailee kaksi vararikkoista opiskelijaa. Mies lohdutti, että voidaan säästää ja ostaa jotain kivaa. (Säästää mistä kun eletään surkeilla tuilla? :rolleyes: ) No, sitten itkin miten haluan valkoisia huonekaluja, mutta ne näyttävät ankeilta kun seinät ovat valkoiset ja on vuokrakämppä jota ei saa maalata. :arghh:

Onneksi mulla on sentään aika pienet murheet. :grin Sitten myös itkin sitä etten ole (valehtelematta!) käynyt kymmeneen vuoteen kampaajalla ja mä haluaisin nätin tukan enkä saa leikattua sitä itse takaa hienoksi, enkä luota keneenkään tuttuun. Itku ja parku ja raivari. :facepalm: Enköhän mä selviä... :rolleyes:
 
Sitruunahappo: maalatkaa ne kaikki eriväriset rumilukset valkoisella maalilla, niin sit ne saa vähän uutta lookkia ja käy kaikki yhteen :wink Sit olkkarikin näyttää paremmalta kun on samaa sävyä :) Ja maalit ei maksa hirveesti.

Itteäkin vähän tympii tää meiän olohuone, ehkä eniten se et meil on vielläkin joulukuusi esillä kun ei olla saatu aikaseksi pistää kuusenkoristeita pois ja siten myöskään kasata kuusta ja raahata varastoon...ite en kyl ees jaksais koko kuusta kantaa sinne:shifty: Ehkäpä me tällä viikolla yritetään saada se pois eestä pyörimästä :grin
 
Sitruunahappo, täällä vähän sama homma, paitsi että kyseessä on lattiat jotka on ensinnäkin jo ihan kaameassa kunnossa (alkuperäiset lattiat kun tämä tönö on kasattu) ja värinä kirkkaan punainen :grumpy:

Yritäpä siihen saada mikään väri mätsäämään ja koko lattian peittävät matot ei kyllä tule missään nimessä kysymykseen, kun poikakin osaa vielä sotkea ruokaillessaan :crybaby2
Olisi ihanaa muuttaa johonkin rempattuun kolmioon vaikka, tai edes ihanaan omakotitaloon ja vielä omaan sellaiseen, mutta ei se pankki mitään lainoja myönnä kun vain toinen on töissä ja toinen hoitaa lasta kotona työttömänä :crybaby2
 
Sitruunahappo täällä ihan samanlaiset harmituksen aiheet! lavoista tehdyn sohvan heivasin jo pois että vähän avaruutta kun 2 istuttava vuodesohva(anopin hommaama jota en ois rahalla ottanut mitenkää päin vastaan) on kuitenkin. MUTTA tää sotku! mies ei tajua että siisteyteen vaaditaan sitä että HÄNKIN laittaa omat kamppeensa paikalleen eikä jätä työ ja ulkovaatteita lattialle VAIKKA pukee ne aamulla uudelleen päälleen!! :angry4 ja alkaa olla ahdasta kolmiossa jossa suht pienet huoneet, ja se kuudes immeinen tosiaan tulossa tähän pirttiin! tosin ihana kun ollaan ekoja asukkaita tässä kämpässä rakentamisen jälkeen ni ihan vaan omat sotkut! Allergisenakin se on ihana etu.. Ja tän uutuuden vuoksi ei viittis muuttaa tästä mihinkää ennenku oman taas saa ostettua ja omakotitalon.. lelujaki on AIVAN LIIKAA!!!!! mt ku en osaa niitä karsia :P
 
Oppilas juoksi (taas) päin mahaa ja sai tehdä töitä pääkopassaan etten hermostu.
 
Hmm... Maali voisi kyllä auttaa, mutta meidän kalusteet on niin surkeita säilytyksen kannalta että taidetaan vaan heivata pois. :grin Hei hyvä idea noi seinätarrat! Miksi mä en ole tajunnut. :hilarious:

Tänään harmitti ja ärsytti nuorin kissamme, joka käytti päivän riehumiseen ja sotkemiseen. :shifty: Harmi alkaa kyllä jo laantua, kun se nukkuu nyt niin suloisesti...:rolleyes:
 
Meillä tuli taas erimielisyyksiä miehen kanssa...
Kun kerroin että hänen stressin takiaan olen yrittänyt keksiä hänelle viikonloppuisin tekemistä ja pitänyt kodin ihan tip top, niin häneltä lipsahti suusta ettei ne auta kun stressin lähde löytyy kotoa...
Korjasi kyllä, että tarkoitti hevosia, mutta vasta kun huomasi minun mielialan laskun...

Hän ei ole vieläkään puhunut minulle sen jälkeen ja se harmittaa kovasti...
 
Täälläkin podetaan vähän yksinäisyyttä, ollaan vasta pari kk sitten muutettu pääkaupunkiseudulle miehen työn perässä, ja ite oon vielä työttömänä, joten päivät meinaa välillä olla vähän pitkiä koiran kanssa kotona. En siis kyllä töitäkään nyt kovin aktiivisesti edes halua hakea kun tiedän, etten liitoskivuiltani kärsis olla ja eihän tässä aikaakaan niin paljoa ole enää. Ne mitä työkkäri "pakottaa" hakee, niin niitä toki haen. Kavereita olis muutama täällä, mut nekin päivät töissä eikä samassa elämäntilanteessa. Mutta, toisaalta nautin nyt kun saan vaan olla.. :)
 
Takaisin
Top