Syyskuun syvälliset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ang1
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jep, kyllä täälläkin hormonit aiheuttaa kaikenlaisia erikoisia tuntemuksia. Siitä olen kuitenkin erittäin onnellinen, että koskaan mun pahat tunnereaktiot/suuttumiset/ärsyyntymiset ei ole kohdistuneet mun mieheen. Se joutuu kyllä kuuntelemaan kun olen ahdistunut jonkun muun käytöksestä jne. mutta mies ei ole "aiheuttanut" mulle vielä kertaakaan hankalia tuntemuksia. Se on oikeasti ollut mulle iso tuki, vaikkakin menee usein aika neuvottomaksi kun mä en muuta kuin itke ja tärise ahdistuneena. Yhtenä yönä ennen häitä sain pahan ahdistus/paniikkikohtauksen. Menin ihan sekaisin, enkä pystynyt enää edes puhumaan. Mies heräsi kun mä huidoin ja tärisin sängyssä ja meinasi jo soittaa ambulanssin kun mä täydessä hiessä vain tärisen, eikä se saa muhun mitään kontaktia. Mä kuulin sen puheen koko ajan, mutta en vaan pystynyt vastaamaan tai mitään. Mies varmaan luuli, että mulla on epilepsiakohtaus tai jotain. Mä siis olen kauan sitten saanut epileptisiä kohtauksia, mutta niiden aiheuttaja on poistettu ja sen jälkeen ei ole kohtauksia tullut. Onneksi tuokin kohtaus alkoi helpottamaan, ennen kuin mies mitään ambulanssia ehti soittaa.

Eilen oli taas melko rankka päivä kun oltiin appivanhempien seurassa melko pitkään. Heiltä tulee yksinkertaisesti melko liikaa ohjeita siitä miten meidän pitää toimia. Ei kuulemma saada vielä ostaa vaunuja kun jostain voi löytyä jne. Joo, kun mä en halua mitä tahansa vaunuja. [:@] Niille ei kuitenkaan halua olla ilkeä. Vaikeeta. Aika selkeät käsitykset on myös miten meidän pitää lapsi kasvattaa. He pitää itsestään selvyytenä, että viedään heille lasta hoitoon säännöllisesti. Siis mielellään kyllä silloin tällöin, mutta siihen rupea, että jos mä käyn töissä, että joka päivä veisin heille hoitoon. Kyllä mielummin siinä vaiheessa laitan lapseni päiväkotiin. Ei tarvitse sitten säätää sukujuttujen takia ja kiistellä turhista asioista. Huh! olipa taas purkaus... [:D]

Saa nähdä ostetaanko me auto tänään. Mies kävi isänsä kanssa eilen koeajamassa yhtä käytettyä autoa ja todennäköisesti mies tekee siitä tänään tarjouksen. Mä oon erittäin tyytyväinen siihen merkkiin ja malliin mitä ne on katsoneet. Sanoin ainoastaan heille 3 ehtoa: täytyy mahtua meidän budjettiin, meidän perhe eläimineen täytyy mahtua autoon ja isofixit pitää olla. Muut ominaisuuden miehet saa keskenään pohtia kun en kuitenkaan juuri mitään ymmärrä. Oli muuten vaikea löytää auto, jonka tavaratilaan mahtuu yhtä aikaa vaunut + iso koira. Nyt kuitenkin löytyi, kai...
 
voi meemi kuulostaa tosi kurjalta :/ Mulla ei ole ikinä ollut mitään  kohtauksia tai ahdistuksia joten en voi edes kuvitella tuollaista :(

Mun mies on kans tosi ihana ja olen todella onnellinen edelleen kun olen silloin vuosia siten häneen sattunut törmäämään. Tiedän jo nyt että hänestä tulee mahtava isä.

Mun anoppi ja appiukko ja äiti on ihan eri maata kun sulla joten en tuohonkaan voi mitään sano muuta kuin että voimia ja muista että te kaksi olette lastenne kasvattajia. Onneksi ei ole kukaan meidän vanhemmista ruvennut tuohon että neuvovat.. anoppi joskus sanoi jotain että ettehän sitten liian aikaisin lasta omaan huoneeseen laita, ettehän, ettehän.. ei lapsen sellaista pidä joutua kokemaan. Me oltiin ihan monttu auki miehen kans että mitä sä selität niin se jatkoi että hänen mielestään on ihanaa kun hänen tyttärensä nukkuu nykyäänkin aina välillä hänen vieressään ja nukkui pienenäkin paljon.. me oltiin ilmeisesti niin järkyttyneen näköisiä että ei oo enää mitään tuollaista sanonut.. (Mun mieskään ei siis tiennyt että hänen kakskymppinen siskonsa nukkuu edelleen aina kun niiden isä ei ole kotona äitinsä kanssa...) Mutta siis, itse otan kaikki neuvot kuunteluun mutta kyllä se tasantarkkaan olen minä ja mieheni joka päättää kuinka toimitaan. Neuvoissa voi olla nimittäin paljon hyvääkin seassa [:)]

Meidän autojutut on kans vähän ongelma. Meillä on iso farkku mondeo ja on ihana, on ilmastointi ja kaikki herkut. Mutta meiltä löytyy myös kaksi koiraa.. .. vauva mahtuu hyvin takapenkille mutta vaunuja ei paljon kuskata. Eikä siinä mitään, anoppilaan ja mökille on omat vaununsa jo joten niitä ei tartte edes kuskata yhtäaikaa kuin koiria. Koirat jää kotiin aina päivän reissujen ajaksi ja muualle me ei nyt pitkiä reissuja tehdä tosiaan kuin mökille ja anoppilaan.

Tsemppiä meemi sulle paljon noissa kaikissa asioissa [:)]
 
Meillä on kans pikkanen ongelma auton kanssa, Volvo v40 farkku. Kaks koiraa on sikaosastolla, yks häkissä takapenkillä ja nyt pitäs saada vauva+kamat mahtuu...joku suksiboksi varmaan pitää hommaa [:D]
No katotaan nyt...

Meemille tsemiä edelleen!

Mä tajusin ettei täs oo ku kolme kuukautta jäljellä, iiks [:)]Toisaalta ihan tajuttomasti pelottaa synnytys. Meillä on kans ollu vähä miehen kans känää...ihan tyhmistä asioista [&:]
 
Meillä ei ole mitään auto-ongelmaa, kun on maailman pienin tilaihme Renault Clio <3. Eilenkin tuotiin sillä kotiin iso nojatuoli ja kerran siellä oli yhtäaikaa kolme kunnollista toimistotuolia. Miehen kaverin farkkuun ei mahtunut edes väkivalloin, kuin kaksi, joten loppui senkin kettuilu siitä, että meidän pitää viimeistään nyt hankkia isompi auto, kun on vauva tulossa.[:D]

Hienosti mahtuu vaunut takaluukkuun, vauva ja äippä takapenkille ja kaksi koiraakin mukaan, joko etupenkille tai toinen vaunujen kanssa taakse.

Kolarissahan tietenkään tuo auto ei ole kaikkein turvallisin, mutta eipä kolarit ikinä turvallisia tapahtumia olekaan, ja isompi autonköriläs voisi auttaa ehkä vain tietynlaisissa pikku puksahduksissa. Ajellaan varovaisesti. Nykyään lapset ei sentään keiku takapenkillä ilman turvavöitä, kuten ennen.
 
Meillä on tosi pieni auto nimittäin wolkkari mallia golf joka on siis kolmeovinen ja takakontissa vielä miehen amispoppi kajarit yms yms..isofixit onneks oli mut aika tiukkaa tekee kyl änkeytyä itse takapenkille kaukalon kanssa..No jos sitä jossain vaiheessa sit hommais isomman auton..
 
Kiitos taas Ang1 ja Fearsome! [:)] Kyllä täällä pärjäillään, jotkut päivät on vaikeita, mutta onneksi väliin mahtuu näitä parempia.

Tänään siis tehtiin tarjous Skoda Octavia combista ja se hyväksyttiinkin. Tiistaina haetaan auto kotiin. Meilläkin on tosiaan nämä eläimet, jotka vaikuttaa tuohon autoasiaan melkoisesti. Eli kaksi kissaa + niiden kamat takapenkille vauvan viereen. Iso koira takaluukkuun, joka jaetaan vaunujen ja koiran kesken. Sitten pitäisi vielä muut kamat mahtua jonnekin. Voipi olla, että meilläkin joutuu suksiboksia hyödyntämään pitkillä matkoilla. Pari kertaa vuodessa ajellaan täältä Vantaalta Lappiin. Sen lisäksi tulee näitä muutaman tunnin ajoreissuja Keski-Suomeen. Muilla reissuilla meillä ei varmaan olekaan koko konkkaronkka mukana.

Tänään oli kiva päivä. Olin pitkästä aikaa keikalla laulamassa ja myös laulukokeessa olin tänään. Oikeasti yllätyin, kun mut valittiin sellaiseen lauluyhtyeeseen. Mä luulin, ettei mulla olisi mitään asiaa siihen seuraan. Eli hyvin meni laulukoe, vaikka nyt raskauden aikana laulaminen on paljon vaikeampaa kun vatsalihaksia ei voi käyttää samalla tavalla ja niitä on vaikeampi hallita. Ei saa siis ääneen pohjaa ollenkaan samalla tavalla. Huomenna pitäis mennä kanssa keikalle. En ole tosiaan pitkään aikaa jaksanut käydä laulamassa yhtään missään, eikä juurikaan edes kotona. Hyvä fiilis jäi tämänpäiväisestä.

Ei tosiaan ole ihan yksinkertaista tuo appivanhempien kanssa kommunikointi. Anoppi sanoi heti kun kuuli, että ollaan menossa vaunuja katsomaan, että "ette osta mitään vaunuja kun miehen serkulta varmaan saa". Onneksi se ei ollut tajunnut, että miehen serkun lapsi on vasta vuoden ikäinen ja taatusti vielä tarvitsee yhdistelmiä. Kun mä en todellakaan halua mitä tahansa vaunuja. Nyt ollaan miehen kanssa löydetty meille mieluinen vaihtoehto edullisesti. Anoppi varmaan kilahtaa kokonaan kun kuulee meidän ostaneen vaunut... Se ei oikeesti taida tajuta, että vaunuja on kovin erilaisia, erilaisiin tarpeisiin. Mä pidän appivanhemmistani, mutta todella toivon, että ne oppiin olemaan puuttumatta meidän elämään liikaa.
 
Näinpä sitten taas unia...no tässä yksi tällä kertaa.

Näin unta että olin nukkumassa. Koko ajan joku yritti tuuppia ja töniä kunnolla mua että herää. Jatkuvaa toistoa "herää, herää, herää" mä mumisin että en mä vielä, on vielä yö. Sitten yhtäkkiä se ääni sanoikin että "äiti herää, mua sattuu!!!!" mä räväytin silmät salamannopeasti auki ja huomasin olevani mahalteni ja Jahvetti potki mua vimmatusti [:(] Tuli meinaan niin paska olo että kiva, litistän sitten omaa vauvaani jo tässä vaiheessa kun se on mahassa... [:(]

En sitten tiedä mistä tuo tuli. Uskon näihin tarinoihin itse että esim. vauva nukahtanut kainaloon ja äiti päättänyt ottaa nokoset samalla ja yhtäkkiä joku ääni kuiskaa äidille että herää, vauva litistyy. Ja kun äiti on herännyt niin vauva on jäänyt osittain äidin alle. Että tyyliin enkeli tms on pelastanut vauvan. Oliko nyt sitten mulla sellainen kokemus vai ei, en tiedä mutta oli se kiva että mut herätettiin. Eihän se vauva sinne kuole mutta onhan sillä melkoisen ahdas olla kun tällainenkin ruho päällä makaa..
 
Huomenta! tulin vain piipahtamaan ennen kerhoon lähtöä taas kerran... Eväitä tässä pitäisi pakkailla.

Autoista on ollut juttua, meillä vaihdettiin keväällä entinen pikkubussi vähän isompaan Transporteriin, kun oli KOIRAvauva suunnitelmissa ja halusin auton, jonne saa häkin tungettua. Tosin se ei normisti tuonne sopisi, mutta otettiin takimmaiset penkit pois häkin takia - nyt taakse sopii hyvin häkki + kaksosrattaat kokoontaitettuna, MUTTA varmaan pitää laittaa toinen takapenkki takaisin paikalleen siinä vaiheessa, kun vauveli syntyy, että sovitaan mukavammin koko poppoo autoon. Tällä erää tuo on siis seitsemänpaikkainen, takapenkkien kanssa yhdeksän paikkainen. Seitsemän tietysti juuri ja juuri riittää meidän perheelle vauvan synnyttyäkin, MUTTA (lisää muttia) sitten ei enää anoppi sovi kyytiin ja tuota pitää aika usein kuskata. Eli pitänee sitten jatkossa aina valita jätetäänkö kotiin koira vai vaunut. Toista takapenkkiä ei takaisin laiteta vaan siinä pitää olla se tila koiranhäkille, kun vartavasten koiran takia tuo auto vaihdettiin.

No nyt sitten jaarittelin autosta niin pitkään, että muuta ei tällä erää ehdi - palailen kerhon jälkeen jos silloin olisi aikaa. Ihanaa kirpeää maanantaita kaikille. On se vain ihanaa, että se hellekesä häipyi ja syksy tuli!!!
 
Oli pakko nopeesti kommentoida myös autoasiaa. Nimittäin meemi, Octavia on ihan loistovalinta! Meillä on siis nyt Octavia, joka tosin ihan näinä hetkinä vaihtuu hieman isompaan Suberbiin, jahka pääsee tehtaalta tänne asti. Mutta Octaviasta ollaan tykätty ihan kauheesti, tilava ja luotettava auto, ihan haikeena siitä luovutaan. Auton vaihto tuli joka tapauksessa meillä ajankohtaiseksi nyt oli vauvaa tai ei, muitakin merkkejä harkittiin, mutta Skodaan jälleen päädyttiin. Täysin turhanpäiväinen kommentti nyt tällä(kin) kertaa, mutta piti hehkuttaa huippua autoa <3
 
Kommentoinpa minäkin pitkästä aikaa tänne kuulumisia, mut ensin auto asiaan oma heitto. Meillä farkku-mondeo, tällä hetkellä "kaks paikkanen urheiluauto" niinkun isäntä siitä puhuu, eli pakettiautoks rekattu, ei takapenkkejä. Nyt vaikuttaa HIRMU isolta se kontti mut tiedän että jahka siinä joulukuun vaihteessa sinne lyödään takapenkit kiinni ja rekataan takas hlöautoks ni sitä tilaa ei olekaan enää mitenkään hirveesti, kaks koiraa kun vie autohäkkeineen kontin. Ollaan tultu siihen tulokseen et vaavi sijotetaan kaukaloineen takapenkille, ni oho. Mihkäs ne vaunut sit laittettiinkaan [:)] Oon vähän miettiny et pitää kahtoo kuin pieneks nuo vaunut menikään, saisko ne laitettuu siihen takapenkille vaavin kaveriks. Luin jostain et vaikka ammattilainen kytkis edestä airbagin pois ni se ei ole 100%:nen, joten isäntäkin tuumas et jos se nappula sit tonne taakse... Ja kun autoliikkeestä sanottiin kun yhtä city-maasturia käytiin kokeileen et esim farkkua on mondeoo isompaa aika vaikee löytää [8|] Täytyy ehkä meidänkin alkaa miettiin sitä suksi-boksia [:D]

Ite oon ollu 3sta pvstä alkaen saikulla, ja olenkin sit sinne äippäloman alkuun asti. Selkä heittäyty nyt jo niin kettumaiseks ettei hommasta tullu enää mitään, ja siihen kaupan päälle diagnoosi keskivaikea masennus... Voin sanoo et oli vähän outo fiilis sillon perjantaina käydä töissä tyhjäämäs kaappi ja luovuttaa avaimet pois kun ties ettei ainakaan ihan heti palaa kun asiakkaana [8|] Mut yllättäen se saikun huoliminen ei ollukaan mulle niin vaikeeta kun alkuun kuvittelin, ehkä siks kun siit oli kuitenkin pari kolme viikkoo aikasemmin nlassa puhetta. Kerkesin sopeutua ajatukseen, niin pitkälti et sain jopa kerrottuu pomolle et näin luultavasti tulee käymään. Onneks pomo otti asian hyvin, ehkä just siks kun sai niin hyvin aikaa järjestää asiat ennakkoon.
Noh, nyt on sit aikaa järjestellä oma korvienväli kuosiinsa ennen vaavin tuloa, sehän täs koko saikus oli tarkotuksenakin. Nyt kun vielä sais nukuttuu yönsä kunnolla, mut ei [:@] Lonkat puutuu ja pitää erikseen herätä kääntään kylkee...Joka kerta [:@] Kaveri kellä kolmevuotias itellään naureskeli ja varotteli et näitä tulee sit sielä loppuraskaudessa, ja oli vähän hölmistyny kun sanoin et joo, näin meillä mennään nyt jo. Ja joka kerran kun kääntää kylkee plus jo nukkumaan mennes saa napsii renniee, muuten ei saa sitä vähääkään unta... [&o]
Mutta, en siltikään valita. Täälä kun lueskellu teidän muiden ongelmista, jatkuvista päänsäryista jne, tajuaa taas et ei mulla niin huonosti mene kun välillä ite kuvittelee. Mä saan hoidettuu omat ongelmat päikkäreillä, renniellä ja kylkee kääntämällä, toiset ei ees lääkäreiltä saa apua ongelmiin jotka on suorastaan rampauttavampia kun mun ärsyttävä närästys. Joten toivotan taas parempia aikoja kaikille meille mahakkaille (Niinkun kaverini oli miettinyt neljän aikaan yöllä ennen poikansa synttäreitä, ketä tulee mihinkin aikaan, oli sukulaiset, pojan kaverit, ja sit mahakkaat [:D] [:D]), kuulaita syyspäiviä ja jaksamisia niiden jo olevien ja vielä ilmaantuvien ongelmien kanssa [:)]
 
Oonko mä ainut joka valvoo yöt ja päivät kun masuasukki pitää bileitään masussa niin ettei nukutuksi saa??
Siis alkaa jo konstit loppumaan ja hermot kiristymään kun on nyt jo koko ajan väsynyt.

Mies yrittää silitellä yöllä masusta että äippä sais edes pienen silmällisen unta, mutta...
Neuvolassa sanotaan että keho vain alkaa olemaan "herkillä" ja "äidinvaistot alkaa herämään". Jep jep!
 
Mulla vaihtelevasti heppu heiluu yöllä :) Mutta joo siihen herää ja väsymys vaivaa aika lailla.
Oon muutenki ihan sairaan väsynyt koko ajan, huudan miehelle ihan typeristä asioista ja tänään aamulla sitten
tapeltiinkin, kun totta kai toista ottaa aivoon mun turhat raivarit [&:]
Ihan hirvee noloo, mutta toi väsymys on sellanen mikä saa mut kiukuttelevaksi pikkulikaksi, samaten paineet töissä ja täydellinen motivaation puute duuneja kohtaan....

Pikkunen on ruvennut nyt siis ihan kunnolla liikkumaan, mikä on kiva, mutta noin muuten mun mieliala on kyllä jossain downunder... [&o]
 
Olipa kiva lukea taas pikku tauon jälkeen teidän juttuja.. Musta on niin hauskaa, että kaikilla on melkein samoja juttuja, vaivoja ja hankintaongelmia. Meillä kans auton vaihto edessä. Meidän isompi auto saa nyt vaihtua farmariin, mutta mies on kauhea jääräpää merkkien ja mallien suhteen. Oon kyllä melkein luovuttanut ja antanut sille vapaat kädet, mutta se on vähän hankalaa mun luonteella [:D] Kunhan  sais vaihdettua ennen vauviksen syntymistä.. Meillä kun ei ole tuossa Passatissa ilmastointiakaan. Se onkin yks suurimmista syistä, miks auto pitää vaihtaa.. Toinen on tietty tila.

Mulla oli neuvola tänään ja sain viimein ne Kelan paprut, mitä muut on täyttänyt jo aikoja sitten. Painoa on tullut jo 7 kiloa. Kuinka paljon muilla?? Tiedän, että se on tosi yksilöllistä,  mutta mulla on kyllä sellanen olo, että oon ihan itte lihottanut itteni syömällä ja mässäämällä. En myöskään ole liikkunut paljon yhtään viime aikoina, vaikka ennen raskautta olin tosi kova liikkumaan. Oon siis lähtötilanteelta ihan normaalipainoinen. En mikään ylilaiha atleetikko, mutta ihan normin kokonen naikkonen [:)]  Muuten tuntu vauvelilla olevan kaikki ihan ok. Mun supistuksista oli neukkutäti vähän huolissaan. Lääkäri tarkistaa paikat parin viikon päästä onneksi. Kirpparilla piti taas kotimatkalla pyörähtää ihan kokeilumielessä ja yhdet ihanat pöksyt taas löysin. Alkaa olla vaatteita jo aika paljon ja huomasin, että oon ehkä noita pieniä ostanut jo liikaakin.. Toivottavasti ei tuu tytöstä mikään hirvittävän suuri, niin menevät edes hetken [:)]
 
Tuntuu että mä en sitten ilman ongelmia tästä raskaudesta selviä..Tuolla neuvolakuulumisissa kertoilin mitä tänään lääkärissä selvis..En oo mitenkään voinu kasvattaa tätä lasta muutamassa viikossa noin isoks ku oon ollu melkein syömättä[:(] muutenki oon ollu tosi tiukka siinä mitä syön eikä sokeritkaan oo kertaakaan ylittäny sallittua rajaa vaan ollu tosi hyviä arvoja..Nyt oon sitten tarkkailussa raskausajandiabeteksen,ison sf-mitan ja raskausmyrkytys mahdollisuuden takia..Kun kysyivät onko tuota myrkytystä ollu suvussa ja äitillähän tuo oli ku mua odotti eli nyt ne syynää mulla sitten sitäkin,hyvä vaan mutta tuntuu että mitä oon tehnyt väärin ku tää raskaus menee näin epänormaalisti[:(]
 
Mystis halaus sinulle ja voimia jaksaa eteenpäin. Itse useamman "epänormaalin" raskauden kokeneena voin lohduttaa, että kaikki syntyneet vauvat ovat sitten kuitenkin peloista ja huolista huolimatta olleet varsin normaaleja. JA tiedän todella hyvin, että huolen painaessa mieltä jokainen päivä saattaa tuntua pitkältä kuin nälkävuosi, mutta jälkikäteen ajatellen ne raskaatkin ajat muuttuvat ihan kultaisiksi muistoiksi. Kyllä se elämä taas jaksaa hymyilläkin vaikka välillä koetellaan.
 
Kiitos tättärä! Toivon et aika tulis ultraan nopeesti niin sais tietää et mikä tässä nyt mättää..Mutta on hyvä kuulla että "epänormaalista" raskaudesta on kuitenki syntyny ihan normaali lapsi:)
 
Ang1, aika hurja tuo sun kokemuksesi. Saattoipa hyvinkin olla vaikka vauvan suojelusenkeli, joka tökki sua hereille! Onneksi heräsit! Mä en vois kuvitellakaan nyt olevani vatsan päällä - vauva litistyis kyllä varmasti! [&o]

Mä oon pari viime viikkoa ollut aika herkkis ja myös prosessit päällä. Prosessoinut omaa tulevaa äitiyttä yms. Välillä ollut huolta, että miten selviän ja jaksan tms. Mies on ollut ihana tuki, se on niin lapsirakas, ja valaa muhun uskoa, että me selvitään hyvin. Ja kun olin huolissani, että mitä jos mulle tulee rumia raskausarpia, niin se lohdutti, että niihin pitää suhtautua ylpeydellä kuin taisteluarpiin, jotka on aina muistuttamassa hienosta saavutuksesta. Mulla on maailman paras ja rohkasevin aviomies! [:)]

Tänään varasin meille paikan Kättärin Haikaranpesään. Onkohan täällä muita, jotka on menossa sinne synnyttämään, tai onko kellään kokemuksia sieltä?
 
^me kanssa ollaan menossa Haikaranpesään ja la:kin meillä on aikalailla sama. Saa nähdä ollaanko yhtä aikaa. [;)] Millon olette menossa valmennuksiin? Meillä on 10.11. ja 17.11. ne pakolliset.
 
Happy73 mulle on tuon kerrottuani vastannut usea äiti että ei ole mahdollista litistää vauvaa. Että se ei ole vauvalle vaarallista vaan äidille vaan kovin hankalaa ja kipeää nukkua mahan päällä. Työpaikalla siis tästä juteltu. Siellä on yksi kolmen lapsen ja yksi viiden lapsen äiti joten luotan heihin, että vauva on kunnossa vaikka välillä kääntyykin mahan päälle.
Mulla tuo vauvamaha on vielä niin kovin pieni että ei haittaa mahallaan nukkumista, mutta kyllä sen siis tuntee jos sen päällä on nukkunut. On tavallaan paikat herkkänä ja vihloo silleen oudosti. . .
Yritän kyllä siis välttää tietty sitä nukkumista mahan päällä jatkossakin!
 
Mulla on kanssa ollut ongelmaa tuosta mahallaan nukkumisesta. Ennen raskautta nukuin aina mahallaan ja alkuraskaudestakin vielä useasti käännyin yöllä mahalleen. Sen tekee kyllä aika vaistomaisesti jos siihen on tottunut, tuskin kukaan tietää mitä unissaan tekee. Nykyään mulla on maha jo niin iso, ettei mahalleen pysty menemään. Nukkuminen onkin mun mielestä aika haasteellista. Ainoa asento, jossa pystyy olemaan on kyljeltään. Siinä asennossa taas puutuu kädet. Mulla on yhteensä 4 tyynyä auttamassa asentoa, ilman niitä en pärjäis mitenkään. Ja kyljen kääntö vasta haasteellista onkin. Joudun nousta istumaan aina kun haluan kylkeä kääntää. Selän kautta kierähdys tuntuu pahalta vatsassa ja vatsan kautta ei onnistu. Muutenkin tosi huonosti nukun, viime yönäkin vaan noin 2 h.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top