Synnytys

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja mavajo
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ei kannata oikeesti perustaa synnytysajatuksia toisilta kuultuihin juttuihin sillä jutut paisuu aina. Toki synnytys on raadollinen tapahtuma tietenkin kipuineen kaikkineen ja jokainen kokee sen omalla tavallaan. Se on luotu niin joten eips sitä kannata ajatella liikaa. Itse olen hyvin paljon katsonut synnytysvideoita viimeaikoina you tubesta ihan mielenkiinnosta.
Riski synnytys on mutta kuitenkin se luonnollisin asia eli miksi aatella ja pelätä aina pahinta?positiivisuutta!! Kaikki kipu tuska ym unohtui ja jää taka alalle kun saat palkinnon rinnallesi. ❤
Äiti kohta x 4
 
Mulla oli iha hyvä kokemus synnyttämisestä. Piti kuitenkin käynnistää ku oli yli aikaa melkein kaks viikkoa. Nopeasti meni koko synnytys. Alle kahdeksassa tunnissa oltiin saatu pienokainen syliin.(alle kolme kiloinen) Epiduraalin sain. Ilokaasusta ei ollu mulle mitään tehoa.. :D
Ite tykkäsin olla sairaalassa, oli niin hyviä ne ruuat siellä :'D
Saapa nähä millanen tuleva synnytys on. Jaiks!
 
Noniin, eka synnytysuni nähty viimeyönä :) oli vähän sekavaa hommaa... Toisessa unessa sanottiin etten voi synnyttää alakautta koska on todettu klamydia ja pitäis käyttää verenohennuslääkkeitä Heh, en ihan heti saanutkaan sit unta kun yöllä jäin noita vatvomaan puolihorroksessa ;) Oiskohan johtuneet synnytysunet myös eilen katsotusta Bridget Jonesin baby- leffasta :)
 
Mä oon kans nähnyt synnytysunen ja muutenkin kyllä ihan pimeitä unia tän raskauden aikana! :D
 
Itse menen ihan luottavaisin mielin synnyttämään :smug: esikoisen synnytys oli sinällään helppo, koska lääkkeet toimi enkä ponnistusvaiheessa tuntenut kipua...istukan ulostulo oli epämiellyttävämpää kun vauvan :joyful:
Ponnistusvaihe kesti tosin 41min mikä johtu varmasti osittain siitä tunnottomuudesta, kätilöt koitti selittää että "ponnista alaspäin", enkä oikeen hiffannu mitä se meinas sillä, kunhan ponnistin mikä lihaksista lähti:hilarious: olin myös hiljainen, pelkkä puuskutus kuului, mies varmaan pelkäsi että huudan ja kiroon hulluna mutta tais yllättyä positiivisesti:grin

Toivon että tän kakkosen synnytys olisi hieman nopeampi kokonaisuudessaan ja että epi taas toimisi :wink
 
Ennen ekaa raskautta pelkäsin synnytystä ja halusin sektion. Ehdottomasti. Kun olin raskaana, mieli alkoi muuttua. Halusin alatiesynnytyksen, vaikka vähän kyllä jännittikin. Halusin kaikki mahdolliset lääkkeet ja avut, mutta loppujen lopuksi minulla oli vain epiduraali, joka tosin loppui työntövaiheessa. Minulle jäi todella kauniit muistot synnytyksestä. Tärkeimpiä hetkiä minulle olivat näin jälkikäteen ajateltuna hengitys, läheisten tuki ja lapseni päälaen koskettaminen crowning-tilassa.

Niille, jotka lukevat tätä ketjua ehkä kauhunsekaisissa tunnelmissa, haluaisin sanoa, että puhukaa jollekulle, joka kannustaa ja voimaannuttaa. Yksikään synnytys ja -kokemus ei ole samanlainen eikä synnytyksen kulkuun voi juuri itse vaikuttaa eikä sitä voi valita. Itse koin olevani vähän kuin matkustaja kehossani, joka synnytti. Ja jotenkin se tiesi, ainakin noin pääpiirteissään, mitä tehdä. :)

Synnytykseen valmistautumisessa auttoi loppuraskauden tukala olo. Todellakin halusin jo vauvan syliin ja kroppani takaisin! Ajattelin, että jos olen ollut raskaana jo 9 kk niin kyllä sitä nyt vielä yhden synnytyksen kestää - siinähän on alku ja loppu, max pari päivää. ;) Uskon, että samalla periaatteella menen nytkin, jos niin pitkälle päästään. :)
 
kaksi aiempaa synnytystä menneet hyvin ja samaa toivon tietenkin tältä kolmanneltakin :Heartred vaikka pelko tietenkin on että tässä menee varmaan kaikki pieleen....

Nyt ainakin tiedän mitkä omalla kohdallani salissa toimii ja mitä en missään nimessä tule enää haluamaan tai tekemään :violent5Ja varmasti kätilöt ja lääkäritkin sen kuulevat! puudutukseksi spinaali, ei mitään ilokaasuja tai kohdunkaulan puudutteita, viimeksi meni perseelleen vaikka oli muka maailman paras lääkäri sitä laittamaan, sattu ihan helvetisti se laitto. Kalvoja ei puhkaista ennenkuin spinaali laitetaan, ihan kauheeta ne yhtäjaksoset supistukset sen jälkeen omalla kohdalla... luotan siihen että sairaalaan mennessä olen auki jo tarpeeksi laughing6)....Eniten jännittää tällä hetkellä se,että keretään sairaalaan kolmannen päättäessä kolkutella ovelle laughing7 joudutaan odottamaan lapsenvahti tai sitten viedään lapset hoitoon ennen sairaalaan menoa... matkaa sinne ei onneksi kyllä ole kuin sen 30km. Toisen synnytys kesti selkeästi vähemmän (6h) kuin ensimäisen(9h) ja ponnistaakkaan ei hirveästi lopulta tarvinut kun vauva tuli ulos
 
Takaisin
Top