Suunniteltu raskaus vai vahinko?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja malin
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
malin

malin

Vauhtiin päässyt keskustelija
Me oltiin jo tehty päätös että kaksi lasta riittää ja suunnittelin palaavani koulunpenkille syksyllä oltuani kotona 4 vuotta lasten kanssa..

Itekki olin nuorimmaisen allergiahelvetin helpottua saanut elämääni harrastuksen ja elämisen ilon takasin ja aloin urheilemaa ja kivasti siinä samalla laihduin 16 kg kunnes ehkäsyrengas päästi tän kolmannen läpi.. Eka oltiin kyl nii shokissa ja mietittiin kaikilta eri kulmilta mut loppupeleis ei pystytty aborttiin eli ollu pitkä tie hyväksyy uus laps elämään ja miettimään tulevaisuuden uusiks..
 
Töihin olin palaamas kesällä 2015 ja esikoinen hoitoon,mutta 4.12 kävin gynellä tarkastamas että keskenmenon jäljiltä kaikki hyvin niin oli aika yllätys kun sano että ovulaatio ihan nurkan takana..no samana päivänä kävi vähä hassusti;-) ja 23.12 testi näytti niin vahvaa plussaa ettei epäilystäkään mistä kyse:-D kyllä siinä hetken mietittiin,mutta mies sano kyllä se meille tulee♥
Joskus suunnitelmat muuttuu kun niitä suunnittelee liikaa..
 
Meillä on kai jotain siltä väliltä. Marraskuussa päätettiin, että voisi se toinen tulla ja että keväällä ruvetaan yrittämään. No, olot alkoi olemaan jouluna sellaiset, että arjen saavuttua oli pakko käydä testi hakemassa ja sitten piti miehelle kertoa, että ei tarvitse yrittää.
 
Ihan suunniteltu oli,syyskuussa jätettiin pillerit pois ja 4.12 tuli selkee plussa :)
 
Meillä aika pitkä taival ollut tähän pisteeseen.. Melkein 2 vuotta oltiin ilman mitään ehkäisyä ennenkun näin kävi. Sanotaanko että suunniteltu "vahinko" koska olin jo melko varma että me ei lapsia saada, tai ainakaan se ei helposti käy. Takana siis myooma kohdussa ja endometrioosi epäily jäikin nyt vaan epäilyksi kun tutkimukset täytyi keskeyttää kun raskaustesti näytti (onneksi) plussaa. :)
 
Meillä oli suunniteltu raskaus niin pitkälle kun niitä nyt voi suunnitella :)

Lokakuussa poistettiin hormonikierukka, marraskuussa tuli ekat menkat vuosiin ja joulukuun 11. plussasin :HeartredJäätävän hyvä tuuri kävi kun heti nappasi ja hyvin kiitollisia ollaan tästä onnenpotkusta :Heartred
 
Sanotaanko vaikka että suunniteltu vahinko :D Jätettiin e-pillerit pois syksyllä 2013 mutta käytettiin vielä kumia (aina kun muisti ja ehti) kevät kesään 2014, sitten se kuminkin käyttö vain jäi pois. Ei siis mitenkään sovittu että nyt yritetään lasta vaan homma vain jotenkin meni siihen :D Joulukuun eka sitten plussasin :) Ja molemmat olemme tästä raskaudesta (meidän eka) todella onnellisia :)
 
"hyvin suunniteltu on puoliksi tehty"
Eli reilu 1v3kk meni ilman ehkäisyä. Syyskuussa 2014 alkoi lapsettomuustutkimukset joiden seurauksena sain clomifen tabletit kaveriksi. Joulun jälkeen sitten plussasin. Hankala alkuraskaus ollut mutta toivotaan että pikku taistelija sinnittelee :)
 
Sai tulla, jos on tullakseen -vauva. Esikoista yritettiin 2,5v ja lopulta hänen synnyttyä päätettiin, että ei käytetä mitään ehkäisyä, vaan toinen saa tulla kun tulee (jos tulee). Reilu vuosi esikon syntymästä se sitten nappasi :)
 
Suunniteltu, jätettiin ehkäisy pois heinäkuussa ja tähtäilemään alettiin elokuussa :) joulukuussa tärppäsi vaikkei ollut yhtään semmoinen olo.
 
Mä jätin syyskuussa pillerit pois että saa tulla sit kun on tullakseen (edellistä raskautta odoteltiin vuosi). No sitten tää pikkukaveri ilmoittikin itestään, joulukuun alussa plussasin :) ihana kun tulee kesävauva ♡
 
Mä jätin syyskuussa pillerit pois että saa tulla sit kun on tullakseen (edellistä raskautta odoteltiin vuosi). No sitten tää pikkukaveri ilmoittikin itestään, joulukuun alussa plussasin :) ihana kun tulee kesävauva ♡
 
Jätettiin ehkäisy pois, tulee jos on tullakseen enkä todellakaan odottanut ekasta tärppäävän.
No, se menikin kesken +6 viikoilla ja odottelin sitten sitä seuraavaa normivuotoa ja 1.12 tein testin kp 33 varmistuakseni etten ollut uudestaan raskaana vaan niitä kuukautisia saisi vain vielä odotella, no plussa siellä taas komeili :Heartbigred
 
Me jätettiin ehkäisy pois vasta juuri puolessa välissä kiertoa ja hetihän se sit napsahti! Ajattelin kyllä, että ehkä olisi ovulaatio jo mennyt, mutta eipä sitten ollutkaan. Mun äitini on myöskin tullut aina heti raskaaksi, joten vähän tätä epäilinkin :grin
 
Suunnittelemalla suunniteltu ;) Ovistikut ja kaikki oli pelissä :P Lokakuun lopussa jätin pillerit pois, eka vuoto marraskuun alussa ja joulukuun 1. päivä plussatesti :) Sama kävi esikoiselta että heti kyllä napsahti :)
 
Suunniteltu ja käsittämättömän nopeasti tärppäsi. Ekasta kierrosta kun jätettiin ehkäsy pois olin jo raskaana mutta meni heti plussan jälkeen kesken. Seuraavassa kuussa eli joulukuun puolivälissä jo uusi plussa ja tämä kaveri on onneksi pysynyt mukana :)
 
Suunniteltu ja hartaasti toivottu. Kierukka poistettiin toukokuusa 2014, jonka jälkeen tärppäsi heti. Raskaus kuitenkin keskeytyi heinäkuun alussa ja oltiin tosi surullisia. Sen jälkeen yritettiin muutama kuukausi ihan tosissaan: laskin kiertopäiviä, käytin ovistikkuja, luin netistä kaiken mahdollisen millä mukamas voisi raskauden alkamista edistää. Muutamat menkat ehti välissä olemaan ja aina niiden alku oli aina aivan hirveää. Syksy tuntui tosi pitkältä ja synkältä ja mieli oli tosi maassa. Joulukuun alussa sitten vihdoin testi oli positiivinen. Eihän siinä lopulta oikeasti mitenkään hirmu kauaa mennyt, mutta siltä se kyllä tuntui. Alussa ei tästä raskaudesta uskaltanut iloita ollenkaan, pelko uudesta keskenmenosta oli valtava. Ei uskallettu päivää pidemmälle mitään suunnitella, kun vuotohan saattaisi alkaa milloin vain. Täällä foorumillakin oli niin hirveästi surullisia uutisia, että aina mietin olenkohan seuraava joka niitä ilmoittaa. Ensimmäinen toivon pilkahdus oli 9+ viikolla, jolloin löysin dopplerilla pienet sydänäänet<3. Sitten kun vielä nt-ultrassa pääsi pikkuisen näkemään, niin olen ollut aivan myyty. Vieläkin vahvasti tiedostan, että raskaudessa ja synnytyksessä voi käydä huonosti, mutta nyt uskaltaa jo toivoa parasta ja nauttiakin.

Hups, tulipa pitkä selostus :oops:
 
Hieman samaan malliin meillä Tiikerin kanssa. Aikaisemmat lapset kun on tarttuneet vilkaisusta, niin me sovittiin, että kolmonen saa syntyä tammikuussa 2015. Huhtikuussa siis mielestämme laitettiin alulle, hormonaalisia ehkäisyä kun ei ole ollut käytössä ~10 vuoteen, ja kiertokin oli hyvin säännöllinen heti siitä alkaen kun kuopuksen jälkeen 3 vuotta aikaisemmin oli startannut.

Kuukaudet kului, eikä natsannut, ei vaikka hymynaamat vilkkui ovistesteissä. Lopulta elokuussa plussa ja syyskuussa kkm ja loppuvuosi ajatuksella, että eipä tästä mitään tulekaan, kun kierto ei tasoittunut tyhjennyksen jälkeen. Joulukuussa kuitenkin odotettu plussa, jonka myötä olenkin ravannut yksityisellä juttelemassa useampaan otteeseen keskenmenon jättämästä pelosta, että tämäkään ei pääty hyvin.

Luulen, että vaikka jo toki tiedostaa olevansa turvallisemmalla vesillä, niin aika hassusti mieli toimii tiedostamattomassa, kun vauva-ajatuksille ei ole tullut suotua kovin paljon tilaa, eikä tieto uudesta tulokkaasta ole vielä johtanut minkäänlaiseen konkreettiseen toimintaan. Keskenmenneessä kuitenkin esim. urheilin ja söin (vitskuja ja oikeaa ruokaa) en itseni vaan vauvan parhaaksi ja vaunutkin shoppasin jo viikolla 7. Nyt ei vaan ole samanlaista inspiraatiota tai uskallusta ja luottamusta.
 
Kovasti toivottu papu taalla, jatin pillerit pois 2/13, pcos:n takia epasaannolliset kierrot ym, metforminin avulla eka plussa 9/14, kkm 10/14. Km:n jalkeen makin koitin tikuttaa ovista ja odottelin ekoja menkkoja, joita ei sit ikina tullutkaan, vaan plussa taas 11/14, ja nyt ollaan jo rv 18+3. :)
 
Makin ostin heti vaunut ja pienia vaatteita ekan plussan jalkeen, tassa raskaudessa en oo hankkinut mitaan. Katotaan jos rakenneultran jalkeen innostuis.. :oops:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top