Synnytyspelot

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja newi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
newi

newi

Näppärä viestien naputtelija
Synnytyspeloista kärsitään täällä siis edelleen. Jostain syystä en vieläkään halua puhua koko synnytyksestä ja vältän sen ajattelemistakin kaikin keinoin.

En tiedä edes mitä tarkalleen pelkään. Luultavasti ainakin kipuja ja yleisesti uutta tilannetta. Uskon että pärjään ja kaikki menee hyvin jne, mutta silti haluaisin välttää synnytyksen jos se vain olisi mahdollista.

Neuvolassa puhuin asiasta ja sovimme että jos asia vielä myöhemmin vaivaa, niin kerron asiasta. Mutta nyt en kuitenkaan ole asiaa ottanut esille, juuri siksi kun koko synnytysasian ajattelu kammostuttaa...

Myös sairaalakammo, paha piikkikammo, verikammo ovat varmasti suuret syyt tähän synnytyspelkoon. Esimerkiksi pelkkä tippa-ajatus saa päässä huippaamaan. Koskaan en ole ollut leikkauksessa tai tipassa yms aikuisiälläni/niin että muistaisin, onneksi!

Pikkuvauvana (ja lapsenakin) vietin sairaalassa paljon aikaa ja sen takia sairaalaa kohtaan minulle on muodostunut ns. negatiivinen kuva. Nyt sitten pitäisi mennä ns. positiiviseen tilanteeseen sairaalaan... outoa.

Ylihuomenna olen menossa synnytysvalmennukseen, siellä tutustumme synnytystiloihin sekä kuulemme enemmän synnytyksestä. Toivottavasti käynti auttaisi pelkoihini, vaikka juuri nyt en haluaisi mennä koko valmennukseen. Jos käynti ei auta, niin pakko puhua asiasta neuvolassa ja miettiä pelkopolille suuntaamista.

Aiemmin ajattelin että haluan suunnitellun sektion, mutta tarkemmin ajateltuna se olisi minun pääkopalleni vielä kauheampaa kuin alatiesynnytys. Mutta toisaalta jos esim hätäsektio tulisikin ajankohtaiseksi, niin olisin ehkä jopa helpottunut..(?) Ompa sekavat fiilikset...

No joo, en tiedä saiko tästä kukaan mitään selvää, mutta sainpahan purkaa omia ajatuksiani :D
 
varaa aika pelkopolille, jos noin kovasti pelottaa.

Stressi ei ole hyväksi ja vain sinä itse tiedät mikä pelottaa, vaikka vastassa on ammatti kätilöt/lääkärit synnytyksessä, ei he osaa ajatuksia lukea.

Itse sain kovasti apua, kun on ollut pakko jutella sektion takia peloista ja riskeistä, eilen tapasin anestesia lääkärin, joka on leikkaavan osaston yli-lääkäri ja en edes jännitä sektiota enää, kun faktat on hanskassa.

tsemppiä :)
 
Mulla ei nyt varmaan kummoisia pelkoja ole verrattuna tuollaiseen ihan oikeaan synnytyspelkoon, mutta:

- sektio pelottaa.

- vauvan vointi pelottaa.

- jälkisupistukset ahdistaa.

Ehkä nämä onkin ennemmin sellaisia huolia kuin kovin vakavia pelkoja.
 
Muokattu viimeksi:
Mitä on jälkisupistukset :o ja joo muakin pelottaa se etten vaikka osaakaan ponnistaa ja vauvalle käy sen takia jotain...
 
Jälkisupistukset tulee synnytyksen jälkeen ainakin itellä imettäessä. Tosin esikoisen kanssa niitä ei ollu mutta nää muut sitte. ite en ainakaan kokenu että ois hirmu kovat ollu siis jos vertaa synnytys supistuksiin.
 
Ne on siis kohdun supistumista synnytyksen jälkeen. Imettäessä supistaa eniten. Mulla ne on ollut tosi voimakkaita; toisaalta hyvä että kohtu nopeasti alkaa palautua ja kaikki ylimääräinen poistuu kohdusta -> jälkivuotoaika on itselläni lyhentynyt ja määrä vähentynyt mitä voimakkaammat jälkisupistukset ovat olleet. Mulla pahimmat on parin vrk sisään synnytyksestä ja ovat vetäneet ihan vertoja synnytyssuppareille :shifty: Kaurapussia ja panadolia olen osastolla kipuihin saanut. Aika pian onneksi menevät sitten ohi.
 
Jälkisupistuksia harvoin ensisynnyttäjälle tulee sabotaan mutta kyllä itellä oli. Ja on ollu muistakin ja mulla ne on vastannu synnytyssupistuksia voimakkuudeltaan.. Mutta itellä onneks on aika avokätisesti lääkitty sairaalassa niitä..
 
Ai, harvoin tulee ensisynnyttäjille noita jälkisupistuksia? No, ilmankos... Mä jo ajattelin, että oonko mä tuollaisenkin unohtanut, mutta ehkä niitä ei sit vaan ollut viimeeksi.
 
Jälkisupistuksia harvoin ensisynnyttäjälle tulee sabotaan mutta kyllä itellä oli. Ja on ollu muistakin ja mulla ne on vastannu synnytyssupistuksia voimakkuudeltaan.. Mutta itellä onneks on aika avokätisesti lääkitty sairaalassa niitä..
 
Joo, kyllä mullakin oli jo esikoisen aikaan ja juurikin imettäessä. Sai pitää vauvasta kiinni ettei pudonnut sylistä, ne on kipeitä! Minä en edes ollut kuullut niistä, tai en ollut kuunnellut jos niistä oli mainittu. Olin ihan järkyttynyt, että mitä tapahtuu? Ne sitten lieveni päivien myötä ja loppui tietenkin lopulta.
Kannattaa varautua myös siihen, että nuiden jälkisupistelujen aikaan voi vuotaa/hulahdella verta runsaasti alapäästä. Minulla on tullut siteistä ja housuista läpi. Opinkin vuoraamaan housut aina monilla siteillä ennen imetystä.
 
Onpa hassua ettei jälkisupistuksista puhuta juuri missään...ite en ollut edes kuullut aiemmin :o
 
No ei varmaan sillon 17 vuottakaan sitten mainittu. Tuo Napin kuvaus menee ihan yksiin omieni kokemusten kanssa.
 
Nyt noiden teidän supparikokemusten jälkeen ymmärrän vihdoin, miksi mua esikoisen synnytyksen jälkeen katsottiin niin kummasti kun en muka tarvinnut niitä tarjottuja buranoita ja panadoleja, jälkisuppareita ei siis ollut lähes lainkaan. Tai ainakaan mitenkään suuremmin kivuliaita. "Kiva" tietää, että tämän toisen kanssa on mahdollisesti tiedossa vähän kipeämpi kokemus.
 
Joo, ei mullakaan ollut mitään jälkisupistuksia enkä myöskään tarvinnut mitään särkylääkkeitä. Mulla tosin tarjosivat niitä varmaan alakerran tikkauksen ja sen aiheuttaman jälkikivun vuoksi, mutta en taida vähästä hätkähtää, kun pärjäsin ilmankin.
 
Mua pelottaa se että se käynnistys ei onnistu heti ja saa sit vielä kotiin rampata sieltä ihmettelemään... Mielummin hoitais sen synnytyksen vaan "alta pois". Kun ei yhtään edes tiedä miten se käynnistys tehdään niin jännittää.. :nailbiting:
 
Mä en ollenkaan muista oliko mulla jotain jälkisupistuksia vai ei... Joko niitä ei tullut tai sit on taas aika kullannut muistot...
 
Ei mullakaan esikoisen jälkeen (20v. sitten) ollut jälkisupistuksia, eikä niistä kyllä silloin edes mainittu. Muiden jälkeen on ollut ja aina entistä pahemmat. Saa nähä kuin tän vitosen jälkeen pärjään niiden kanssa. Tosin ei ne muistaakseni kestä kuin joitakin päivä synntyksen jälkeen.
 
Happy79 sanoi:
Kannattaa varautua myös siihen, että nuiden jälkisupistelujen aikaan voi vuotaa/hulahdella verta runsaasti alapäästä. Minulla on tullut siteistä ja housuista läpi. Opinkin vuoraamaan housut aina monilla siteillä ennen imetystä.
Click to expand...
Toi oli hyvä tietää, että osaa varautua!

Noi jälkisupparithan on siis hyvä asia, koska se sekä kuroo kohdun seinämän kiinni eli lakkaa vuotamasta että kutistaa sen takas pieneksi.

Toivottavasti ei rupee pelottaan liikaa, kun täällä pelkoketjussa aletaan uusia kipuja mainostaan <3

Neuvolan mukaan panadol + burana pitäs auttaa tohon ja se käski syödä kipulääkkeitä surutta sen verran kuin tarvii, koska se ei oo kenenkään etu, että äiti on kivusta hulluna. Ne kipulääkkeet ei kuitenkaan vaikuta maitoon niin paljoa, että tarttis huolestua.
 
Onko siihen joku syy miks sekä Buranaa että Panadolia? Mä kun en sais syödä Buranaa niin riittääks Panadol jos on tarvetta?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top