Synnytys lähenee ja jännitys tiivistyy..

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Gemini
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla ei ollut kyllä kans mitään ihmeempiä oireita - tai no harkkasuppareita riitti monta viikkoa mutta esim se kuuluisa limatulppa irtosi vasta 24 h ennen kuin nappula oli jo ulkona. Ja mä kanssa mietin tuota mahan palautumista, kun tyyppi kuitenkin vietti sen melkein kaksi viikkoa yliaikaa mahassa eikä ollut millään muotoa pieni tapaus, mutta niin se vaan on jo viikossa vetäytynyt kasaan. Toki vielä on ihan pehmoinen ja mitään lantiofarkkuja voisi kuvitella :) mutta ei enää pahemmin pömpötä ja ikinä en olisi uskonut tuntevani itseäni näin hoikaksi :D nyt kuitenkin vielä se 7 kg lähtöpainoon.
 
Kaksi päivää siivottu ja leivottu miehen huomisiin valmistujaiskahvituksiin on eikä supistuksen supistusta. Selkä jatkuvassa ärtymystilassa mutta muita oloja ei ole lainkaan. Ei taida juhannuspyhien vauvaa tulla meidän huusholliin...

Edit: vihaan näitä nykyajan vempaimia jotka päättää mun tarkoittavan ihan muita sanoja entä mitä kirjoitan;(

Sent from my Nexus 7 using Tapatalk
 
Miulla tullu aamu 6:sta asti supistuksia. Epäsäännöllisiä ja välillä säännöllisestikki. Mutta enpä usko että tapahttuu mittään sen enemppää, ku neki loppuu välillä ku seinään. Ja uskalsin lähttee vähän reissun päällekki päiväks, ois pitäny synnyttää kajaanissa, jos ois alkanu pahemmat supparit. :D Eli katellaan huomenna uusiks käynnistyykö kunnolla.

Sent from my SM-C105 using Vau Foorumi mobile app
 
Mua on alkanut ihan hirveesti jännittää tuleva sektio. Vaikka se on paras vaihtoehto perätila vauvalle niin silti murehdin jos nyt kuitenkin jotakin sattuu. Pelkään myös että vauva on jotenkin sairas, koska se on tavallista sirompi. Painoarvio siis 2700g rv38+5. Onneksi ne on vain arvioota ja mäkin oon ollu pikkuunen syntyessä 3160g.

Tsemppiä kaikille jännääjille!

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
Minun eiliset lupaavat supparit laantuivat levossa - ei tullut juhannusvauvaa meille. Jännästi myös oma fyysinen olo tuntuu menevän alas kuin lehmän häntä, joka päivä jotain uutta. Närästys (jota mulla ollut ehkä kolme kertaa aiemmin raskaudessa) on jatkuvasti, ummetusta, selkäkipua (ihan koko selässä) ja eilen vielä päänsärkyä sun muuta. Onkohan tämä jotain lopun alkua ja kropan viime hetken tsemppiä synnytykseen? Tänään siis rv 40+5.

Minun perhe lähtee kotimatkalle pohjoisemmaksi tänään ja kaikki ovat ihan harmissaan, kun eivät pääseet nuuhkimaan vauvaa :confused: Itelle tulee syyllinen olo, vaikka eihän se ole kenestäkään meistä kiinni.

Raskaudesta jäävää etureppua minä en pelkää, kun mahaa oli jo ennestään :rolleyes: Mutta jännitän kyllä, että miten saan lihakset ja yleisen kunnon takaisin. Liikuin ennen raskautta aktiivisesti ja lihaksiakin oli vähäsen. Raskausaika meni hyvin miniliikunnoilla, sillä kova huimaus vaivasi rv 5 alkaen aina viimeisen kolmanneksen alkuun. Viimeisellä kolmanneksella ei sitten paljon enää voinut lähteä rehkimään, kun kunto oli jo romahtanut...
 
Eipä miehen vanhemmat taida millään ehtiä näkemään meidän pikkuista, kun on enää vain pari päivää jäljellä ja MITÄÄN ei tapahdu. Voihan perse. Toisaalta eihän tälle mitään voi, ja itsekin mietin etukäteen että heidän olisi pitänyt tulla viikkoa myöhemmin, koska tässä oli se riski ettei tuo synnykään matkan aikana. Mutta kyllä harmittaa!

Ja täällä ei ole ollut muuta kuin pieniä harjoitussuppareita taas, ei mitään merkkejä synnytyksestä.
 
Katja91, miksi sulle tehdään sektio? Eikö vauva mahdu syntymään? Minä synnytin esikoisen alakautta vaikka oli peppu eellä. :) Oli myös siro neiti, kun syntyi rv 36+2, 2700 g.
 
Täällä ei edelleenkään mitään toimintaa..
Yöllä näin painajaista synnytyksestä, josta jäi vähän ahdistunut olo, kun oli niin todentuntuinen.
Aamuyöllä tuli pari kovempaa supistusta ja siinä se sitten olikin.

Mieli vähän maassa, mutta onneksi tänään saa kakkua :p
 
Ei ole kyllä mtn oloja (supistuksia) ollu vielä kertaakaan .. en ainakaan ole koko raskauden aikanakaan tunnistanut yhtäkään supistusta .. että nyt jänskättää kyllä !!
 
Efidiona, mulla meni esikoisen kohdalla noin tunti lapsivesistä ennen kuin lähti supistuksia tulemaan ja aika nopeasti siitä sitten lähti tulemaan alle 10 minuutin välein ja oli sen verran kipeitä, että oli pakko lähteä sairaalaan :)

Tänään olisi 39+6, jolloin esikoinen syntyi. Saisi tämä pikkuinen ottaa nyt isosiskostaan mallia :grin
 
Täällä venttailtu niitä kunnon tiheitä supistuksia eilen illasta saakka, mutta ei vaan ala tulla vaikka vedet menikin. Supistuksia toki tulee ja ovat ihan napakoita mutta tiheyttä pitäisi saada lisää. Aamupäivän vietin synnärillä käyrillä ja verikokeissa ja pääsin sitten kotiin odottelee josko käynnistyisi itsestään. Illalla on mentävä takaisin sairaalaan ja sitten ei enää kotiin päästetä vaan aamulla käynnistys jos ei muuten ole tullut. Elän nyt niin siinä toivossa, että selviäisin ilman tippaa, kun se on niin kivuliasta menoa sitten. Peukut pystyyn :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
brjo

Mun oma toive oli sektio. Oon ollu kaksi viikkoa flunssassa, enkä ole päässyt liikkumaan normaalisti kipeän jalan takia moneen viikkoon (plantaarifaskiitti). Eli en tunne jaksavani fyysisesti raskaampaa alatiesynnytystä kun vauvaa pitää punnata olkapäihin asti itse. Pelkään ihan hirmuisesti että oman itsepäisyyteni takia vauvalle sattuisi jotain lähtisin yrittämään alakautta, vaikka helposti mennäänkin sektioon jos jotain ongelmaa ilmenee. Ollaan miehen, hoitajien ja lääkäreiden kanssa juteltu ja päädyttiin suunniteltuun sektioon.

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
Muokattu viimeksi:
Täällä ei mitään edistystä mihinkään suuntaan. Samoja harjoitussupistuksia ja öisiä selkäkipuja kuin kuukausitolkulla jo ollut. Välillä vähän menkkakipua ja vihlomisia. Onneksi olotila on kuitenkin pääasiassa hyvä :) Saapi nähdä tuleeko sittenkin heinäkuun vauva....... :/
 
Mulla kesti vesien menosta 33 h siihen, että poika oli pihalla. Oksitosiinilla käynnistettiin ja tippaa lisättiin loppuun asti. Täytyy kotona kirjoitella synnytyskertomusta tänne.

Nyt jälkeen päin voi tosiaan sanoa, että aika kultaa muistot, sillä synnytys tuntuu aina vaan positiivisemmalta kokemukselta, mitä enemmän päiviä on kulunut eteenpäin. Kätilö, joka avusti ponnistusvaiheen, oli aivan ihana, eikä toisessakaan kätilössä ollut valittamista. Mulla siis ehti olla kaksi kätilöä vuorossa synnytyksen aikana.

Ja palkinto on tietysti mitä ihanin, en osannut kuvitellakaan näitä tunteita. <3
 
Takaisin
Top