Meille piti tehdä terassa talon eteen, missä olisi suojaisa paikka pitää vaunuja. Toiveissa siis oli iiiiiso terassi, missä voi ihan työnnellä vaunuja. Tämän piti siis valmistua jo juhannukseksi, mutta siirreettiin projektia tähän syksyyn. Nyt oon mieheltä tivannut sitä terassia, ja vastaus on vain että joo kyllä se tehdään.... Noooh, onhan tässä peräti kaksi kuukautta vielä aikaa. Jotenkin mä nään, että toi terassi on samassa jamassa vielä ensi syksynäkin [:@].
Luin tossa mielenkiintoista keskustelua vahauksesta raskausaikana. Siinä samaisessa keskustelussa ollaan jo päästy hierontaan ja hiustenvärjäykseen. Onko teistä moni jättänyt tällaiset asiat pois vain sen takia, että pelkää keskenmenoja ym? Ymmärrän kyllä hyvin alkuraskauden pelkoja varsinkin ensikertalaisilta, mutta välillä tuntuu, että ihmiset eivät jatka normaalia elämää, kun plussa tikkuun saadaan. Toki itsekin oon rauhottanut elämää raskauden edetessä, mutta olenko sitten niin turhamainen, kun käyn hieronnassa kerran viikossa ja olen myös värjännyt hiuksia raskausaikana?[:)]
Meillä on vielä ihan vaiheessa kaikki vauvaan liittyvät jutut. Ensisänkyä ei olla vielä kavereilta haettu (tai miehen pitäis se taas hommata), osa tavaroista on itä-suomessa kavereilla (rintapumppu, itkuhälytin, hoitopöydän päällinen). Huoh, tuntuu, että aika loppuu kesken. Sitten on vielä pesemättä kaikki vauvan vaatteet ja pieniä bodeja pitäis ostaa muutamat. Mihin kummaan tää aika katoaa?
Ootteko miettineet jo, millainen joulu meille kaikille on tulossa? Mä ajattelin hommata joululahjat jo ensi kuussa, koska sitten marras-joulukuussa ei kyllä lahjaostokset enää nappaa. Nimiäiset pidetään varmaan loppiaisena, kun joulunpyhät ovat ohi. Inhottavaa vain ajatella, että jouluna kun ihmiset liikkuu paljon, niin pöpöjä on hurjasti liikkeellä ja kaikki haluavat kuitenkin hipelöideä uutta vauvaa. No mitä sitä etukäteen murehtimaan, pitää nauttia hetkestä [:D]