Syyskuu! (:

Keskustelun 'Laskettu aika marraskuu 2012' aloitti niinnu, 2 syys 2012.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | VAUfoorumin sovellus puhelimeen! | Top 100
  1. Appelsiini84 Peruskäyttäjä Tammiäidit 2020

    Mä olen miettinyt kanssa tuota saikulle jäämistä kun musta tuntuu että tää istumatyö vaan pahentaa tuota issiaskipua tuolla takamuksessa. Enää en siis pääse kunnolla kävelemään, joten lenkillä en ole pystynyt nyt käymään ollenkaan tällä viikolla kun aloitin työt..Aamulla periaatteessa ihan ok olo mutta kun päivä etenee niin kävely muuttuu aika kivuliaaksi ja se kyllä ärsyttää kun tykkäisin niin käydä ulkona vähän lenkillä ja sillai =/ Ja nyt mulla on tullut myös semmosia ihme tuntemuksia yläselkään/rintaan, vähän niinkun semmosta ahistavaa tunnetta aika ajoin aamulla, päivällä ja illalla, onko kellään ollut samanlaista? Samoin myös olen saanut kokea ilmeisesti lantion löystymisestä aiheutuvia alapään kipuja tuossa parisen viikkoa sitten ja sitä kesti viikon verran, onneks se meni ohi..se kipu oli sellasta ettei oikeesti tehny edes mieli lähtä käveleen kun pakotti alapään luihin niin pirusti. Tuosta kai pitäisi mainita neuvolassa kun lantion löystyminen saattaa sitten vaikuttaa synnytysasentoon jos olen oikein ymmärtänyt jotenka ensviikolla kun menen sf-kontrolliin niin pitää kai mainita asiasta..

    Ihanaa muuten kun on perjantai, viimein odotettu viikonloppu eikä tartte herätä aamuviideltä :) Ollut jotenkin aika rankka viikko kun tää oli eka viikko loman jälkeen ja olen joutunut tekemään sellasia kevyitä 11-tunnin päiviä, tänään tosin meinaisin lähtä heti kun vaan päivä on täynnä :) Niin ja mennään ehkä viikonlopun aikana katsomaan mun sukulaisen 2-viikkoista vauvaa <3

    Mukavaa viikonloppua kaikille :)
  2. Ninny Aloittelija

    mähän oon tehny yli 3 vuotta toimistotyötä istuen lähes koko työpäivän. Kesälomalta paluun jälkeen alkoi supistelut istuessa ihan jatkuvina ja napakoina, piti käydä neuvolassa, jossa todettiin että auki ollaan. Sit jäinkin 3 viikon saikulle, kävin sitten tekemässä 7 päivää töitä välissä että en putoo kelan sairauspäivärahoille. Ihan kylmänviileesti piti laskee "omaan pussiin" tuo juttu, vaikka en olis sitä seitsemää päivääkään jaksanut, en sitten millään! Mutta nyt kotona ja 7 viikkoa h-hetkeen, parhaillaan pesen vauvapyykkiä ja keskityn olennaiseen :)
  3. ddrops Tuttu foorumilla

    Nyyh :( minult lähtee auto tänään iltapäivällä, sain myytyä :( On se aika raskas päätös, kun on tottunut omaan autoon, mutta parempi näin ja voinhan varastaa miehen auton sillo ku tartten.. meilt menee kuitenki bussit koko ajan työpaikalle (vaik vihaanki julkisia :D) , eikä mulla oo enää ku 23 päivää töitä jonka jälkeen muutan sinne Vantaalle.
  4. etuli Peruskäyttäjä

    onnea ddrops tulevaisuuden suunnitelmien varmistumisen johdosta! Varmasti on helpompi elää ja olla, kun tietää suuntaa, mihin on menossa. Ja siihen autottomuuteen kyllä tottuu, itse oon nyt ollut heinäkuun alusta ilman, kun se on miehellä aina töissä. Enimmäkseen toki oon kotona, mut puolentunnin välien kun bussilla pääsee, niin se ihan riittää. Välillä nyt joutuu tosin vähän sumplimaan, kun oon itekin muutaman viikon töissä ja mulla on niin sekalaiset työajat, niin on autoa käytetty vähän silleen sekalaisesti ja ajeltu ees takasin... Mut onneks on enää kolme päivää ens viikolla töitä, työmotivaatio alkaa olla miinus kuustuhatta....!!!

    Tänään on tämmönen avautumispäivä, mut ehkä helpottaa sit, kun saan kaiken purnattua. Ensinnäkin, meille on tullut tosi huonosti ke-illasta lähtien vettä, kun tienpenkkoja niittäessä joku työkone oli onnistunut särkemään jonkun vesiputken ja nyt täällä on koko kylä väliaikaisen vesijärjestelyn varassa ja paine on ihan onneton. Ei tietoa, millon pääsee suihkuun tms... No sitten meidän toinen kissa on oksentanu tiistaista lähtien. Syö ja juo kuitenkin kohtalaisesti, niin en oo viittiny lähteä viemään lekuriin. Eikä oksenna ihan kaikkea syömäänsä, mut oseita kertoja päivässä kuitenkin. Nyt vähän mietityttää, kun sille on taipumusta sitten alkaa aina pyhänä tekemään kuolemaa ja sitten kun päivystykseen joutuu kiidättämään, niin se on kallista. Viimeksi siis olis varmaan maanantaina ollut myöhästä, joten hyvä, että vein sen lääkäriin... Silloin oli tosin ongelmana ulostaminen, virtsapuoli tukossa, nyt siis vähän toisenpään ongelma... No oon ehkä kuitenkin nyt jo päättäny, että ootan maanantaihin, jos tila ei romaha, on kuitenkin ihan suht virkee, vaikkei aivan oma adhd-itsensä... Kaiken huipuksi tänä aamuna heräsin viideltä vessaan ja sit alkoi vauvalla jotain puol tuntia kestävä hikka ja nyt kun on perätilassa, niin hikka tuntuu aika lailla mullakin tossa palleassa... Enpä sitten saanu enää unta, kun alkoi muutama työjuttukin vaivata. Sit kävin siis neuvolassa kuulemassa ne huonot uutiset vauvan kääntymisestä perätilaan ja pelottelut perätilasynnytyksestä ja sektiosta. Nyt oon varmaan jo liian väsynyt ja nälissäni, kun alkaa tuntua, että maailmanloppu tulee ihan justiinsa... Mut ehkä tämä purnaaminen vähän helpotti ja lähen tästä syömään ja ottamaan päiväunet. Onneks on pitkä viikonloppu ja seuraava työpäivä tiistaina! :D
  5. OnnenTyttö Aloittelija

    Mulla myös joku aika sitten kissa oksenteli aika paljon Etuli. Ohjeita lueskelin, että ei kannata paastota vaan antaa pieniä annoksia ruokaa (ihan kuin jossain ois lukenu, että kissalle paasto voi tehdä haittaa maksalle...) ja tietenkin kattoa että juo vettä paljon. Se on toisaalta hyvä merkki, että kuitenkin syö ja juo, mutta ei kannata liian kauaa kotona katsella, kissojen elimistö kuivaa aika nopeasti... Mä seurailin kotona, että söi&joi ja kävi astialla ja että oli oma virkeä itsensä, niin siitä tiesin, että ainakin jotain ravinteita/nesteitä elimistöön imeytyy. Ja oksentelu sitten menikin ohi itsekseen eli joku harmiton syy sille sitten oli vaikkei mulle koskaan syy selvinnytkään. Mutta ei kyllä oksennellut ihan noin usein kuin sanot sinun kissan oksentelevan... :( Ehkä kannattais ainakin soittaa johonkin eläinlääkäriin ja kysyä ohjeita, sittenpähän ne ainakin heti sanoo jos kuulostaa tosi hälyttävältä.

    Ja älä Etuli vielä huoli siitä perätilasynnytyksestä, vauvalla on vielä muutama vko aikaa kääntyä :) Varmaan sit menet jonku ajan päästä ultraan niin sittenhän sitä vauvaa yritetään kääntää jos edelleen peppuaan tarjoaa. Mullakin oli perätilaepäilys esikoisen kanssa, mut sit joskus vkolla 36 tai jotain, kun kävin lääkärillä, olikin vaavi pää alaspäin. Joko ollut koko ajan tai sit kääntynyt itekseen :) Ja eikös ne vielä sairaalassakin yritä kääntämistä synnytyksen jo alettua, sillon se tietenki on jo aika vaikeeta varmaan...
  6. Vilukissa Peruskäyttäjä

    Nyt mennään ihan tämän keskustelun ulkopuolelle, mutta piti vaan tulla kertomaan. Kannattaa lukea tuo paljon mainostettu kirja Vuoden mutsi. Ostin sen tänään ja oon kohta lukenutkin kannesta kanteen. Se on vaan niin hulvaton! Mutta täynnä asiaa, rehellisesti sanottuna ja kaunistelematta :P Vatsalihakset on krampissa ja silmät muurautuneet umpeen kun kieriskelen täällä huutonaurukohtausten keskellä... :D
  7. HP86 Peruskäyttäjä

    Kyllähän taas säikähdettiin eilen..

    Meillähän oli siellä äitiyspolilla käynti eilen ja lääkäri teki sisätutkimuksen sekä käsin että ultralla. Lääkäri oli tosi kovakourainen, tutkimus oikeesti sattui, ihmettelin ihan, kun ei ruvennu verta vuotamaan paikat sillo päivällä..

    Mut illalla rupes. Olin just saunaan lähössä, ja ilkosillaan tepastelin makkarin keltaisen maton päällä, kun mies huudahti että siusta vuotaa verta! Muutama iso tippa meni matolle, ja mie paniikissa vessaan säntäsin. Verta tuli paljon. Tai ainakin tuntui siltä, lirisi pönttöönkin vähän ja paperiin jäi kans. Vuoto kuitenkin väheni ja loppui melkeimpä kokonaan jo eilisillan aikana, oikeestaan jo siinä vessassa istuessa. Vauva onneks liikkui normaalisti, ja sykkeetkin tuli dopplerilla kuunneltua varalta. Ei sit soiteltu minnekkään tai käyty näytillä. Tänään ei oo enää vuodellu, mutta säikähdettiin niin täböllä eilen ettei varmasti unohdeta ihan heti..toivon vain, että ens kerralla lääkäri ois vähän hellempi siinä alapäätä tönkäessään, ei oo kivoja ylläreitä tämmöset.

    Esikoista odottaessa ei ollu tällaista vuotohässäkkää kertaakaan, vaikka paikkoja ronkittiinkin usein. Tai loppuraskaudessa pientä tuhrua, mut ei ihan tällaista lirinää. Nyt tosin hempparikin on matalampi kuin silloin, voihan tää vuotoherkkyys siitäkin kai johtua.
  8. Emmali85 Aloittelija

    HP86 Kyllähän varmasti säikäyttää tuollainen. Oisin jo illalla soittanut lääkäriin ja mennyt hoitoon. Mutta mä kyl oonkin ylineuroottinen kaikesta :D. Toivottavasti kaikki kuitenkin on hyvin!

    Eilen oli ensimmäinen synnytysvalmennus kerta. Siellä käytiin läpi mm. synnytys vaihe vaiheelta. No tietysti oon nyt sitten koko viime yön synnyttänyt ihan tuskas :D Aamulla sai pettyä, et siihen onkin vielä aikaa!

    Meillä alkais sitten vaunujen etsintä.. Täällä olikin joku ketju siitä asiasta. Pitää käydä lueskelemassa. Mä niin haluisin sellaiset missä etupyörät käntyilevät, mut kaikki tuntuu olevan sitä mieltä, että ne on huonot. Saa nähä pitääkö se kuitenkin itse todeta ennenkuin uskoo ;)
  9. etuli Peruskäyttäjä

    Tännekin jo parempaa kuuluu. Kissa lopetti oksentelun perjantai-iltana. Siitä lähtien ollu ihan oma itsensä ja pyytää taas ruoka-aikaan ruokaa jne. :D Eli jotain mystistä vaivaa se nyt vaan taas oli ja piti mammaa säikytellä, kun muutenkin oon "vähän" herkillä ollu viime aikoina. Seurailin kyllä just sitä kuivumista, miun mielestä kissa joi viime viikolla jopa enemmän, kuin yleensä, eli ehkä se itsekin vähän tajus säädellä sitä nesteen saantia. Muuten on kyllä huono juomaan ja siitäkin varmaan osin ne pissavaivat silloin aiemmin johtui... Mut se kissasta. :)

    Perätilaan liittyvät huoletkin on jo vähän hellittäny. Jotenkin itsestäkin oudolta tuntuu, kun oon normaalisti niin rauhallinen ja järkevä ja analyyttinen, niin nyt sitten tuntu, että menin ihan paniikkiin! Mieskin vaan nauroi, että onhan hänkin nyt tässä ja ihan terve, vaikka nimenomaan perätilasta kääntäessä päättikin alkaa syntymään ja tuli sitten kuukauden etuajassa (tää on ehkä yks miun paniikin syistä...). Mut äiti sit kertoi, että hänen esikoinen kääntyi odotushuoneessa iteksiään, kun oli menossa käännettäväksi ja muutenkin, tavallistahan se on, että vauvat jossain vaiheessa perätilaan pyörähtää. Eikä sekään nyt ole maailmanloppu, jos tämä nyt ei suostukaan toisinpäin täällä enää kääntymään, siihenkin on sit konstinsa. Uloshan se jokatapauksessa tulee tavalla tai toisella :D Tosin tuntuu, että juuri nyt yrittää tulla ihon läpi tuosta navan vierestä..! :D
  10. Vilukissa Peruskäyttäjä

    Meilläkin poika köllii perätilassa, on ollut koko ajan. Tai ehkä on paremminkin jotenkin poikittain, kun tunnen liikkeet melkein ainoastaan toisella puolella sivussa.

    Heräsin tässä tänä aamuna kyllä todella masentuneena ja harmistuneena. Kyselin eilen facebookissa, että kuka kavereistani olisi innokas vielä istumaan mun kanssa tyttöjen iltaa ennen vauvan syntymistä. Noh, lopputuloksena oli että yksi innostui ja toinen kertoi kalenterinsa olevan jo aikas täynnä. Mitäs tästä sitten voi päätellä... Aiemmin täällä taidettiinkin keskustella tästä yksinäisyydestä ja ystävien unohtamisesta/unohtumisesta. Jos tilanne on tämä ennen vauvan tuloa niin ihmisethän unohtaa mut ihan täysin sit marraskuussa... :/ Olen myös tähän asti jotenkin todella toivonut, että joku kavereistani järjestäisi mulle baby showerin (oon viel ensimmäinen omassa ystäväpiirissä ketä saa vauvan), mutta pikkuhiljaa alan luopua toivosta... :'/

  11. ddrops Tuttu foorumilla

    Minulla on alkanu taas supistamaan, tai maha on ollu koko viikonlopun kipeä ja oon ollu huonovointinen..selkää särkee ja nivusia.. jos lähen koiran kaa kävellle niin 5 minuttia niin maha on ihan oudon tuntoinen ja niinku painetta ois alavatsalla.. mietin meniskö tänään työterveyslääkärille mutta kaikki tämän päivän ajat onkin varattuja :S neuvolaan on kyllä turha soittaa, sieltä ei kyllä lääkäriaikaa edes samalle viikolle saa. Hhhmmph. Pitää kai kitua töissä.
  12. Marzipaani Tuttu foorumilla

    Joo Vilukissa mä ainakin kesän alussa vielä pelkäsin, et kaverit sit jatkossa jättää kutsumatta mihinkään ja muutenkin niitä reaktioita sitten kun kuulevat vauvasta. No mun tapauksessa se pelko oli aiheeton, ainakin nyt odotusaikana on kutsuttu mukaan ihan samalla tavalla ja muutenkin ollu ihan normaalia kanssakäymistä. Ei noi ainakaan siis katoa mihinkään. Toivottavasti ei sunkaan kaverit katoa!

    ddrops: etkä varmasti jää kitumaan töihin jos sulla on paha olo siellä! Voitko olla yhtään sairaslomalla ilman todistuslappua? Ja pitääkö sun mennä jllekki nimetylle lääkärille sairastapauksessa? Mä en käyny meidän nimetyllä työterveyslääkärillä kun sain sen 2vko saikun. Ei ollu sille päivälle aikoja ja halusin muutenkin ihan eri lääkärille :D Meillä on suositus, et mennään omalle lääkärille, mut jos ei sille ole aikoja niin sit käy kuka tahansa. Ja mä en ikinä kato onko omalle lääkärille aikoja jos oon kipee ja on tarve hakee saikkulappu. Mul on tossa vieressä lääkäriasema ja otan aina siihen ajan jollekki lekurille, koska se oma olis Tikkurilan toimipisteessä ja mua ei ihan hirveesti kiinnosta lähtee ajamaan sinne jos oon kipee. Ja se nimetty lekuri on ihan hirvee akka..

    Alkaa nukkuminen ärsyttää! Viime yönä en millään saanu unta, pyörin pari tuntia. Tai pyörin minkä nyt pystyin.. Asennon vaihtaminen kun on vähän hankalaa. Aamulla olis uni maistunu, mut sit tuli tekstiviesti enkä malttanu olla vastaamatta ja nyt sit oon hereillä jo. Jos sit huomenna sais nukkua..
  13. Vilukissa Peruskäyttäjä

    Marzipaani: musta alkaa kyllä tuntua että onko mulla kavereita ollutkaan... No mutta ehkä äitiyden myötä tulee elämään uusia kavereita ja tuttavuuksia jotka sit on kiinnostuneempia mun kuulumisista...
  14. ddrops Tuttu foorumilla

    No mutta hei vilukissa, etkös sääkin asunu pk-seudulla, ni täällä on sit yks uusi tuttavuus ainakin, minäki tarvin kavereita / tuttavia sielt päin ku muutan sinne :) Et niitä pk-seudun mammatapaamisia vaan pystyyn ni eiköhän kaikki tutuiks käy :) Ite en tunne ketään sielt ku muutan enkä yhtään tiiä paikkoja mitä missäki on, oon iha untuvikko sit siellä.. :D Pitää sit minun pikkudogin kaa lähtee tutkimaan lähimaastoa kun pääsen muuttamaan :)

    Marzipaani on meillä 3 päivän omailmotus, et se pelastais, ja sit saisin lääkäriajan kyllä esim. huomiselle tai loppuviikkoon.. netistä olin tekemässä työterveyslääkärille ajanvarausta ku katoin ettei tälle päivälle oo enää mahollisuutta aikaa saada, mut huomenna ois vapaita aikoja ja sitten loppuviikosta kans.. mut jotenki hävettää jäädä saikulle, tai en tiiä mikä siinä on, mut ku oon jotenki semmonen ihminen et en iha helpolla saikulle jää, ja jos tää olokin tästä helpottais.. kuitenki on 6 viikkoa mammaloman alkuun, ni oisin iha sikakauan sitten pois töistä. Eikä oo ees palkasta kiinni, saan iha normipalkkaa, vaik jäisinki saikulle, mut en vaa jotenki viiti.. :O
  15. Marzipaani Tuttu foorumilla

    Ai niin huonoks menny tilanne kavereiden kanssa? :( tsemppiä! Varmasti tuo äitiys uusia tuttavuuksia ja kavereita.
  16. etuli Peruskäyttäjä

    Kyllä sun ddrops varmaan kantsii sitä saikkua hakee, jos supistelee ja on hankalaa. Mieluummin saikulle, kun synnyttää kaks kuukautta ennen laskettua. Just yks ystäväni kertoi, että hänen työkaverinsa vaan sinnitteli töissä ja sit kun on semmonen ihminen, ettei osaa puol tehollakaan tehä, niin sit kun oli lopulta taipunu saikkua hakemaan, niin olikin jo myöhästä ja olikohan ekana saikkupäivänä sit synnytys käynnistyny... Kyllä mie luulen, että ne kropan varotusmerkit kannattaa ottaa tosissaan, tässä on nyt kuitenkin vähän muustakin kyse, kun omasta ylpeydestä, kun pitäs sitä pienokaista vielä vähän kasvattaa, että ois maailmaan valmiimpi. Mie oon ainakin super tyytyväinen tähän lyhyeen työviikkoon ja siihen, että mulla on puoltoista viikkoa vielä lomaa ennen mammaloman alkua. Toki itsekin kesällä tunsin syyllisyyttä siitä, että oon nyt paljon lomalla, mut miustaa tuntuu, että miun paikka on nyt toisaalla kuin töissä ja vauva tarvii miun energiaa enemmän kuin työpaikka.

    Ja vilukissa, täällä on kohtalotoveri... Tosin miun kaveruussuhteet nyt oli kuralla jo ennen äitiysuutisia, mut eipä oo paljon kiinnostusta lisänny tää raskauskaan... Mulla on nyt toivo yhdessä uudessa työkaverissa, joka itseasiassa on vaihtamassa työpaikkaa ja tulee tähän meidän naapuriin töihin. Sanoi jo kesällä, että hän ainakin voi tulla sit koska vaan jeesimään ja tiiän, että on tehny sitä aiemmalla asuinpaikkakunnallaan työkaverille, joka siellä sai vauvan. Eli ei oo vaan semmosta "puhetta". Ja muutenkin, hän on vasta tänne muuttanu eikä oo niin laajaa sosiaalistapiiriä eikä kovaa kiirettä jatkuvasti. On tosin vähän työnarkomaani, nytkin melkein jatkuvasti tekee kahta työtä, mut ehkä se sit tasottuu, kun pääsee sellaisiin töihin, mitkä oikeesti palkitsee... Mut on se jotenkin surullista, kun huomaa, että äiti on paras kaveri. Tietysti hyvä, että ees se on olemassa...
  17. ddrops Tuttu foorumilla

    Tottahan se on.. kai minä huomisesta jään kotiin ja keskiviikolle tai torstaille varaan aikaa lääkäriin, ni saa se sit miettiä mikä on hyväksi minulle.. itekku en sitä näköjään osaa arvioida, ja taidan olla samanlainen "sinnittelijä" niinku etulin kertoma henkilö :S Äh.. no.. sei sit auta ku alkaa ettimään paikkaa minne mun pitää lähettää sairaslomatodistus, ku pomolle niitä ei toimiteta jos on yli 5päivää kestävä sairaloma. Siinäki tulee lisähommaa, ku pitää sitä asiaa alkaa tutkimaan, kai sekin on täs ollu syynä miks en oo "jaksanu" mennä lääkärille valittamaan olosta..
  18. etuli Peruskäyttäjä

    No, asiat selviää monesti kysymällä. Tsemppiä vaan ddrops sulle! Kyllä se siitä. Ja sitten helpottaa, kun saa asiat hoidettua, eikä tarttee enää pohtia tai potee syyllisyyttä suuntaan tai toiseen. Lääkärin arviohan sen saikun sitten ratkasee, eikä sitten tarvii enää miettiä, että lusmuileeko tässä tai ei, kun joku muu on päätöksen tehny, tai ainakin ollu siun tuntemusten kanssa samaa mieltä. :)

    Tuosta nukkumisesta piti vielä kommentoida. Vaikka mulla onkin omasta mielestäni vielä suht pieni maha, niin ei kyllä menkään meinata pikkukaverin kanssa löytää molemmille mieleistä asentoa millään! Ja sit varmaan jotkut hormonit tai joku vaikuttaa, että on herkkäunisempi (jos sitä vaikka valmistautuu jo siihen vauvan hoitoon), kun tuntuu, että herään sata kertaa yössä siihen, että mies "kuorsaa" tai hengittää vähän raskaammin ja koira ja kissat liikkuu tai maukuu tai jotain. Ja sitten aina sillon 4-5 aikaan pitää käydä vessassa ja juomassa... No onneks ei edelleenkään oo kun tuo yks vessakäynti, mikä on ollu alkuraskaudesta lähtien. Ja sit jotenkin tuntuu, että nykysin herään jotenkin enemmän hereille, aiemmin oli helpompi nukahtaa uudestaan, mut nyt sitä asentoa saa sit taas hakea tosi kauan... Että miten hankalaks tää ehtii vielä tässä vajaassa parissa kuukaudessa mennä..? Nukutaanko sit vikoilla viikoilla ollenkaan? Vaikka oonkin koko ajan ollu sitä mieltä, että ihanaa olla raskaana ja että ei oo oikein mitään vaivoja, niin nyt alkaa kyllä tää koko kuitenkin rassata, vaikka en ookkaan ihan mielettömäks paisunu.... Isompi kuitenkin, kun ikinä ennen.
  19. Marzipaani Tuttu foorumilla

    Mä nukun kyllä sikeesti sit kun nukahdan, en herää mihinkään muuhun kun vessahätään. 1-2 kertaa jo heräilen yöllä sen takia. Tosi kivaa :P tai oikeestaan herään yöllä kerran ja sit pitää 6-8 aikaan taas päästä. Mullakaan ei oo oikeen vaivoja ollu, kun ei pahoinvointejakaan ollu alkuun tms, mut kyl tää raskaus on silti aika rankkaa vaikka ei päällepäin olis mitään oireita ja kremppoja. No selkä joo, mut sekin on nyt saikulla helpottanu ja mielikin virkistyny. Mut iso muutos kropalle kuitenki, ni onks mikään ihme jos alkaa pikkuhiljaa rassaamaan? Mä taisin viime yönä stressata sitä, kun pitäs pomolle laittaa joku pvä viestii, et käyn to iltapäivästä lääkärissä, et en tule töihin sillonkaan. Otin sen kanssa yhteen viime viikolla, niin ei kiinnosta olla missään tekemisissä tyyliin enää ikinä, mut pakko sille on viestii laittaa.
  20. Mimmi1986 Aloittelija

    Täälläkin supisteluja koko kotimatkan ajan kun kävelin n. kilometrin matkan työpäivän päälle :/ Nyt koko vatsa jotenkin hellän tuntunen ja kurkkukin kipiä.

    Mynthonin voimalla ja nenäliinalla vedetty tämä päivä. Mutta ei oo kuumetta.. eli työt kaiketi kutsuu huomenissakin. Itseasiassa vieläpä hoitajan hommissa :D Eli suutarin lapsille ei ole kenkiä ;)

    Yks asia on alkanu kalskahtaa korvaan työkavereiden jutuissa. Tai kyseiset henkilöt on saaneet äskettäin toisen lapsen ja nyt korostavat joka kohdassa sitä miten "paljon helpompaa" kaikki on toisen lapsen kohdalla.
     Tottahan se varmaan on! Mutta näin esikoista odottavana sitä miettii, että mitenkähän vaikeaa se elämä sitte on tämän ensimmäisen kanssa??

    Muilla vastaavia kokemuksia?

Jaa tämä sivu