Synnytystoiveet! ... ja pelot...

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hemmis
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
eilen äitipolil esitinki muuten sittenkin yhden toiveen synnytyksen suhteen. se on sit vaa tuurista kiinni et saanko sitä.
Toivoin synnytyssalia jossa olis amme, mutta TAYSsissa ei ole kuin 1 sali jossa on amme niin melko epätodennäköstä et saisin sen :D mut on ainaki toiveena nyt.
 
Nyt oon vähän kade!

Vähä harmittaa että täällä ei enää järjestetä sitä tutustumiskäyntiä laitokselle ennen synnytystä, että Oysin videot kattomalla pitäis asioiden niinku selventyä. (ja ne videot on ihan jottai kamalia. tiedonjanoiset googlatkaa oys synnytysosasto) Joten toiveita ei pääse täällä muuten esittämään ku neuvolassa jaettuun taustatietolomakkeeseen rustaamalla, ja kun sekin täytettiin ja lähetettiin jo viikolla 35 niin mitäpä siihen nyt osasi laittaa toiveita.. Ja jotenki tuntuu että jos sinne kiireellä tulee niin toiveiden toteuttaminen voi olla henkilökunnan mielestä toissijainen tehtävä.

Mulla ois haaveena kuitenkin kohtalaisen luomu alatiesynnytys. Tuonne elokuu-ketjun alle kirjoitinkin jo aiemmin, että mulla puudutusaineiden kanssa käy aina vähän niin ja näin että toimiiko ne. Mun äidillä ei epiduraalikaan oo toiminu, ja sen laittaminen selkään kuvottaa mua ajatuksena. Amme, jumppapallot, jyvätyynyt jne kuulostaa hyvältä, mutta liekö siellä Oysissakaan ku yks amme. Ilokaasusta en tiedä, sitä vois kokeilla mutta luulen että se alkaa yrjöttää. Tosin isin pitää saada kokeilla sitä niin täytyyhän se pyytää ees sen vitsin takia ;)

Luulen, että tuota tylppää menkkamaista kipua jaksan sietää, repeäminen ja ne jutut taas tuntuu ilkeämmältä. Vertailukohtana jos synnytys tuntuu likikään samalta kuin lääkkeellinen tyhjennys Cytotecillä niin kyllä mä sen kivun kanssa pärjään. Kirvely, vihlonta ja pistävä viiltokipu taas ei oo mun kivunsiedossa korkealla. Sen huomasin jälleen eilen ku viilsin itseäni metallisella tukkakoristeella silmään. Onneksi ei menny puhki :D

 
Hei T77. Sinulla siis aika lähenee! Kiva olisi tosiaan kuulla myös, miten meni! Jännittävää:)  Meillä on huomenna keskustelu, jossa käydään läpi sektion vaiheet. Ja mitä sitten, jos synnytys alkaisi ennen sektioon varattua aikaa. Itseäni hiukan pelottaa se, jos synnytys alkaa aiemmin, kun vauva on kuitenkin perätilassa. Toki tuo leikkauskin pelottaa, mutta mielummin haluaisin suunnitellun sektion, kuin hätäsellaisen.
Kirjoittelen sitten miten meillä meni :)

Kaikkea hyvää lähipäivinä synnyttäville:)!
 
Onnistuneista peratila synnytyksista sen verran etta mina olen syntynyt puhtaalla jalkatarjonnalla (ei siis peppu edella) ja synnytys oli erittain nopea ja helppo aitilleni. En kyllakaan ollut esikoinen joten olisiko tuo auttanut asiaa. Joten alatiesynnytys on vaihtoehto jos kaikki sen suhteen on kunnossa ja laakari sita kannattaa. Tietenkin riskit on eri luokaa ja kannattaa luottaa omaan vaistoonsa kun valitsee mika itselleen on paras vaihtoehto.

Sitten omiin huoliin...Olisko kellaan kokemuksia synnytyksen kaynnistyksesta? Talla olis laskettu aika huomenna ja tanaan kun kavin laakarin kanssa juttelemassa niin han mainitsi etta jos ei mitaan tapahdu ennen maanantaita niin sitten kaynnistetaan. Olen lukenut eri nettisivuja aiheesta ja riskit tuntuvat todella suurilta ja en todellakaan haluaisi riskeerata mitaan jos vauvan ja oma terveys ei ole vaarassa raskauden mennessa yliajalle. Joten miten on kaynnistaako vai ei? plussia ja miinuksia kaivataan...
 
Bean
mulla ei oo -vielä- kokemusta käynnistyksestä mutta siis olen itse saanut ajan sitä varten,.syynä että vauva ei saa kasvaa liian isoksi jot ei jää hartioistaan jumiin. Toki mieluummin toivon että tämä syntyisi ennen käynnistystä itsekseen mutta mielelläni menen siinä mielessä että haluan että vauva on sen kokoinen että synnytyksessä ei tulisi sen puolesta ongelmia. Äitilläni on 2 synnytystä käynnistetty,minut ja isompi veljeni eikä hänellä ollut ongelmia käynnistyksestä synnytyksessä.Ainoa minkä mainitsi niin sanoi että käynnistyksellä synnytys oli rajumpi kuin luonnollisesti alkanut. Minkä takia sinulla käynnistettäisiin?
Ja minä en oikeen tiedä että onko käynnistyksen riskeillä sit eroo että onko kyseessä ensimmäinen synnytys vai toinen? Itselleni tämä on toinen synnytys ,ensimmäinen käynnistyi itsekseen rv38+5 lapsiveden menolla.Ja nyt minulla on paikat jo erittäin kypsät että se on kuulemma ainakin helpompi se käynnistys kohdallani kun ei tarvitse paikkoja kypsytellä erikseen.
 
Kiitos Xiina-85 infosta. Kaynnistyksen syy on se etta taalla (Belgiassa) ei anneta synnytysten menna pahemmin tuon lasketun ajan yli (max viikko). Yleensakin tuntuu silta etta jos vauva kasvaa liian isoksi mieluummin kaynnistetaan/leikataan jo ennen laskettua aikaa. Mulla on paikat myos ihan kypsat jo joten sinansa ei ole ongelma kaynnistaa mutta mietin vaan etta kuinka kaikki laakeet vaikuttaa lapseen, onko suurempi riski repeamille, enemman kipua (yritan menna ilman epiduraalia) yms... Tuo etta synnytys on nopeempi tarkoittaa varmaankin myos rajumpi aidin elimistolle joten se pelottaa. Luin myos etta hatasektion riski on suurempi kaynnistetyissa synnytyksissa. Eli tuntuu etta kaikki mita lukee asiasta on negatiivista mika ei todellakaa helpota oloa :( 

Joten luomukaynnistysta odotellessa pitaa varmaan lahtea lenkille ja pesta viela ikkunat tana iltana....
 
mulla on kokemusta kylläkin nopeasta synnytyksessä. kätilö sanoi myös että se nopea synnytys on äidin kropalle todella raju kokemus.Mutta toisaalta itselleni jäi siitä kuitenki hyvä mieli,vaikka repeilin niin kävelin itse pois synnytyssalista.Esikoisen synnytys kesti siis 4h35min .Mutta kyllä oli kuitenki melko väsynyt olo monta päivää sen jälkeen et huomasi kyllä tehneensä ison työn.Nyt hieman jännittää kun tämä tulee luultavasti vieläkin nopeampaa kuin esikoinen :D kävin myös nyt itse lukeen noista riskeistä,en jotenki aiemmin ollut edes tajunnut lukea niitä..toivotaan että päästäis kumpikin synnyttään luonnollisesti alkaneella ! :)
 
No niin, tässä kun olen ns. henkisesti valmistautunut synnytykseen mm. katsomalla LIV-kanavan laatusarjoja, joissa esitellään amerikkalaista mallia hoitaa homma kotiin, (siis mm. suihkusolarium ennen synnytystä on must, että näytät mahdollisimman hyvältä kun toisen ihmisen pää tulee sun jalkovälistä) tein ihan listan mukaan laitokselle. Joku siitä mainitsi jonkun toisen ketjun puolella, että kirjoitti ylös toiveet, ettei vaan tuskissaan unohdu mainita mitään. Ja tuossa meidän Oys:n synnytysohjeessakin ihan kehotetaan esittämään toiveita. Mutta suuttuukohan ne kätilöt jos huutaa kurkku suorana kirosanoja ja lataa listan kouraan :D

Toivon ammetta, lämpötyynyjuttuja, asennon vaihteluja ja peräruisketta. Kivunlievitykseen haluan ensisijaisesti ilokaasua ja kohdunkaulan puudutuksen, en spinaalia, en epiduraalia, en aqua-rakkuloita. Paikallispuudutteen teho on meidän suvussa heikko ja minun on nyt jo tosi vaikea olla selällään (ilmeni myös sikiön sykkeen kohoaminen jos olen selälläni). Eiköhän näillä infoilla päästä jonkin sortin yhteisymmärrykseen siitä miten tää homma viedään kunnialla loppuun saakka. Kun nyt alkais ees jotain tapahtua..! Laskettu siis ens keskiviikkona mutta kaikki merkit lähestyvästä jakautumisesta kadonneet :D
 
Mulla ei ole itse synnytykseen mitään toiveita/pelkoja, epiduraali on tervetullut, happimaskin olis hyvä olla ulottuvilla (viilentää niin kivasti viimeksi ne repi sitä multa pois kun sitäkin voi kuulemma ottaa liikaa :) ) ja ilokaasuun en koske, se kun lensi viimeksi aika kaaressa kun oli niin pahaa!

Mutta, mä pelkään ihan älyttömästi jälkisupistuksia ja se pelko tuntuu pilaavan kaiken ja menee ihan yli. Esikoisen kanssa ne oli aivan järkyttäviä, kätilö (yli 20vuotta kätilönä) ei tiennyt mitä tehdä haettiin toinen, haettiin lääkäriä, haettiin ultraus laitteita...minä olin niin väsynyt ja kipeä etten oikeen muuta muista kuin etten vessasta päässyt ylös ja huusin kun ne ihmiset siinä vaihtu ja tutkimuksia tehtiin eikä mitään tietoa miten kauan kaikki kesti (kipu oli niin kovaa että heiluin siinä tajunnan ja tajuttomuuden äärirajoilla , lopulta en tiedä oliko oikein nukutus aine vai todella voimakkaat kipulääkkeet mutta mun tajunta laitettiin kokonaan pimeeksi ja seuraavaksi heräteltiin neljän tunnin päästä syöttämään vauvaa (tuolloin kivutkin oli aikalailla kadonneet).Siinä ei paljon auttanut kun hoitajat ja lääkärit päivittelevät ettei oikeastaan koskaan ensi synnyttäjällä ole jälki suppareita ja suhteellisen lieviä ne on muillakin...Tuossa vaiheessahan epiduraalin lisäys saattaisi auttaa, mutta sehän multa oli ehditty jo poistaa (tällä kertaa sen annetaan olla vaikka 24h jälkeenpäin!).
Synnytys itsessään oli siis...noh rankka mutta hyvinkin siedettävä kuitenkin ja kaikki tuli ulos moitteettomasti ja ehjänä että kaiken piti olla ihan ok ja olin siinä jo hieman syönytkin ja laseja kilistetty. He...etti pääsi irti vasta 2½-3h pojan syntymän jälkeen.

Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia jälki supistuksista, kun ei kellään tuttavapiirissäni ole mitään vastaavaa ollut!???
 
Apua, en edes tiennyt että voi olla jotain jälkisupistuksia. En kyllä hirveen innolla odota synnytystä juuri noiden kipujen takia.
 
mulla oli esikoisesta jälkisupåistukset ihan olemattomia,.imettäessä/pumpatessa tuli ihan piikkuruisia pistoksia ikäänkuin.
Mut tästä toisesta oli tosi kovat jälkkärit :S ihan sain kunnolla puuskuttaa ja pitää sängyn laidasta kiinni.Pyysin sit hoitajalta nii sain 1g buranaa ja 1g panadolia samaan aikaan.helpotti sen verran että sain nukuttua.et rohkeesti vaan pyytää apua jos siltä tuntuu.sit sain myös lämpöpussin ja seki autto himppusen.positiivista oli se,että nää pahimmat kesti vain sen 2 vrk eikä niit tullu kun sillontällön,.et ei tosiaan jatkuvalla tahdilla. ja kohtu supistui nuiden ansiosta todella nopeasti!
 
Hei syysmammat :) Kuikuilinpa täällä lukemassa teidän tarinoita. Synnytysasennoista tuli mieleen yksi asia, jos vaikka jossain muussakin sairaalassa on sama juttu kuin OYS:ssä...
Synnytin itse tammikuussa Oyssissä. Siellä annetaan semmoinen epiduraali että sen jälkeen ainoa mahdollinen synnytysasento on sängyllä puoli-istuva. Mikähän syy tähän oli, oliko se nyt niin että jaloista lähtee suurinpiirtein tunto sen jälkeen.
(itse en epiduraalia ehtinyt saamaan ja synnytin joka tapauksessa sängyllä, mutta etukäteen tämä kätilön kertoma tieto hieman kaiversi mieltä, kun olin ajatellut haluavani kokeilla muitakin synnytysasentoja.) Mutta näin ei ole siis kaikkialla, esim kättärillä vissiin on erilainen epiduraali ja äiti saa vapaasti liikkua.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top