Suppailua...

Tuon eilisen päivystyskäynnin jälkeen rupesin kotona katteleen kellosta aina kun supisteli sillä tuntui että ne vaan tiheni. Ja joskus 12 aikaan yöllä niitä tulikin jo 10 minuutin välein ja kestivät sen kaks minuuttia..  Miettiny tässä että täytyyköhän sitä soittaa sinne päivystykseen, ja kysyä että missä vaiheessa sitä pitäisi sitten huolestua, tai tulla käymään, vai odottelenko edelleen vaan jotain poikkeavaa vuotoa, kuten oli lääkärin kanssa puhe. 
 
Kirjoittelin äsken jo pitkän viestin, mutta jostain syystä nettiyhteys katkesi ja viesti hävisi, joten kokeillaanpa uusiksi..

Soititko Ama päivystykseen edellisen viestin jälkeen? Minulla on vähän samanlaisia kokemuksia supistuksista ja kohdunkaulan lyhenemisestä, mutta voin lohduttaa, että välttämättä se ei tarkoita, että synnytys olisi vielä lähellä. Olen ollut vuodelevossa lokakuun lopusta (viikolta 25), kun menin kivuttomien, mutta säännöllisesti toistuvien supistusten kanssa päivystykseen ja tuolloin todettiin, että kohdunkaula on lyhentynyt. Sitä on kontrolloitu tähän asti parin viikon välein ja edellisellä kerralla joulun aikoihin kaulaa oli jäljellä 1,6cm. Itse pidin lukemaa hyvänä viikkoihin nähden (silloin oli muistaakseni 34+3) ja kontrollejakaan sen suhteen ei enää ole tiedossa. En tajunnut kysyä, että oliko kohdunsuu auennut tai kohdunkaula pehmennyt, mutta supistuksen aikaan sikiökalvo pullistui kohdunkaulaan ja ultraaja kirjoitti neuvolakorttiin kohdunsuun olevan y-mäinen. Mietin ite, että siitä voisi varmaan päätellä, että se auennut, jos kalvo pääsee "pullistumaan" alaspäin? Osaako joku viisaampi sanoa? :)

Ultrassa epäiltiin, että hyvä jos vuodenvaihteen yli päästään ennen synnytystä, mutta nyt on 5.1. enkä ole huomannut sen suuremmin merkkejä synnytyksen käynnistymisestä edelleenkään. Tai no parina yönä alaselkää ja -vatsaa on särkenyt, mutta kipu on ollut melko mietoa ja helpottanut nopeasti. Limatulppa irtosi tasan kaksi viikkoa sitten, joten sekään ei kovin hyvin ennusta tulevaa (kun moni on sanonut, että siitä parin päivän sisään alkaa yleensä synnytys).

Eli tsemppiä Ama ja muutkin supistusten kanssa ja muutenkin loppuodotukseen!  :) Rauhallisesti kannattaa ottaa, mutta supistuksia voi olla kauankin ennen tositoimia.
 
Voiko olla supistuksia ilman, että maha kovettuu?

Mulla on nyt n. viikon ajan ollut aina välillä semmoista hieman kiristävää tunnetta mahalla, etenkin tuossa ylä-keskimahan kohdilla ja samoin olen huomannut lievää menkkakipumaista jomotusta aivan alamahalla. Voisko ne olla jotain suppailuja? Maha on aika pinkeä koko ajan, joten en kyllä ole huomannut siinä sen kummempaa kovettumista noiden tuntemusten aikana. Voihan se olla, että vauva vaan tunkee itseään semmoiseen asentoon, että mahaa kiristää sitten oikein tosissaan.

 
Helmimamma, en soittanut vielä silloin tiistaina, mutta soitin keskiviikkona neuvolaan ja sieltä neuvottiin soittaa päivystykseen synnärille. Lähin käymää siellä sit samantien, ja sairaalaan sit jäinki. mut otettii osastolle kun niitä supistuksia tuli nii tiheesti, mut onneks kohdun tilanne ei ollu muuttunu sitten maanantain tarkistuksen jälkee. Sain sen taplettimuotosen lääkityksen noihin supistuksiin (en nyt kyll muista nimee) ja ensimmäisen kortisonipiikin sillo keskiviikkopäivänä (toine sit 48 tunnin jälkee ensimmäisestä, että jos tää vauva päättää syntyy näil viikoil ni olis kehittyneemmät keuhkot) ja hyvin rauhottiki supistukset ja kivut, mut sit illalla/yöllä ne paheni sillee et tuli kolmen minuutin välein supistuksia ja kova paine ja kipu, joten laitettii sit tippa ja sillä tuleen supistuksiin sitä lääket. pääsin tänään vast eroo siitä tipasta ja nyt illalla sain koneenki tänne ni ehkä tää aika nyt täst kuluu.. nyt onneks kuitenki suht rauhalline vakaa tilanne :) en tiedä millon pääsen kotiin, mut onneks tääl apu lähellä jos tilanne muuttuu.

Ottakaa rauhallisesti ja nauttikaa täst raskausajasta :) on tää loppujen lopuks nii lyhyt aika kuitenki ;)
 
Kirjoittelin tästä jo tuonne helmimammojen facebook sivulle, mutta laitanpa nyt tännekin, kun asia niin kovasti mieltä vaivaa.

Eli... viime yönä heräsin joskus aamuyöstä menkkakipumaiseen alamahan jomotukseen. Tuo jomotus tuntui lähinnä vasemmalla puolella mahaa ja oli semmoista aaltoilevaa kipua. Aika paljon samanlaista, mitä mulla oli keskenmenon aikaan. Arvelin supistuksiksi, mutta kun ei se kipu oikeastaan missään vaiheessa selvästi loppunut. En voinut laskea niiden kestoa, kun tuntui että se kipu oli lähes jatkuvaa sen ajan, mitä sitä lopulta kesti. Kivussa oli kyllä selvästi havaittavissa hieman kovempaa kipua ja sitten laantumista. En yhtään huomannut katsoa kellosta, kuinka kauan sitä kesti.

Tuo kipu oli ihan kuin kovaa menkkakipua ja samalla tunsin todella kovaa painetta suolessa, ihan kuin olisi ollut isompi hätä menossa housuihin. Kävin sitten vessassa vaan mitään ei tullut ja sen myötä sitten tuo jomotuskin loppui hetkeksi. Päästyäni takaisin sänkyyn jossain vaiheessa nuo jomotukset alkoivat taas, muttei ihan niin voimakkaina enään. Niitä kuitenkin jatkui jonkun aikaa ja ajattelin jo, että tässä pitää kohta soittaa synnärille, jos eivät ala loppumaan.

Jossain vaiheessa kipu kuitenkin loppui täysin ja nukahdin uudestaan. Nyt ei sitten ole ollut minkäänlaisia tuntemuksia aamun aikana.

Oisko nuo kuitenkin ollut supistuksia?

Mitä hieman aiheesta googlailin, niin ne tuntuu olevan melkoisen yksilöllisiä, miten kukin supistukset tuntee...
 
Mulla tuli eilen ekat kipeet supparit, eikä siinä vielä mitään mutta oltiin kylässä pääkaupunkiseudulla.. Niin aloin jo miettiin, että mihinkäs sairaalaan täällä pitäs mennäkään.. Suppareita tuli reilun puolen tunnin ajan kymmenen minuutin välein, mutta sitten onneksi tilanne laukesi kunnon levolla, eikä sen jälkeen ole ollut mitään.. Kivuttomia suppareitahan mulla on ollut koko raskauden ajan enempi ja vähempi, mut noista tuli jo edellinen synnytys mieleen. 

Ehkä edellis yön valvominen esikoisen takia sai supistukset aikaan, kun nukuin vain kolme tuntia ja senkin tunnin pätkissä.. Oli ihan liskojen yö.. Pikku herra itkeskeli moneen kertaan ja näki unia jotka häiritsivät nukkumista. 

 
Täällä ollaan viikoilla 33+3 ja talvilomaa viettelen. Tällä viikolla onkin tuntunut mahassa omituisia vihlaisuja aika-ajoin ja koko tämän päivän pitkäkestoista, täsmälleen kuutautisia edeltävää kipua muistuttavaa särkyä alaselässä. Onkohan tuo alaselän kuukautiskipumainen kipu supistuksia myös?? O_o
 
Maikkie: kyllä supistusten välissä on yleensä aina jonkin lainen tauko. Vielä ihan loppuvaiheessakin niin sellainen pieni tauko tulee missä ehtii yhden tai kaksi sanaa sanoa (siis ku mä en ainakaan pysty puhumaan silloin ku supistaa kunnolla, kipu on niin mieletön). Mutta siis se tosiaan on yksilöllistä miten ne tuntee. Tohon toiseen aikaisempaan kysymykseesi eli "voiko olla supistus ilman masun kovettumista?", niin mun mielestä ei. Jos muuten huomaat masun kovettumisen ja silloin kivun aikaan voi itsekkin kokeilla painella masua ympäriinsä onko se kova? Jos on niin silloin se on supistus mutta jos masu on ihan pehmeä niin ei. Tietysti nyt ollaan jo niin isoilla viikoilla, että vauvat masussa ovat jo niin isoja, että sekevät osan mahasta kovan tuntuiseksi aina. Mutta kyllä sen erottaa jos kokeilee masua ympäriinsä niin siellä on niitä pehmeitä kohtia. Jos taas koitat kokeilla supistuksen aikana niitä pehmeitä kohtia ei ole ollenkaan. Ainoa tietysti on se kohdun ulkopuolinen osuus mikä ei siis tietenkään kovetu. Kannattaa koleilla sitä omaa masua ympäriinsä silloin kun sitä supistusta ei ole ja silloin jos huomaa kiristyksen tunteen tai kivun. Kyllä sen käsikopelollakin oppii erottamaan kun vaan hakerasti kokeilee. Ja sitä masua voi ihan painella ja kokeilla reilusti, niin itsekkin löydät varmasti sen vauvasi sieltä. Se isompi tasainen kova alue on todennäköisesti kylkeä tai selkää.

Amyna: Sinäkin voit kokeilla masua itse silloin kun tulee tuo kipu sinne alaselkään. Kyllä sen oppii tosiaan erottamaan käsin kokeilemalla on ko se masu kauttaaltaan kova. Sen voin omalle kohdalle sanoa, että nyt jo alkaa olla vauvalla sellaisia liikkeitä, jotka saattaa kohdistuessaan tuonne kohdunsuulleppäin aiheuttaa sen paineen ja kivunkin tunteen. Mutta erotuksena on juurikin se masun kovettuminen

Tuntuu kyllä, että tosi paljon on helmikuisilla nyt tutota suppailua ja ihan melkein synnytsten alkamisia. Kuhan nyt vielä pari viikkoa pysyisivät masuissa. Itselläkin kyllä selvästi suppailut ovat lisääntyneet ja vahvistuneet aikaisempaan verrattuna. Mutta ei mitään hälyyttävää tai häiritsevää. Mutta selkeästi alkaa jo paremmin huomaamaan.

Yleisesti sanoisin, että jos itsestä tuntuu siltä, että on epävarma siitä mitä tapahtuu, jos on kipuja ym. ja mieltä vaivaa koko ajan niin ihan rohkeesti lähtekää käymään näytillä synnärillä tai lääkärissä niin saatte varmuuden oloihinne. Kyllä siellä kaikki otetaan vastaan ja nyt aletaan olla jo niin isoilla viikoilla, että tuntemuksia varmasti alkaa olemaan. Mutta ihan oma mielenrauhan saamiseksikin on mielestäni hyvä siis käydä näytillä. Ei pidä ajatella niin, että sieltä naurettaisiin ulos. Minullekkin sanoi se kummikätilö silloin kun kävin siellä juttelemassa, että ei tarvitse olla edes mitään konkreeettisia tuntemuksia vaan pelkästään sellainen vahva olo jostain mitä ei osaa edes selittää niin voi tulla käymään. Ja vain sillä tavalla saa selvyyden siitä missä mennään.
 
Mullakin tuo yöaika on ollut sellaista ihmeellistä ja epämääräistä kipuilua. Supistukset eivät ole mielestäni olleet kivuliaita, mutta kuitenkin heräilen siihen vatsan kovettumiseen. Joskus kyllä heijastelee myös tuonne selän puolelle menkkamaisena kipuiluna. Lähinnä kipeää tekee mielestäni kääntyminen kyljeltä toiselle sen kovettuneen vatsan kanssa. Mutta sitten mulle on tullut kaameat jalkasäryt yöllisiksi vaivoiksi. Varsinkin vasenta jalkaa särkee ikävästi takareidestä pohkeeseen asti sekä myös polvea. Vauvahan on vatsan vasemmalla puolella, joten ehkä hän siellä painaa jotain suonia, hermoja jne kasaan, josta säryt sitten aiheutuvat. Ja varmaan myös vaihtoehtojen vähyys nukkuma-asennoissa alkaa tuntua kropassa.

Tosiaan nyt ovat monet kirjoitelleet supisteluista. Toivotaan kuitenkin, että vielä hetken malttaisivat pysyä masusissaan nämä helmivauvelit <3
Mulla nyt vkot tasan 34.
 
Mulla jo viikot 36+ eli sen suhteen voisi alkaa pikku hiljaa tulla uloskin, mutta ellei mene käynnistykseen niin tässä voi hyvinkin mennä vielä ainakin la:han ja itseni tuntien todennäköisesti ylikin.. Mut nyt ei ole ollut kipeitä suppareita perjantain jälkeen. =/

Kun malttais pitää tuon herkuttelun kurissa.. Nyt meinaa välillä tehdä ihan tolkuttomasti mieli milloin mitäkin.. Eilen himotti mandariinit.. ja eihän sokeritasapaino niistäkään tykkää.. =P  
 
Lieköhän nuo mulla edes oli mitään supistuksia... saattoi olla jotain ihan muutakin mahakipua vaan. Vaikkakin kipu muistutti kyllä juuri semmoista pahaa menkkakipua ja sellaista en ole koskaan tuntenut muulloin, kuin menkkojen aikana. Ja kivusta tuli niin elävästi mieleen keskenmeno, jossa tyhjennys tehtiin cytotec lääkkeillä. Lääkkeet saivat aikaan juurikin semmoista aaltoilevaa erittäin voimakasta menkkakivun kaltaista kipua. (supistuksia?)

Tuon yön jälkeen ei kuitenkaan ole ollut minkäänlaisia tuntemuksia missään ja olo on kerrassaan mainio. Mitä nyt vaan kestoväsymys on päällä koko ajan.

Miten teillä vauvat reagoi noihin suppareihin? Mulla sillon yöllä vauva riehui ihan kamalasti mahassa aina, kun tunsin kipua. Pelkäsin jo välillä, että sillä on joku kamala ahdinko siellä, kun niin voimakkaasti liikuskeli. Eilen ja tänään on kuitenkin ollut ihan normaali, tai ehkä aavistuksen vaisumpi, mutta liikettä tuntuu kyllä.

Huomenna onneksi neuvola ja ultra, joten saan varmasti tietää, että kaikki on kunnossa ja voin kysellä terkkarilta tarvetta tarkastella alakerran tilannetta.
 
omalla kohdallani oon ainaki huomannu et kun supistuksia tulee (ja kun oon ollu samalla siinä sykekäyrä laittees kiinni) ni vauvan syke nousee supistusten aikana, ja joskus se tuntuu myös liikkuvan enempi, mut ei aina.
 
Mä luulen et ainakin mun kohdalla jotkut vauvan tietyt liikkeet aiheuttaa supistuksia. Ja yöllä joo herää aina kääntääkseen kylkeä ja usein silloin se kyljen käännön aloittaminen aiheuttaa supistuksen ja sit se koko kääntyminen on inhottavaa. Paikalla ollessaan sen supistus ei tuntuis niin inhottavalta kun silloin ku smalla pitää yrittää pugertaa johonkin suuntaan.

Tuosta Aman tekstistä tuli mieleen et ekaa synnyttäessäni en muista ollenkaan vuavan liikkuneen masussa synnytyksen aikana. Mutta tämä toinen oli kyllä kovinkin vilkas sen synnytyksen ajan. En sit tiedä onko niilläkin eroa. Jos toiset reagoivat herkemmin siihen puristukseen kun taas toiset eivät ole millänsäkkään. Vai enkö mä vaan muista siitä ekasta synnytyksestä tätä asiaa? Ja joo kaippa ne vauvelitkin reagoivat tosiaan ainakin sillä sykkeen nousulla siihen puristukseen. Mutta sittenhän on sekin ääripää eli et vauvan sykkeet laskee supistuksen aikana synnytyksessä. Se on vissiinkin vaarallisempaa kuin tuo sykeen nousu?
 
Jos sitä liikkumista supistusten aikana pitäis kuvailla, ni musta ainakin tuntuu et se vauva vaan kääntyilis ja "kaivautuis" alemmas ja alemmas. Mut suurimmalta osalta se kipu vaan peittää ne vauvan liikkeet et sitä keskittyy hengittämisee ja lihasten rentouttamisee eikä niinkään mieti pyöriikö se lapsi siel :) Joskus taas erottaa ne liikkeet sitte helpommi jos on lievempi supistus. 

Täytyy kyll sanoa et haluisin vielä kotiin ennen lapsen syntymää. Jos vaik huomenna pääsis kotiin lääkärin tapaamisen jälkee, ni olisin nii onnelline :) 

Ainaki kuulostais loogiselta tuo sykkeen nousu.. mut en kyll tiiä onko se tyypillistä, en oo muiden äitien kans tuosta keskustellukkaa.. ehkä siitä uuden ruokapöytä kyselyn sais, heh.
 
Luin eilen illalla tätä keskustelua ja viime yönä sitten keskityin supistusten aikaan tarkkailemaan vauvan liikkeitä ja miusta tuntui, että ne loppui kokonaan supistuksen ajaksi. En ainakaan tuntenut niitä tai sitten supistus oli niin voimakas, että se peitti liikkeet. Mutta kovin kipeitä supistuksia miulla ei oo vielä ollut, joten en usko, että kipu veis kaikkea huomiota. Sairaalassa kun makoilin muutama viikko sitten käyrillä, niin en tajunnut katsoa vauvan sykettä supistuksen aikaan eikä kätilökään kommentoinut muuta kuin, että supistuksia on tänne piirtynyt.
 
Mulla on ihan sama juttu, että kun supistaa, niin vauva on sen aikaa liikkumatta. Vauvan kova liikehdintä sen sijaan kyllä aiheuttaa supisteluja... Ja aikaisemmassa synnytyksessä, meidän vaavin sykkeet tuppas laskemaan aina supistelujen aikana ja käytännössä siellä salissa olikin koko ajan kätilö paikalla ja tarvittaessa se pyysi lääkäriä paikalle tarkistamaan tilannetta. Eli se sykkeen laskettelu on kaiketi huonompi asia, kuin se nousu. Sykkeen nousuhan on ihan normaali reaktio esim. stressitilanteessa, kivuissa jne...
 
Aurinkoinen82, viikkoja 33 
ja tänään näin lääkäriä, tarkisti kohdun tilanteen ja vauvan voinnin. Kohdun tilanne ei ollu muuttunu enempää ja vauva voi mainiosti, mutta vauva on jo niin alhaalla ja painaa, etten pääse kotiin vastakun viikon päästä, jos tilanne  on pysyny samana. Lääkäri sanoi jälleen että vauva syntyy ennenaikasena, mutta yritetään kuitenkin pitää se mahdollisimman pitkään tuolla mahassa.. Kuuulemma se voi tulla hetkenä minä hyvänsä tuolta.
Toivon kuitenki että tämä tapaus ois yksi niistä tapauksista, jotka ensin meinaa syntyä aikasemmi ja sit syntyykin vasta lasketunajan jälkeen. 
Ite olen meinannut syntyä ennen laskettua aikaa sillon aikoinaan, ja sit kuitenkin meni yli lasketun ajan ja juuri ennen käynnistystä päätinki sitten tulla.
:D että.. toivotaan kovasti ja mennää päiväkerrallaa.
Voimia teille kaikille joilla suppareita tulee, ja toki myös teille muillekkin joilla niitä ei vielä ole tullut :)
 
Mulla on nyt parin viikon ajan supistellut aika paljon mun mielestä. Jokaisesta melko pienestäkin ponnistuksesta (esim. vessareissu) vetää mahan pinkeeksi. Ei ole kipeän tuntuista, muttei mukavaakaan. Liian lujaa jos kävelee niin sitten alkaa pistämällä vetämään mahan alapuolelta yleensä oikealta puolelta ja silloin on pakko pysähtyä ja kumartua kun sattuu. Alapäässä tuntuu välillä myös supistusten yhteydessä oudolta, jotenkin avonaiselta. Tosin vauvan liikkeetkin välillä tuntuu siltä, että kohta tulee nyrkki ulos toosasta... En ole näistä ainakaan vielä hätäillyt juurikaan, kysyn huomenna neuvolassa asiasta. Tosin on vain terkalle aika ja sehän ei taida kurkkia tonne haaroväliin tms?
 
Itselläni myös ollut tuntemuksia, että joku pungertelee jotain ulos tuolta alapäästä (nyrkki tai pää?), tuntuu ihan hassulle, niin kuin koko alapää pullistelisi :D
Oon huomannu kans tuon saman, että jos kävelee liian lujaa, alkaa sellanen pistävä kipu usein oikealla puolella alavatsassa. Tosin tuota samaa vaivaa ollut jo kovin pitkään ja arvelinkin, että se johtui mahdollisesti vatsansisäisistä kiinnikkeistä, joita voi olla umppariarven kohdalla. Nyt kyllä tuota samanlaista kipua tuntunut molemmilla puolilla ja pysähtyminen ja hetken huilailu auttaa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top