Syntyneet toukokuiset pikkuruiset
- Ketjun aloittaja hymykuoppa
- Aloituspäivämäärä
dreamer_0185
Oman äänensä löytänyt
Nonyt meidänkin pikku prinssimme tuli !
29.4 klo. 11:16 / dreamer_0185 / 38+4 / poika / 2625g, 48 cm / alatie + imukuppi, noin 3 tuntia, ponnistusvaihe vain 16 minuuttia
Pääsin nyt vasta kirjoittelemaan, kun kotiuduimme vasta lauantaina. Pienokaisella oli verensokeri arvot niin alhaiset että joutui olemaan L2 osastolla pari yötä. Muuten kaikki hyvin vaikka väsymys painaa! <3
29.4 klo. 11:16 / dreamer_0185 / 38+4 / poika / 2625g, 48 cm / alatie + imukuppi, noin 3 tuntia, ponnistusvaihe vain 16 minuuttia
Pääsin nyt vasta kirjoittelemaan, kun kotiuduimme vasta lauantaina. Pienokaisella oli verensokeri arvot niin alhaiset että joutui olemaan L2 osastolla pari yötä. Muuten kaikki hyvin vaikka väsymys painaa! <3
dreamer_0185
Oman äänensä löytänyt
Voisin kertoa tässä teille mun synnytyksestä :) Mulle se oli aikamoinen shokki..koska A) se tuli niin nopeaa B) ei mennyt ollenkaan niin kuin olin ajatellut, ja C) en ehtinyt saamaan kivunlievitystä eli luomuna synnytin!
Supistukset alkoivat aamulta klo. 3 ja jatkuivat epäsäännöllisen säännöllisinä (3-9 minuutin välein) monta tuntia. Noin klo. 6-7 asti supistuskivut olivat lievien menkkakipujen tuntuiset. Jorviin kun soitin sanoivat että hakevat vielä rytmiä, että mee vaan kuumaan suihkuun ja ota lääkettä, että jos on oikea synnytys ei sitä voi mikään estää. Klo.8 maissa supistukset oli hieman voimakkaampia, ja sillon soitin vielä sairaalaan. Sanoivat että toki voin tulla jos siltä tuntuu, mutta voisin parisenkin tuntia vielä odotella. Noh,mentiin puol 10 sairaalaan, mut kirjattiin sisään klo. 10 ja laitettiin käyrille tarkkailuun... Mulla oli vähän tukalat oltavat kun tosiaan siinä makuulla tuntui että supistukset vaan paheni. Kun kätilö tuli takaisin koin et mun piti mennä vessaan...ja kun nousin ylös niin otti tosi kipeää (kätilö sanoi että uskoo että tässä kohtaa vauva valahti alas) ja kun menin vessaan ilmeisesti limatulppa irtosi....JA koin tarvetta jo ponnistaa! Menin takaisin huoneeseen, kätilö tarkisti kuinka paljon oon auki ja totesi että olin jo 9 senttiä auki!!! Siitä sitten suoraan synnytyssaliin ja 16 minuuttia myöhemmin poika tuli. Tosin, imukupilla avustettiiin koska sillä oli niin kova kiire ulos niin sydänäänet oli hieman laskenut. Kaiken kaikkiaan kesti noin 3 tuntia ja tunnin ehdin siitä olemaan sairaalassa. Onneks olin lähtenyt sairaalaan sillon kun musta tuntui siltä, vaikka minua kehoitettiin olemaan himassa vielä parisen tuntia :D
Mutta siis aikamoinen kokemus, mulle aika shokki, kun tuntui etten "ehtinyt" itse ees mukaan! Mutta tietenkin kiitän onneani siitä että se oli nopea, kun niin monet joutuvat kärsimään monen monta tuntia...mutta en voi sanoa että olisi mitenkään ollut ihana suurenmoinen kokemus! Imukupilla kun vedettiin niin nehän teki myös sen välilihan leikkauksen.., ja sitä ompelivat kiinni melkein tunnin! Ilmeisesti leikkaus mennyt johonkin onkaloon, niin ei ihan kätilö saanut ommeltua kiinni, vaan lääkäri tuli tekee sen. Sattui tosi paljon, vaikka puuduttivatkin, koska kyl sen silti tunsi..
Vaikka olikin mun mielestä aika kauhea kokemus, niin tekisin sen milloin tahansa uudestaan kun sieltä niin ihana pienokainen tuli <3
Supistukset alkoivat aamulta klo. 3 ja jatkuivat epäsäännöllisen säännöllisinä (3-9 minuutin välein) monta tuntia. Noin klo. 6-7 asti supistuskivut olivat lievien menkkakipujen tuntuiset. Jorviin kun soitin sanoivat että hakevat vielä rytmiä, että mee vaan kuumaan suihkuun ja ota lääkettä, että jos on oikea synnytys ei sitä voi mikään estää. Klo.8 maissa supistukset oli hieman voimakkaampia, ja sillon soitin vielä sairaalaan. Sanoivat että toki voin tulla jos siltä tuntuu, mutta voisin parisenkin tuntia vielä odotella. Noh,mentiin puol 10 sairaalaan, mut kirjattiin sisään klo. 10 ja laitettiin käyrille tarkkailuun... Mulla oli vähän tukalat oltavat kun tosiaan siinä makuulla tuntui että supistukset vaan paheni. Kun kätilö tuli takaisin koin et mun piti mennä vessaan...ja kun nousin ylös niin otti tosi kipeää (kätilö sanoi että uskoo että tässä kohtaa vauva valahti alas) ja kun menin vessaan ilmeisesti limatulppa irtosi....JA koin tarvetta jo ponnistaa! Menin takaisin huoneeseen, kätilö tarkisti kuinka paljon oon auki ja totesi että olin jo 9 senttiä auki!!! Siitä sitten suoraan synnytyssaliin ja 16 minuuttia myöhemmin poika tuli. Tosin, imukupilla avustettiiin koska sillä oli niin kova kiire ulos niin sydänäänet oli hieman laskenut. Kaiken kaikkiaan kesti noin 3 tuntia ja tunnin ehdin siitä olemaan sairaalassa. Onneks olin lähtenyt sairaalaan sillon kun musta tuntui siltä, vaikka minua kehoitettiin olemaan himassa vielä parisen tuntia :D
Mutta siis aikamoinen kokemus, mulle aika shokki, kun tuntui etten "ehtinyt" itse ees mukaan! Mutta tietenkin kiitän onneani siitä että se oli nopea, kun niin monet joutuvat kärsimään monen monta tuntia...mutta en voi sanoa että olisi mitenkään ollut ihana suurenmoinen kokemus! Imukupilla kun vedettiin niin nehän teki myös sen välilihan leikkauksen.., ja sitä ompelivat kiinni melkein tunnin! Ilmeisesti leikkaus mennyt johonkin onkaloon, niin ei ihan kätilö saanut ommeltua kiinni, vaan lääkäri tuli tekee sen. Sattui tosi paljon, vaikka puuduttivatkin, koska kyl sen silti tunsi..
Vaikka olikin mun mielestä aika kauhea kokemus, niin tekisin sen milloin tahansa uudestaan kun sieltä niin ihana pienokainen tuli <3
Kiitos dreamer kun jaksoit kirjoittaa synnytyksesi kulusta! :) en tiedä oletko ensisynnyttäjä, mutta itseäni pelottaa just toi et jos synnäriltä sanovat, että ihan hyvin voit olla vielä kotona, kun esikoista ei mukamas hetkessä synnytetä. Toisin on kuitenkin on käynyt jo kahdelle ystävälleni, kun vauvat syntynyt alle kolmessa tunnissa ensimmäisistä supistuksista. Mistä itse aavistit, että nyt on aika lähteä?
dreamer_0185
Oman äänensä löytänyt
Joo meidän ensimmäinen ! :) Älä muuta sano, onneks lähdettiin, kyllä ne omat vaistot on aina oikeassa eli niihin vaan täytyy luottaa! En osaa selittää, koin vaan että hyvä että mennään edes tarkistuttamaan tilanne.. mutta koska supistukset oli jatkunu jo niin monta tuntia, aavistin että synnytys on varmaan käynnistymässä VAIKKA kivut olivat siis melko lieviä, ehkä joku 3/10.
E
Elisha86
Vieras
Onnea vauvautuneille! :) <3 Ihanaa lukea näitä kun toukomammat poksahtelee! :D More, please! :)
dreamer_0185
Oman äänensä löytänyt
Joo vauhtihurmuri 
En malta odottaa kuulla teidän muiden h-hetkestä!! Tuntuu kyllä niiin oudolta että poika ei enää masussa pyöri ja potki... että se oikeesti on tuossa vieressä tapittelemassa. Mietin et miten se on mahtunut ees mun masuun kun mulla oli oikeasti tosi pieni moneen muuhun verrattuna. hih.
En malta odottaa kuulla teidän muiden h-hetkestä!! Tuntuu kyllä niiin oudolta että poika ei enää masussa pyöri ja potki... että se oikeesti on tuossa vieressä tapittelemassa. Mietin et miten se on mahtunut ees mun masuun kun mulla oli oikeasti tosi pieni moneen muuhun verrattuna. hih.
