Haluan vielä lisätä tänne, miksi meidän vauva syntyi jo rv 33.
Kyseessä oli siis toinen raskauteni, ensimmäinen syntyi rv 37 ja hän oli tosi pieni vauva. Istukan toiminnassa oli häiriö.
Tämä raskaus meni hyvin, kunnes tuli 3kk tauko neuvolassa ja sitten todettiin että sf-mitta liian pieni. Minun paino ei myöskään noussut koko 3kk aikana yhtään. Neuvolassa puhuin siitä, että edellisessä raskaudessa istukka ei toiminut, mutta asia sivuutettiin täysin. Sillä ei ollut heille merkitystä koska siitä on "jo 10 vuotta".
Viikko sitten maanantaina oli neuvola ja sanoin ettei asiat ole hyvin, tuntuu että maha on suunnilleen pienentynyt, liikkeet ovat vaimeita ja muutenkin sellainen olo että jokin pielessä. Kysyin voisiko lapsivettäkin olla liian vähän, kun edellisessä raskaudessa näin oli. Neuvolan täti sanoi että KAIKKI ON HYVIN. Seuraavana päivänä tuli tunne että nyt on lähdettävä sairaalaan ja heti. Sain luvan mennä kättärille näytille. Olin 10min käyrissä ja sinä aikana vauvalla katosi mm. pulssi. Minut siirrettiin toiseen huoneeseen johon pamahti kaksi lääkäriä ja muutama hoitaja ja heti kun ultra oli laitettu vatsalle, minulle sanottiin että tänään on vauvan syntymäpäivä. Samalla minut oli jo puettu sairaalavaatteisiin ja esilääkitty. Siitä 10min ja olimme pillit päällä matkalla naistenklinikalle. Eli reilu tunti siitä kun kotoa lähdin, vauva oli jo leikattu ulos.
Lääkärin mukaan vauva ei olisi elänyt mahassani kun korkeintaan kaksi päivää. Synnytyskertomuksessa kerrotaan, että kun vatsa on avattu "ei lapsivettä havaita lainkaan".
Luojalle kiitos vauva on kunnossa eikä enkelinä taivaalla. Luottakaa siis kaikki äidinvaistoonne ja menkää lääkäriin, jos on tunne ettei asiat ole hyvin vatsassa..