Syksyn höpinät
- Ketjun aloittaja Emeliiiee
- Aloituspäivämäärä
Hitsin pimpulat. En ole saanut vieläkään Naistenklinikalta kutsua nt-ultraan. Nyt 10+0. Millä viikoilla se yleensä on? Huomenna tytön neuvolakäynti ja kysäisen samalla sitten neuvolatädiltä asiasta. En malttaisi odottaa!
Täällä on pahoinvointi rantautunut päivittäisekso joka hetken olotilaksi. Ärsyttävää, luulin jo helpottavan
Täällä on pahoinvointi rantautunut päivittäisekso joka hetken olotilaksi. Ärsyttävää, luulin jo helpottavan
Hitsin pimpulat. En ole saanut vieläkään Naistenklinikalta kutsua nt-ultraan. Nyt 10+0. Millä viikoilla se yleensä on? Huomenna tytön neuvolakäynti ja kysäisen samalla sitten neuvolatädiltä asiasta. En malttaisi odottaa!
Täällä on pahoinvointi rantautunut päivittäisekso joka hetken olotilaksi. Ärsyttävää, luulin jo helpottavan
Me saatiin tosiaan eilen ajat, viikko sitten oli eka neuvola, josta laitto ajat eteenpäin. Toive oli Jorviin, jos vaikuttaa? Aika 10.11. ja vkoja silloin 12+2
mulla tuli viikossa.
Ansqqu
Oman äänensä löytänyt
Meikä yrittää tänne foorumille hieman aktivoitua tässä, oma elämä kun on nyt joissain uomissa.. Olenkin kirjoitellut isän katoamisesta kuvioista ja se asia ei ole siitä muuttunut mihinkään. Mies lähti reilu viikko plussasta uuden naisen luo, heillä oli jonkinlainen kaveruusjuttu ollut ja on sielä nyt ollut siitä asti.
Hommasi uuden asunnon mutta tän uuden naisen luona asuu lähes joka hetki, mun luona yhä paljon tavaroita vaikka piti alunperin kuun vaihteeseen mennessä saada tavarat pois.. Heidän suhteen on kieltänyt koko aika mutta viikko sitten nainen julkaisi kuvan instassa saatesanoilla "poikaystävältä sai kukkia" joten asia on ihan selkeä vaikka mies mitä sanoo. Pahalta kaikki tuntuu kun miestä kohtaan itsellä tunteita mutta minkäs teen.
Alkuun mieshän totaalisesti kielsi raskauden tai että olisi lasta koskaan halunnut vaikka yritys oli yhteinen päätös.. Nyt pitkien riitojen ja keskustelujen jälkeen mies oli kuitenkin eilen ekassa ultrassa mukana. Pikkuinen oli terve ja vastasi päiviä (11+1 pituuden mukaan, 11+0 neuvolassa laskettuna). Olin itse valmistautunut täysin keskenmenoon tai muihin ongelmiin, alkuraskauden ekat viikot meni niin valtavan stressin alla ettei km olisi ollut ihme. Mutta niin vaan ötökkä siellä liikkui vikkelään.
Isälle ultra tuntui olevan henkisesti raskaampi, en ollut osannut arvata reaktioo niin vahvaksi..
Oma olo on ollut ihan hyvä, viikon verran ollut jatkuvaa pahoinvointi pitkin päivää ja tajuton väsymys (pahaolo ja ajatukset valvottaa tehokkaasti) ollut läsnä mutta muuten olo on ollut siedettävä.
Hommasi uuden asunnon mutta tän uuden naisen luona asuu lähes joka hetki, mun luona yhä paljon tavaroita vaikka piti alunperin kuun vaihteeseen mennessä saada tavarat pois.. Heidän suhteen on kieltänyt koko aika mutta viikko sitten nainen julkaisi kuvan instassa saatesanoilla "poikaystävältä sai kukkia" joten asia on ihan selkeä vaikka mies mitä sanoo. Pahalta kaikki tuntuu kun miestä kohtaan itsellä tunteita mutta minkäs teen.
Alkuun mieshän totaalisesti kielsi raskauden tai että olisi lasta koskaan halunnut vaikka yritys oli yhteinen päätös.. Nyt pitkien riitojen ja keskustelujen jälkeen mies oli kuitenkin eilen ekassa ultrassa mukana. Pikkuinen oli terve ja vastasi päiviä (11+1 pituuden mukaan, 11+0 neuvolassa laskettuna). Olin itse valmistautunut täysin keskenmenoon tai muihin ongelmiin, alkuraskauden ekat viikot meni niin valtavan stressin alla ettei km olisi ollut ihme. Mutta niin vaan ötökkä siellä liikkui vikkelään.
Isälle ultra tuntui olevan henkisesti raskaampi, en ollut osannut arvata reaktioo niin vahvaksi..Oma olo on ollut ihan hyvä, viikon verran ollut jatkuvaa pahoinvointi pitkin päivää ja tajuton väsymys (pahaolo ja ajatukset valvottaa tehokkaasti) ollut läsnä mutta muuten olo on ollut siedettävä.
Todella ikävän kuuloinen tilanne sulla, mutta kaikki järjestyy varmasti parhainpäin. 
Kiva Ansqqu kuulla susta taas, mietinkin mitenköhän teillä tilanne eteni. Ikävä, että miehesi ei ole ollut täysin rehellinen tilanteestaan kun muutti toisen naisen luo. Varmasti sattuu. Toisaalta, voihan tilanne vieläkin muuttua varsinkin nyt ultran jälkeen ja kun hän alkaa ymmärtää, että hänestä on oikeasti tulossa isä. Se on sitten asia erikseen, voisiko teidän välistä suhdetta enää pelastaa.. Voimia kovasti, ja onnea onnellisista ultrauutisista :)
Hei Ansqqu! Olipa kiva kuulla sun kuulumisia :) oot ollu välillä mielessä että mitenköhän jaksat? Toivon et sul ois siellä hyvä ja läheinen tukiverkosto kelle tarvittaessa puhua ja kenen luona käydä.. nyt on jo aika myöhä niin ei oikein tämä oma ajatus tahdo enää juosta.. onneks oot löytänyt tiesi tänne foorumille niin voit tulla ihan anonyymisti purkamaan omia olojasi ja tuntojasi tänne, täällä varmasti ymmärretään :)
Ansqqu
Oman äänensä löytänyt
Kiitos kaikille tsempeistä!
Omat jaksamiset vaihtelee laidasta laitaan, työpäivät on pitkiä ja kun tuo mieskin tuossa sekoittaa ajatuksia pyörimällä taustalla kuvioissa muttei kuitenkaan. Muuton loppuunviemiseksi ei ole tehnyt elettäkään. Kai sitä itsekkin hiljaa mielessä toivoo että tuo tajuaisi pian mitä kaikkea on menettänyt valinnoillaan ja ettei pääse oikeasti lapsen elämään mukaan mikäli pysyy valintansa takana. Ja kyllä niitä tunteita yhä löytyy.... Jos yhtään miestä tunnen niin katumus tulee siinä vaiheessa kun ymmärtää ettei välimatkan ja uuden suhteen takia tule olemaan lapsen elämässä kuin silloin tällöin. En jaksa itse jos välillä on ja välillä ei oman mielensä mukaan, se on joko tai. Välimatkaa on tunnin ajomatkan verran, mies työtön joten kulkeminen varmasti muodostuu ongelmaksi enkä ala myöskään luokseni majoittaan jos toinen nainen odottaa toisaalla.
Vanhempani asuvat alle kilometrin päässä ja juuri olin viikonlopun hyvän ystäväni luona kyläilemässä. Ystävälläni on itsellään 4kk tyttö, välimatkaa meillä on parintunnin ajomatkan verran mutta soitellaan päivittäin. Hän on yksi suurimmista voimavaroistani, voidaan ihan kaikesta keskustella ja nyt paljon puhuttiinkin viikonlopun aikana raskaudesta sekä tulevaisuudesta muutenkin.
Käyn myös 1-2vki välein neuvolan kautta tarjotulla psykologilla jutteleen, siitäkin on ollut paljon apua etenkin nyt kun hieman jo päässyt kiinni tapahtumiin.
Omat jaksamiset vaihtelee laidasta laitaan, työpäivät on pitkiä ja kun tuo mieskin tuossa sekoittaa ajatuksia pyörimällä taustalla kuvioissa muttei kuitenkaan. Muuton loppuunviemiseksi ei ole tehnyt elettäkään. Kai sitä itsekkin hiljaa mielessä toivoo että tuo tajuaisi pian mitä kaikkea on menettänyt valinnoillaan ja ettei pääse oikeasti lapsen elämään mukaan mikäli pysyy valintansa takana. Ja kyllä niitä tunteita yhä löytyy.... Jos yhtään miestä tunnen niin katumus tulee siinä vaiheessa kun ymmärtää ettei välimatkan ja uuden suhteen takia tule olemaan lapsen elämässä kuin silloin tällöin. En jaksa itse jos välillä on ja välillä ei oman mielensä mukaan, se on joko tai. Välimatkaa on tunnin ajomatkan verran, mies työtön joten kulkeminen varmasti muodostuu ongelmaksi enkä ala myöskään luokseni majoittaan jos toinen nainen odottaa toisaalla.
Vanhempani asuvat alle kilometrin päässä ja juuri olin viikonlopun hyvän ystäväni luona kyläilemässä. Ystävälläni on itsellään 4kk tyttö, välimatkaa meillä on parintunnin ajomatkan verran mutta soitellaan päivittäin. Hän on yksi suurimmista voimavaroistani, voidaan ihan kaikesta keskustella ja nyt paljon puhuttiinkin viikonlopun aikana raskaudesta sekä tulevaisuudesta muutenkin.
Käyn myös 1-2vki välein neuvolan kautta tarjotulla psykologilla jutteleen, siitäkin on ollut paljon apua etenkin nyt kun hieman jo päässyt kiinni tapahtumiin.
Täällä kanssa on tämmönen koko perheen syysflunssa menossa. Onneks ei oo kuumetta ollu kellään.
Viimeviikon loma oli kyllä ihana
tytön 2v synttärit ihan vaan sukulaisten kesken kruunas loman lopun!
Mutta toisaalta tää loma vei kyllä viimeisenkin työmotivaation... tänään olis siis iltavuoroon meno
Toisaalta, ennen vauvan syntymää olis vielä talviloma ja sitten jos sille tuntuu niin pitäis ennen mammalomaa kertyneet kesälomapäivätkin :) Lomia tiedossa siis
Viimeviikon loma oli kyllä ihana
tytön 2v synttärit ihan vaan sukulaisten kesken kruunas loman lopun! Mutta toisaalta tää loma vei kyllä viimeisenkin työmotivaation... tänään olis siis iltavuoroon meno
Toisaalta, ennen vauvan syntymää olis vielä talviloma ja sitten jos sille tuntuu niin pitäis ennen mammalomaa kertyneet kesälomapäivätkin :) Lomia tiedossa siis
onko muilla käynyt mielessä tehdä näitä poika-tyttö testejä? 
ite tein esikoisen kanssa soda testin ja tulos osu ainakin silloin oikeaan ja äsken tein huvikseen ja näyttäis et odotan poikaa. katsotaan osuuko oikeaan:) vielä ollaan vaarallisilla vesillä keskenmenon suhteen mutta koska tämä on mun viimeinen raskaus (toivottavasti) päätin olla stressaamatta mitään ja jos jotain käy niin suren sitten..
ite tein esikoisen kanssa soda testin ja tulos osu ainakin silloin oikeaan ja äsken tein huvikseen ja näyttäis et odotan poikaa. katsotaan osuuko oikeaan:) vielä ollaan vaarallisilla vesillä keskenmenon suhteen mutta koska tämä on mun viimeinen raskaus (toivottavasti) päätin olla stressaamatta mitään ja jos jotain käy niin suren sitten..
Mä oon tehnyt aiemmista noita sooda testejä ja ihan päin honkia näyttänyt tai sit en osannut tulkita
ja kerran menin ja tilasin sellaisen raskaustestin näköisen testin jonka piti kertoa sukupuoli joko sinisellä tai punaisella viivalla ja se väitti mulle selvää tyttöä mutta niin vaan tuli poika
Mä luotan ultran arvioon ja jätän tälläkertaa noi höpötestit vaikka ne hauskaa ajanvietettä onkin
ja kerran menin ja tilasin sellaisen raskaustestin näköisen testin jonka piti kertoa sukupuoli joko sinisellä tai punaisella viivalla ja se väitti mulle selvää tyttöä mutta niin vaan tuli poikaMä luotan ultran arvioon ja jätän tälläkertaa noi höpötestit vaikka ne hauskaa ajanvietettä onkin