Syyskuun höpöstelyt
- Ketjun aloittaja Rita29
- Aloituspäivämäärä
Haha ihana höpöstelyt! :) iiik päälle 3 kuukautta enää laskettuun aikaan! :D meillä kauhee sisutusremppailu kotona ku pitää tehä tilaa vauvalle <3 kyl tää 80neliön kolmio on liian pieni meidän tulevalle perheelle 
haluisin jo oman pikku maatilan <3
Hyvää syksyy kaikille :)
haluisin jo oman pikku maatilan <3 Hyvää syksyy kaikille :)
Jotenkin haikeaa ja samalla ihanaa,kun kääntyi syyskuulle. Haikeaa,kun kesä on ohi mutta ihanaa kun syksyn pimeyteen saa sytytellä kynttilöitä ja kulkea syysmetsällä auringonpaisteessa. Ja jotenkin ihana,tämän vatsan ja odotuksen kanssa olla tämä syksy ja valmistautua jouluun,sitä jotenkin odottaa ihan eri tavalla
Olen itse saanut olla ilman isompia oireita raskausaikana,niin olen saanut nauttia tästä ajasta (nyt *koputan puuta* että myös jatkuu sellaisena!:) ). Alkuun ahdisti treenien vähentyminen,mutta kun senkin sai päässään selvitetyksi,että ehtiihän sitä sitten myöhemmin taas,niin helpotti sekin:) Ja kuitenkin,olen niin kiitollinen siitä,että voin käydä salilla jotain tekemässä ja kävelylenkeillä. Tiedän,että tulen joulukuun jälkeen vielä monet kerrat itkemään peilin edessä kadonnutta kuntoani ja olen alkanut jo nyt psyykkaamaan itseäni,että palautuminen vie synnytyksen jälkeen aikaa eikä tapahdu hetkessä.
En tiedä,johtuu varmasti hormoneista,mutta niin kovin onnellinen on olo ja hymy tulee aina kun pikkuinen potkii menemään mahassa
(kun ne liikkeetkään ei ole tuntunu pahoilta/ilkeiltä, ainakaan vielä).
Anteeksi nyt, kun täällä hempeilen, eiköhän minullakin vielä, kun eteenpäin mennään kohti joulukuuta, tule tukalampia olotiloja
Mutta nyt vain nautin tästä ajasta
Olen itse saanut olla ilman isompia oireita raskausaikana,niin olen saanut nauttia tästä ajasta (nyt *koputan puuta* että myös jatkuu sellaisena!:) ). Alkuun ahdisti treenien vähentyminen,mutta kun senkin sai päässään selvitetyksi,että ehtiihän sitä sitten myöhemmin taas,niin helpotti sekin:) Ja kuitenkin,olen niin kiitollinen siitä,että voin käydä salilla jotain tekemässä ja kävelylenkeillä. Tiedän,että tulen joulukuun jälkeen vielä monet kerrat itkemään peilin edessä kadonnutta kuntoani ja olen alkanut jo nyt psyykkaamaan itseäni,että palautuminen vie synnytyksen jälkeen aikaa eikä tapahdu hetkessä.
En tiedä,johtuu varmasti hormoneista,mutta niin kovin onnellinen on olo ja hymy tulee aina kun pikkuinen potkii menemään mahassa
(kun ne liikkeetkään ei ole tuntunu pahoilta/ilkeiltä, ainakaan vielä). Anteeksi nyt, kun täällä hempeilen, eiköhän minullakin vielä, kun eteenpäin mennään kohti joulukuuta, tule tukalampia olotiloja
Mutta nyt vain nautin tästä ajasta
Mulla vähän sama Kruuna. Jotenkin olo on ihana ja nautin raskaudesta. Olo on oireeton ja pienen liikkeet rauhoittavat mukavasti. Olen toki kärsinyt noista vuodoista aina vähän väliä, mutta nyt nekin ovat toistaiseksi rauhoittuneet.
Rakastan syksyä ja nyt alkaa olla mukava fiilis kun raskautta alkaa olla takana jo yli puolet ja pian koittaa aika kun pienellä on oikeasti syntyessään mahdollisuus jo selvitä. Olen alkuraskauden pelännyt että syntyisi ihan liian aikaisin. Nyt aion lopettaa pelkäämisen.
Mahan kasvukaan ei hirvitä. Rakastan vauvamahaa ja sitä miten se kasvaa. Silloin tietää että pienikin kasvaa ja se hetki kun hän on sylissäni lähenee. Toki minullekin voi iskeä se kroppamasennus sitten synnytyksen jälkeen. Nyt olen vielä ollut sali kiellossa joten lihaksethan ne lörpistyy. Olen silti koittanut ulkoilla ja kävellä niin ei iske ahdistus.
Odotan pimeää ja talvea. Se on lempi vuodenaikani. Ehkä johtuu siitä että olen itsekin syntynyt pimeimpään aikaan. Kaikkea ihanaa teille jatkossakin odotukseen ♡
Rakastan syksyä ja nyt alkaa olla mukava fiilis kun raskautta alkaa olla takana jo yli puolet ja pian koittaa aika kun pienellä on oikeasti syntyessään mahdollisuus jo selvitä. Olen alkuraskauden pelännyt että syntyisi ihan liian aikaisin. Nyt aion lopettaa pelkäämisen.
Mahan kasvukaan ei hirvitä. Rakastan vauvamahaa ja sitä miten se kasvaa. Silloin tietää että pienikin kasvaa ja se hetki kun hän on sylissäni lähenee. Toki minullekin voi iskeä se kroppamasennus sitten synnytyksen jälkeen. Nyt olen vielä ollut sali kiellossa joten lihaksethan ne lörpistyy. Olen silti koittanut ulkoilla ja kävellä niin ei iske ahdistus.
Odotan pimeää ja talvea. Se on lempi vuodenaikani. Ehkä johtuu siitä että olen itsekin syntynyt pimeimpään aikaan. Kaikkea ihanaa teille jatkossakin odotukseen ♡
Mä nautin ekasta raskaudesta, se oli niin helppo vaikka meni 2 viikkoo yliajallekin. Kävelin viimiseen asti pitkiä matkoja ja nukuin hyvin. Maha ei vaivannut ollenkaan.
Mutta nyt. Koko ajan ahistaa ja puristaa, nyt ollu tällänen olo jo yli kuukauden. Vatsa on ihan jättikokoinen.. melkein toivon että syntyis jo, ku en oikeen jaksa. Ja yritä ny levätä ku ton 2v:n kans oon päivät pitkät kotosalla. Tai liikenteessä, mut nyt en o jaksanu paljon mennä..
Muuten kaikki hyvin
Mutta nyt. Koko ajan ahistaa ja puristaa, nyt ollu tällänen olo jo yli kuukauden. Vatsa on ihan jättikokoinen.. melkein toivon että syntyis jo, ku en oikeen jaksa. Ja yritä ny levätä ku ton 2v:n kans oon päivät pitkät kotosalla. Tai liikenteessä, mut nyt en o jaksanu paljon mennä..
Muuten kaikki hyvin
Miä en ikinä ole syksy-ihminen ollut. Aina iskenyt syysmasennus tai vähintäänkin -väsymys.Nyt tuntuu olevan ihan toisin!
Saa laittaa takkaan puita ja todella rakasta tämän pienen möngerryksen tunnetta<3
Vielä kun löytäisi halvalla viilenevään syksyyn ja talveen sopivia vaatteita niin olisi kiva :) alkaa olemaan kaikki omat takit vähän pinkeitä jo, joutuu kaivamaan kohta miehen jättisuuren untuvatakin. Hän itsekin mahtuisi varmaan kaksi kertaa sen takin sisään xD isomman, kuitenkin hyvin istuvan kivan hupparin löysin tänään kirppikseltä ja mahtuu kuitenkin paljon massua sen sisään ^_^
Mä nautin ekasta raskaudesta, se oli niin helppo vaikka meni 2 viikkoo yliajallekin. Kävelin viimiseen asti pitkiä matkoja ja nukuin hyvin. Maha ei vaivannut ollenkaan.
Mutta nyt. Koko ajan ahistaa ja puristaa, nyt ollu tällänen olo jo yli kuukauden. Vatsa on ihan jättikokoinen.. melkein toivon että syntyis jo, ku en oikeen jaksa. Ja yritä ny levätä ku ton 2v:n kans oon päivät pitkät kotosalla. Tai liikenteessä, mut nyt en o jaksanu paljon mennä..
Muuten kaikki hyvin
Mulla on vähän samoja tuntemuksia. Eka raskaus mulla tosin oli moniongelmainen ja vointi oli pääosin huono, mut silti jotenkin se oli "kivampaa". Nyt tunnen itseni superkankeaksi ja paksuksi ja tytölle 2,5v täytyy koko ajan sanoa jostain, et äiti pysty olemaan hänen jossain leikissä tai äiti ei mahdu johonkin.. Nyt tuntuu, et kaikki sisäelimetkin on jo ihan rutussa. Olen tosi liikkuvainen ja on hirveän vaikeaa tajuta, ettei jaksa mennä aamusta iltaan ja tuskin tämä tästä helpottaa vielä 3 kuukauteen. :/
Ah, syksy on ihaninta aikaa! Aina ollut, mutta vielä enemmän nykyään kun minulla on suomenajokoira jonka kanssa on parasta lähteä todella varhain aamusta jäniksiä kiusaamaan. :) Luonto on niin hiljainen, samalla saa seurata auringonnousua ja keitellä nokipannukahveja ja kuunnella koiran ajoa... Tykkään!!!
Karoliinaaaa90
Vauhtiin päässyt keskustelija
Syksy on kyllä paras! eilen ja tänään aamulla ollaan miehen, pojan ja koiran kans käyty sienimetsässä. Ihanasti alkaa päivä metsäretkellä Ja siitäkin kiva, että ollaan jo lähempänä joulua!
Ja siitäkin kiva, että ollaan jo lähempänä joulua!
Tulipa valvottua viimeyönä kokoyö 
Onneks nyt sai melkein 2h nukkua esikon kanssa päikkäreitä. Ja saisin vieläkin jatkaa unia kun anoppi vei pojan omalle puolelle leikkimään mut just huomasin etten oo tänään vielä syöny kun 4 lusikallista jogurttia joten on alettava ruokaa laittamaan. Tuntuu et tää typykin protestoi pitkää paastoa ja tulee kohta mahasta läpi :D
Onneks nyt sai melkein 2h nukkua esikon kanssa päikkäreitä. Ja saisin vieläkin jatkaa unia kun anoppi vei pojan omalle puolelle leikkimään mut just huomasin etten oo tänään vielä syöny kun 4 lusikallista jogurttia joten on alettava ruokaa laittamaan. Tuntuu et tää typykin protestoi pitkää paastoa ja tulee kohta mahasta läpi :D
Tuohon valokuvaukseen! Otin itse tässä vasta huomenpäiväkuvia tulevalle miehelleni... En raaskinut mennä kuvaajalle, lisäksi se olisi tuntunut tosi oudolta. Esikoisen aikaan otettiin kans ite kuvat. Ideoita on netti pullollaan, kuvia saa hyvin muokattua (rajaus, mustavalko, seepia jne) Ja itselaukaisulla saa hyvin
Meillä mies varmaan järkyttyisi, jos ehdottaisin jotain mahanräpläyskuvia. :D
Jotenkin en ole ehtinyt niin keskittyä tähän raskauteen. Neiti 9kk vie oman aikansa yöheräilyineen ym. , sit herra 7 vee poikkaisi kätensä ekana koulupäivänä urheilukisoissa ja se kouluun kyyditys sun muut arkipäivän avut vieneet oman huomionsa (huomenna on jo kipsin poisto sairaalassa) ja kirsikkana kakun päällä herra 10 veen ongelmat koulunkäynnissä ja tappelut kavereiden kanssa. Että hyvin "seesteistä ja naurinnollista" raskausaikaa nyt eletty. Semmoinen olo että vois nukkua vuoden putkeen ja katotaan sitten asioita vähä uudestaan. :D
Jotenkin en ole ehtinyt niin keskittyä tähän raskauteen. Neiti 9kk vie oman aikansa yöheräilyineen ym. , sit herra 7 vee poikkaisi kätensä ekana koulupäivänä urheilukisoissa ja se kouluun kyyditys sun muut arkipäivän avut vieneet oman huomionsa (huomenna on jo kipsin poisto sairaalassa) ja kirsikkana kakun päällä herra 10 veen ongelmat koulunkäynnissä ja tappelut kavereiden kanssa. Että hyvin "seesteistä ja naurinnollista" raskausaikaa nyt eletty. Semmoinen olo että vois nukkua vuoden putkeen ja katotaan sitten asioita vähä uudestaan. :D
Meillä on lähisuku täynnä taiteilijoita ja valokuvaajia joten varmaan jommankumman tulevista tädeistä tulen nakittamaan tähän hommaan. Itse aikaan otin omasta siskostani ja hänen miehestään masukuvat pelkissä pikkareissa. Tuli upeita ja taisivat parikuvaa ihan tauluksikin teettää 
Me otetaan varmaan itse kuvia koko raskausajan mutta ois toki kivaa että me molemmat oltais kuvissa eikä aina vaan että toinen. :) me ollaan kyllä semmosia pusuttelijoita että sopis molemmille tommoiset hempeilykuvatkin :D