Syyskuun humppaa

Mitenhän sitä osais oikein hemmotella tuota miestä..? Oon kuitenkin viimeset 2kk hoitanu ruuanlaiton (sillon tällön jotain oikein hyvää, mutta kuitenkin perus arkiruokaakin), tiskit, pyykit, siivoukset.. Yrittäny olla remppahommissa mukana mutta kun niistä en tajua mitään ja en pysty mitään tekemään selän takia. Oon yrittäny tukea sitä myös sen omissa töissä ja tsempata.
Silti eilen sanoi että kun puuttuu yllätyksellisyys ja ei oo enää lempeä ja ei viitti enää ees yrittääkkään saaha.
Joo ei seksiä varmasti olekaan enää niin paljon kuin aikaisemmin. Ite oon kyllä yrittäny kyöhnätä vieressä ja hakea huomiota ja hiplailla, mutta mitä tulee takasin? Joko "älä ku toi tuntuu ärsyttävältä", vetäsee sen kohdan pois alta mitä silittelen tai sit se lähtee kokonaan pois. Eilen sanoin että voitaisko vähän pussailla? "Se on niin tyhmää hommaa". Ja sit se yrittää saaha multa seksiä tökkimällä mua ja puristelemalla nännejä. Ja oon hyvin monesti sanonu sille että toi ei oo kivaa ja ei laukase mussa yhtään minkäänlaista rektiota muutakuin ärsytyksen. Mutta ei.. Jatkaa ja jatkaa..
Oon yrittäny puhuakkin asiasta (miks en seksiä enää haluakaan niin paljon -> rupeaa aina sattumaan mahaan eli jotain supistuksien tyylistä varmaan) mutta ei tämä yksilö tajua.
Niin nyt aattelinkin että mitähän muuta sitä vois piristää arkea kuin tekemällä kaikki kotityöt ja yrittämällä tehä jotain speciaali ruokaa ja laittaa parhaimmat alusvaatteet päälle.. Ehotuksia?
 
Tosi vaikea samaistua, kun itse ollaan vielä varsin nuoria ja molemmilla on intoa makuuhuoneen puolella (paitsi eilen sain vongata aikani, että sain sen ees pois tietokoneelta ...). Entä jos vaan sanot suoraan, että teijän täytyy keskustella asiasta tai vastaavaa ?

Vielä n. 45 minuuttia olisi miehen pikkuveli hoidossa, sitten heijän äiti hakisi poitsun ja sen jälkeen ehkä lähdetään maakuntamatkailemaan kun ois 2 hoidosta vapaata päivää. *tuuletus.*

Ja nyt alkoi tuntua jotain ihme painetta mahassa .. ei satu mutta tuntuu vähän häiritsevältä. Tietääkö joku, mitä vois olla ?
 
Tuskin se iästä on kiinni onko makuuhuoneessa aktiivista vai ei :D miehen puolesta me oltas makkarissa koko ajan, mut mun hormoonit ei anna periksi. Ennen raskautta asuttiin makkarissa :D jos haluan seksiä, annan miehen olettaa, että se on hänen idea. Alusvaatteet pois ja pienipaita vaan päälle ja sängylle makaamaan johonkin haluttavaan asentoon, muka vaikka lukemaan jotain yms.

Musta on tullut vähä sellanen, että alan helposti mököttämään ja en ehkä itkeen, mutta ei oo kaukana. Mies yleensä tulee lohduttamaan ja silloin sanon, että en saa hellyyttä tarpeeksi tms. Jos en ole johonkin tyytyväinen (vaikka haluan jotain ruokaa), niin alan jo vaan esittämään mökötystä (minäkö lapsellinen :D)..

Musta on tullut ihan kauhea raskauden myötä, mutta koita aina hyvitellä. Lähettelen nättejä viestejä, laitan viestilappuja kirjan väliin, halailen ja koitan kertoa milta tuntuu. Pyydän aina anteeksi omaa hölmöyttä (sitä välillä riittää). Itaisin kun katsotaan telkkaria kömmin kainaloon mahdollisimman lähelle ja kerron kuinka tärkeä toinen on ja kuinka onnellinen itse on (siis silloin kun en mökötä ;D).
 
Kuulostaa tutulta Äm85 :D mä oon kans välillä niin hemmottelun kipee ja sit kehrään ku kissa kun saan mitä haluan! Oon kans huomannut miten asiat ärsyttää paljon enemmän kuin ennen. Onneksi on noi hormonit mitä voi aina syyttää melkein kaikesta! :)
 
Eilen mä suutuin kun mies oli kipee :D ärsytti, kun mun kipuja ei huomioitu!! Ja en saanu hellyyttä! Toinen vaan makas kipeenä! Vaikka mies kyseli, että miten mä voin ja pyyteli anteeksi että voi huonosti :/ tänään tosi nolona laittelin viestiä ja pyytelin anteeksi :sad001 Kyllä nyt hävettää, miten voi olla niin hölmö, että mököttää kun toinen on kipeä :D mutku minä!! Minä olen raskaana, minä tarvin huomiota! Mies reppana vielä ennen nukkumaan menoa silitteli selkää ja minä vaan tuhisin :D kunnon draamaqueen!
 
Mä Äm tiiän just tuon kans. Siis mä oon niin kettuuntunu ku mies antaa isoimman huomion äitilleen välillä kun mulle. Mä sit mökötän niille molemmille tänää sit kävi nii et anoppi osti mulle lahjan tai siis vauvalle :Heartred Tuo nalle lahjapussi on muuten soittorasia. AWWWWWWWW
 

Liitteet

  • lahja.jpg
    lahja.jpg
    92.8 KB · Katsottu: 34
Voi ihana! Tosi suloinen! Mulla mummolla oli tuollainen enkeli taulu sängyn yläpuolella ja aina lausuttiin iltarukous sen alapuolella :Heartred tosi ihana muisto jäänyt siitä..
 
Mulla ollu tänään niiiiin mälsä päivä. Oikeeta kättä särki aamupäivän niin että oli pakko ottaa särkylääke (eiliset pihahommat). Sen jälkeen rupes päätä särkemään ja siihen en ottanu enää lääkettä, ku ei se varmaan olis ees auttanu. Lepäilin vaan. Sitten muuten päivä onkin ollut ihan saamattomuuden multihuipentuma. Oisko jotain tautia tulossa, vai lorvikatariko täällä piinaa.
 
Keskiviikkosen toimeliaan vapaapäivän jälkeen heräsin tänään täysvaltaiseen ketutukseen. Kaikki otti päähän! Kissat, mies, tavarat, roskapussi, töihin lähtö, kaikki! :smiley-angry019
Töissä varotin työkaveria heti aamusta, et on vähä huono päivä. En o ikinä ollu kovin hyvä peittämään känkkäränkkää.
Mut onneks olo vähä hellitti töissä, ku mutusteli muutaman suklaapiparin ja jutteli avoimesti känkkäränkästä työkaverin kanssa. :)
Kotona se iski uudelleen, koska tekniikka! Argh! Mut sit mies tuli töistä ja pelasti. Jälkkäriks tuhottiin viel vajaa purkillinen Ben&Jerrysiä Supernaturalia katsellessa. :Heartpink

Mulla ei o pahemmin ollu mitään mielialan vaihteluita yms. Mut tänään tää varmaan oli just semmosta, ei mitään syytä koko kiukulle.
 
Nyt peukut pystyyn, meillä olis asuntonäyttö tänään ja jos kävisi niin mahtavan hyvä tuuri että oikea ostaja löytyisi niin päästäisiin ennen vauvan tuloa mahdollisesti uuteen, isompaan ja ennen kaikkea maan tasalla olevaan ja omalla pihalla varustettuun kotiin. Meillä on oikein näppärä kerrostalokolmio puiston laidalla nytkin, mutta hissittömän talon 3.krs, ei mahdollisuutta saada vaunuja ylös, kaks vilkasta koiraa ja mies reissuhommissa... :p

Tässä tulee pian kiire, sillä uusikin pitäisi löytää ja laittaa mieleiseksi ja pian tällaisissa suunnitelmissa alkaa olla liikaa haastetta, kasvava masu ja lähenevä synnytys, ei viimeisillään tekis mieli toimia työnjohtajana muuton ja mahdollisen rempan keskellä.

Toivotaan siis parasta!

P.s. Ihanan aurinkoinen ja raikas syysaamu, aamukävelyllä happitankkaus ja päivä lähtee hyvin käyntiin! :)
 
Muokattu viimeksi:
Peukkuja pidetään, Nunnuliina. Toivotaan, että ostaja löytyy. :thumleft

Meillä myynnissä myös, ollut jo tovin. Me ollaan tehty jo varasuunnitelma, jos ei tästä päästäkään ennen vauvan tuloa. Tässä kaupungissa asunnot ei tällä hetkellä oikein liiku. :sad001
Tää on rankkaa puuhaa, siivous ja evakko, mut kyllähän sen hoitaa siinä toivossa, että kaupaks menis!
 
Kiitos verotoimisto! Uusi päätös toi 800 palautuksia vastaavan miinuksen sijaan \o/ woohoo!!! Haettiin siskolta vauvakamaa hypisteltäväksi. Mm ihanat ja siistit yhdistelmävaunut. Tuli heti ne testattua ku käveltiin sieltä usiampi km kotiin ja kaupan kautta. Luoja mun mies näytti mehevältä lykkiessään vaunuja :p Se vaan on niin iiiiihana :grin

Nyt on hommattuna oikeestaan kaikki paitsi hoitotaso/lipasto. Rempan takia en saa niitä paikalleen, mut saanpa ees hypistellä niitä.

Sintiäine pitää omia bileitä massussa. Hiljenee aina, kun laittaa käden vatsalle. Ilmeisesti kuulee jo, kun ainakin laulu ja miehen puhe saa sen pysähtymään. Rakenneultra meni hyvin ja kaikki ok. Sanoi kätilö, et tääl näkyy joku uloke ja se ei ole napanuora :cool:
 
Hauska lukea muiden monen sadan euron veronpalautuksista, kun mulle itselle taisi olla tulossa HUIMAT 30 tai 40 erkkiä :'D Tätä tienaamisen määrää ... *naurahtelee itsekseen.*

13:00 neuvolaan ja sen jälkeen suorilta isukin tykö pariksi yöksi lapsuudenmaisemiin. On sitäkin ukkia (häntä siis sanottu ukiksi jo monta, monta vuotta) tullut nähtyä liian vähän viimeisen vuoden sisään. :/
 
Heissan, huhtikuisista huutelen :) Tammikuun odottajiin keväällä liityin, mutta raskaus päätyi keskenmenoon kesäkuussa. Nyt taas raskaana 8+0, toivottavasti tällä kertaa kaikki päättyy hyvin :) Ihanaa odotusaikaa kaikille teille!
 
Nyt mieki uskallan tänne alkaa kirjoittelemaan, olen kyllä seurannu palstaa alusta alkaen. Elikkäs olen 26 vuotta, Rovaniemellä asustan ja kaks lasta on ennestään.
 
Meitä ei ole montaa täältä pohjosesta virtahepo. Mieki tuun rovaniemelle synnyttään.
 
Nukuin viime yönä törkeän huonosti. Jos siis edes nukuin. Heräilin vähän väliä ja kun mies huokaili ja ähisi melko tuskaisena, niin en edes voinut ennen kello kolmea tai neljää ajatella nukkumista kun olin ihan valmis kiidättämään sitä sairaalaan.

Tänään pitäisi postittaa raskaustodistusta Kelan suuntaan, alkaapahan asiat ajallaan rullaamaan.
 
Takaisin
Top