Suppailua...

Eemi03

Eemi03

Kommentoinnin ninja
Mulla ollu nyt viimesen viikon aikana ihan selvästi enemmän supistelua. Olihan sitä viimeksi ja alkaen sieltä 20 RV:n teinoilta. Mut ku ei oikeesti muista kuinka paljon. Ja nyt jotenki tuntuu et hämää toi kun kohtu on suhteessa vielä sen verran pieni, et ei täytä koko mahaa. Siis en oikeen ole varma mikä on liikaa. Pitäs vissiin käydä kysymäs ja näyttäytymäs. Mua vaan ei yhtään hutsita toi meidän neuvola. Ku siel saattaa olla josku läkärinä selllanen todella ällöttävä mieslääkäri, joka muutenkin on todettu ihan taunoksi.

Eihän nää silleen satu mut oat kyllä mojovia ja kestävät pitkään. Siis yks supistus kestää kauan. Niin oli viimeksi. Mut silloin ku niiden olemassa oloa ja kovuutta päivittelin oli viikkoja jo 34 nyt vasta 23. Pitää kyllä huomenna konsultoida töissä sitä kätilötyökaveria.

Tää on ärsyttävää ku tietää et niit harjotussuppareita on ja tulee olemaan. Mut ku ei oikeesti tiiä koska nekin on liikaa. Ihan niinku viimeksi. Ja sit ku sitä viimeks pähkäilin niin niitä tosiaan oli liikaa. Ja kohdun kaula oli lyhentynyt ja pari senttiä auennut. Silloin se supistelu vain oli selkeesti rasituspohjasta ja sitä vähentämällä sai ne vähä rauhottumaan, eivätkä sit enää avanneet lisää. Mut nytkin illan aikana on supistellu tosi moneen otteeseen vaik olen vaan istunu paikalani.

No turha kai tätä on pähkiä ku itää mennä näyttäytymään. Ei tilanne nyt mikään akuutti varmaan ole mut ku se mietityttää nii pitää johonki saada kirjottaa. MIehelle oon sanonu mut mitäs se nyt ainakaan osais sanoo.

Vaik siis kolmas raskaus menossa niin silti tälläset asiat mietityttää. Et ei se ihme ole jos ekakertalaiset hokaa supparit niin heit ihmetyttää.
 
Minulla oli viimeviikolla todella usein myös supistuksia, ei siis kivuliaita mutta vatsa oli aika kovana, sanotaanko noin 20 krt päivässä. sillon siis viikot 23 + menossa. Tällä viikolla ollut taas rauhallisempaa, kerran pari päivässä supistellut. Lukemani perusteella ei tarvitse huolestua jos ei kivuliaita ole. Mutta selkeästi rasituksen määrään on yhteyksissä ainakin minulla tuo supistusten määrä, kun olen tällä viikolla yrittänytkin ottaa rauhallisemmin.
 
Mistä supistukset erottaa?

Mulla tuntuu välillä semmoista kummallista kiristystä mahassa, mutta kädellä kokeillessa maha ei tunnu kuitenkaan yhtään kovalta. Kiristys tuntuu lähinnä sisäpuolella mahaa ja se ei ole kivuliasta, mutta kuitenkin selkeästi havaittavaa. Sitä esiintyy ihan satunnaisesti, mutta kuitenkin lähes päivittäin.

Silloin, kun sain keskenmenon ja tyhjennys tehtiin lääkkeellisesti, tunsin kyllä supistukset karmeana kipuna ihan selvästi. Muistutti todella rajua ja kovaa menkkakipua. Onkohan ne oikeat supistukset yhtään samanlaisia?
 
Siis niistä synnytystä edeltävistä supistuksista en osaa sanoa, mutta nämä harjoitus supparit ainakin minulla on juuri sellaisia että vatsa tuntuu kovettuvan hetkeksi, välillä ihan muutamaksi sekunniksi, välillä melkein kymmeneksi sekunniksi. Aivan kuin vatsalihakset vaan jännittyisivät itsekseen. Näissäkin tuntemuksissa on varmaan paljon eroja, ja kaikille ei edes näitä tule
 
Mulla alkoi suppailut jo hyvin alussa, jo 15 viikolla taisin niistä olla huolissani. Silloin kävin virtsanäytteellä, joka oli puhdas ja asia vähän niinkuin "unohtui". Siitä asti olen kuitenkin tuntenut näitä harjoitussupistuksia enemmän tai vähemmän joka päivä. Myös mulla ne ovat kuitenkin lisääntyneet huomattavasti ja on päiviä, jolloin supistelee monen monta kertaa päivässä. Ne kestävät korkeintaan 20 s eivätkä ole kivuliaita, mutta juuri tuollainen vannemainen paineen tunne on masussa ja se on kivikova. Itseasiassa juuri tänään soittelin terkkarille asiasta ja hän oli sitä mieltä, että on hyvä käydä lääkärillä tarkistuttamassa kohdunsuun tilanne. Eli olen ensi keskiviikkona menossa lääkärille, mutta jos tuntuu että pitää mennä aikaisemmin, niin sitten menen päivystykseen.

Tämän supistelun vuoksi kävin tänään taas antamassa pissanäytteen, varmuuden vuoksi. Samalla multa otettiin parvorokon vasta-aineet verestä, koska mulle ilmestyi viime viikon maanantaina outoa ihottumaa poskiin, jonka jälkeen sairastuin flunssaan. Tietääkseni en ole parvorokkoisen lapsen tai muun henkilön lähettyvillä ollut, mutta eihän sitä koskaan tiedä..  Hitsi, että pitää niitäkin tuloksia odotella taas viikko. Toivottavasti en ole sitä nyt sairastanut, mutta jos olen, elämme sitten sen mukaan :(

Vaikka tämä raskaus on ihanan ihanaa aikaa, aiheuttaa se mulle ainakin välillä hirmuisesti huolta ja murhetta. Tsemppiä kaikille suppareiden ja muidenkin juttujen kanssa!!
 
Se on hyvä Maikkie kun edes ekakertalaisena tunnet niitä suppailuja. Mä en tuntenut ekassa raskaudessa mitään ennenkö piti mennä synnyttämään. Aika tarkkaan osaat kuvailla et kyllä ne tuntemukset varmasti niitä on.

Teil muilla vaan noi harjotussuppari ajat on niin lyhkäsiä. Mullakun se supistus kestää yleensä yli minuutin tai puoltoistaki. Mut niin se oli tosiaan siellä viime raskaudessaki.

Mä soitin eilen neuvolaan. Tuli vaan itelle mieleen et yhtenä päivänä allkuviikosta vähä tuumailin et onko hiivatulehdus tulossa ku oli vähä kökköstä vuotoa. Sitä ei sit kuitenkaan ole sen kummemmin ollu. Siis sitä vuotoa. Mut suositteli neuvolasta kokeilemaan vagi-c vagitorioita. Ku ei kerta selkeetä käsitystä ollut tuosta hiivasta. Kaikki tälläset tulehdukset voi kuulemma aiheuttaa lisää niit supistuksia. Mut tilanne on nyt ollu kuitenki selvästi rauhallisempi jo eilen ja tänään. Alotin nyt kuitenki kokeeksi sen vagi-c kuurin. Sen pitäs tasapainottaa tilannetta.

Näist tosiaan on ihan vaikee sanoa milloin niitä on liikaa. Kyllähän mä nyt tietty erotan synnytyssupparit näistä mutku viimeksi ne supparit ei sattunu olivat vaan mojovia ja inhottavia ja silti oli kohdun kaula lyhentynyt puoleen ja auennu pari senttiä. Tosin silloin oli tosiaan viikkoja enemmän ja vauvan ollessa isompi pään paino kohdun suuta vasten tekee enemmän ku pienemmillä viikoilla.

Mut nyt onneks tilanne rauhallisenpi. eikä enää niin huoleta. 15.11 on seuraavaks lääkäri ja toivotaan et siinä on kaikki viel ok.
 
Mullakin on ollut supistuksia ainakin jo rv 20 asti ne on mullakin semmosia kivuttomia ja masu on ihan kivikova aina vähän aikaa ja niitä tulee joskus monta kertaa päivässä ja sit joskus vähemmän.
Tänään just juttelin niistä terveydenhoitajan kanssa ja sanoi ettei mitään hätää niin kauan kun ne on kivottomia.
Tässä vaan jotenkin menee ihan sekasin kun jotkut sanoo että pitää/on hyvä mennä lääkäriin tarkastuttamaan tilanne ja sit toiset sanoo että ei mitään hätää niin mikä mahtaa oikeesti olla oikein??

ääh, tää on just tätä ensisynnyttäjän/ensikertalaisen ihan turhaa stressausta varmaan...
 
nana_: Niinpä, on se vaikeaa tietää, että mikä on oikein ja mikä ei, ja mitä pitäisi milloinkin tehdä, varsinkin kun minäkin tässä ekaa odottelen :) Mutta omalta kohdaltani voin sen verran sanoa, että oma terkkarini on tosi tarkka ja herkästi reagoiva, vaikka onkin kokenut. Hän laittaa mielellään jatkotutkimuksiin ihan vaan varmuuden vuoksi. Uskon, että jos olisin soittanut toiselle terkkarille (joka välillä sijaistaa tätä mun terkkaa), niin hän olis sanonut, että se on ihan normaalia ja ota vähän rauhallisemmin ja tule sitten kolmen viikon päästä siihen lääkärineuvolaan. Siis luulisin näin. Yhtenä esimerkkinä mun omat sykkeet. Ne ovat nyt siis viimeisen kolmen viikon aikana olleet korkealla, 90-110 levossa. On siis normaalia, että sykkeet raskausaikana nousee jonkin verran, mutta itseäni huoletti siksi, että minulta löytyi muutama vuosi sitten sydänkäyrästä muutos, joka altistaa näille rytmihäiriölle. Olin huolissani siitä, että vaikuttaako omat sykkeeni vauvaan ja mitenköhän paljon oma sydän tässä rasittuu.. Tämä sijainen sanoi puhelimessa, että vähennä hieman tahtia, koska se voi olla stressiperäistäkin jne. Vastaus kelpasi minulle siinä vaiheessa, enkä sitä sen enempää ajatellut. Vakkari-terkkari otti asian kuitenkin puheeksi itse viime neuvolakäynnillä, kun oli lukenut sijaisen tekstin koneelta. Hänen mielestään asia olisi kuitenkin hyvä tarkistaa ja lupasi jutella lääkärille, joka laittaisi sitten lähetteen sydänfilmiin jne. Tämähän ei liittynyt näihin suppareihin kyllä lainkaan, mutta toimikoon nyt esimerkkinä siitä, että terkkaritkin ovat hyvin erilaisia näissä asioissa..

Olen itse tyytyväinen, että pääsen tutkimuksiin ihan vain oman mielenrauhankin vuoksi :) Olen siis aikamoinen stressi-erkki ja kuulostelen ja mietin kaikkea koko ajan ja ihan liikaa. Olin siis jo ennen raskautta. Yksi ystävä kyllä totesi, että olen ollut nyt kuitenkin yllättävän rauhallinen :D

Olen Eemi03: kanssa samaa mieltä, että on tosi vaikea sanoa, milloin suppareita sitten on liikaa. Tosin mä en tiedä muutenkaan mistään mitään näin untuvikkona enkä varsinkaan sitä, miltä ne oikeat supparit sitten tuntuvat. Olen vain kuullut, että ovat samantapaisia kuin menkkakivut mutta kovempia. Niin taisi Maikkiekin tuolla yllä kirjoittaa.

Ei mua tällä hetkellä nuo supparit ihan hirveästi stressaa, mutta hyvä on kuitenkin päästä keskiviikkona tarkastamaan tilanne :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!!
 
Onko kenelläkään kivuliaita supistuksia?
Olisi ehkä rauhoittavaa kuulla muiden kokemuksia ym. sillä itselläni on kivuliaita nuo supistukset. Kuitenkaan mitään hätää ei tähän mennessä ole ollut, ja kaikki on hyvin, mutta kyllä tää tilanne stressaa kuitenkin vaikka yrittää rauhotella itseään, ettei mitään hätää ole. 
 
Mulla kans syke aina korkea, 90-105 aina neuvolassa mitattaessa ja harvoin pääsen alle 80 kotonakaan. Ennen raskauttakin syke aina korkea vaikka verenpaine matala. Nyt raskausaikana syke noussut entisestään vaikka verenpaineet edelleen tosi hyvät. Oon aina tätä ihmetellyt, mutta en koskaan saanut lääkäreiltä mitään järkevää vastausta... :/

Mä en oikein tiedä onko mulla näitä harjoitus supistuksia vai ei... ihmeellisiä mahan kovettumisia on erityisesti kun touhuaa, eli eilen imuroidessa maha oli kova vähän väliä. Aattelin että nää vois olla supistuksia..  Mutta sitten välillä tuntuu että maha "kovettuu" sen takia kun vauva pönkää itseään ja tuntuu selvästi ulospäin missä kohtaa masua se on.
Ensarina kaikki on niin uutta ja ihmeellistä :D
 
Mullakin on supistellut nyt pari viikkoa. Tai niin luulisin, tuntuu siis jatkuvalta menkkakipuilulta ja enemmän just selkäpuolella sellasta polttavaa tunnetta. Ei siis mitenkää selviä supistuksia, tai siis sellasia miltä ajattelin supistusten tuntuvan, vaan ihan perus menkkakipuja. Tosin todettakoon että kuulun niihin tyttöihin jolla menkkakivut on sitä luokkaa että oksennetaan ja ollaan saikulla menkkojen ajan... Ja koko raskauden ajan ollut enemmän tai vähemmän menkkakipumaisia tuntemuksia, oon pistänyt ne kohdun kasvukipujen piikkiin.
No alkuviikosta yltyivät kuitenki niin pahasti että päätin sit tiistaina käydä lääkärillä niin kohdunkaula oli pehmentynyt ja jonkin verran lyhyempi mitä silloin kun pääsin sairaalasta. Kuitenki yli sen 2,5cm, että sinänsä ei vielä hätää. Ja samalla sit makoilin siellä jossain laitteessa niin sen 20min aikana ei se laite rekisteröiny supistuksia, mutta jossain vaiheessa niitä on tosiaan jonku verran ollut kun on ton kohdunkaulan saanut pehmennettyä. Ens tiistaina kontrolli, pitää vaan toivoa että kaikki on ok.

Kyllä sitä tulee mietittyä että koskahan tästä raskaudesta pääsis nauttimaan, kun tuntuu että koko ajan on jotain vaivaa... :/
 
Toivottavasti siellä kaikki on kunnossa Schatzi. Tiedän kyll mitä toi on, itelläki vähän sama fiilis et ei oikeen oo päässy nauttiin täst ihanasta ajasta, kun koko ajan jotai vaivaa. viis viikkoa sairaslomaa takana ja monen monta vielä edessä.. juurikin näitten kivuliaitten supistusten takia :/
mut ehkä tää tästä vielä helpottuu, mut itelläni ainakin lievittää kipuja lämminvesi suihku tai sit semmonen lämmitettävä kaura tyyny alavatsalla tai alaselällä, tai ihan kevyt hieronta. :)

Toivotaan että päästään pian  nauttimaan raskaudesta ja olemaan kevyemmin mielin
 
Kuinka pitkällä sä Ama oot? Ootteko keskustelleet suppareita estävästä lääkityksestä? Mulle lääkäri sanoi, että ei voi tehdä muuta kuin lepäillä ennen rv24 kun kuulemma sillon/nyt vasta kohtuun kehittyy reseptorit jotka sitten reagois tohon lääkitykseen jos sellainen joudutaan alottamaan.

Mä tässä jo kehittelin kauhuskenaarioita, että mitäs jos joudunki olemaan saikulla helmikuuhun asti... Kivut lähti melkein kaikki kun yhden päivän olin kokonaan kotona ja ainut mitä nousin niin vessaan ja syömään, eli siis tosi rauhassa otin. Seuraavana päivänä kannoin patjan kotoa (4. kerros) autoon ja ajeltiin anopille missä istuskeltiin ehkä tunti, ja tän hurjan rasituksen seurauksena olinki sitte koko loppuillan sikiöasennossa sängyssä :( Tietysti kaikkenihan vauvan eteen teen ja makaan vaikka pää alaspäin turvallisille viikoille jos se sitä vaatii, mutta olishan se nyt ihan kiva jotain pystyä tekemäänkin...
 
nyt on takana 22 viikkoa ja mulle sanottiin samaa ettei pysty vielä antaa supistuksia estävää lääkitystä, että ainoastaan sairaalassa vahvempaa kipulääkitystä. 

Mä en pysty oikeen mitään tekemään, muuta kun lepäilemään ja ottamaan rauhallisesti. Ja rasituksesta kyll kivut kovenee huomattavasti. Ei juuri kotonta pois kehtaa lähteä.. 
Kaikista paras on kun on makuulla, ja istuminenki kun on vähän puoli-istuva, eli melkeen makaa kuitenki :D 
Kyllä mua itseäni harmitti sairasloman alussa kun en pysty kotonta paljoa lähtee mihinkää, ei pysty tekee oikeen mitään, mutta nyt on pikkuhiljaa oppinu ajattelee asiaa positiivisesti ja tottakai kaikkihan meistä varmaan tekee pienokaisensa eteen kaikkensa minkä pystyy, ja niinku sanoit ni minäki makaisin vaikka pää alas päin. . 
Ite oon kehitelly jotain pientä tekemistä mitä voi tehä ihan paikallaan ollen, ja kaverit on kyllä ymmärtäny asian hyvin, ja tullu sitten enemmän meille kotiin, ettei mun tarvia lähteä. 
Kyllä mä kaikkeni teen mun poikani eteen, ja oon jo henkisesti valmistautunukkin siihe että makaan helmikuuhun asti kotona. Ja jos jossain vaiheessa tilanne rauhottuukin ja voi jo liikkua ja tehdä enempi niin se on sitten positiivine yllätys :)
 
Ama ja Schatzi: Toivottavasti teillä nuo supparit helpottais vähän tai ainakin niin, et ei joutuis vuodelepoon loppuajaksi. Sitäkin kyllä sattuu ja tapahtuu aina välillä.

nana_ ja beijaflor: Niinhän se on et kukaan ei varmasti voi sanoa miltä toisesta tuntuu. Ja se miten kokee ne supparit on täysin yksilöllistä. Ekakertalaisena ainakaan ei voi tietää. Kuinka vois ku kolmattakin kertaa odottavana sitä ihmettelen. Vaan oma kokemus vähä opettaa. Ja ihan varma ei voi olla mistään supistuksista ennenkö on tosiaan käyny siellä lääkärillä tarkistuttamassa, että tekeekö ne supistukset sille kohdun kaulalle jotain. Ja sit ku saa sieltä varmistuksen, että kaikki on hyvin niin sit tietää et sellasia samanlaisia suppareita mitä siihenkin asti on ollut, voi olla, eikä niistä ole haittaa. Ja sit taas jos on noin ku Schatzilla ja Amalla et niillä supistuksilla tosiaan on jotain vaikutusta niin silloin niitä pitää kuunnella ja uskoa vähentää tahtia.

Minäkin viime raskaudessa tulin varmaan pari viikkoa niitä suppareita ensin miettineeksi, et ovatko nämä nyt jo liikaa? Siis suppareita oli sieltä 20 asti mut sit niit oli enemmän niin paljon et se asia alkoi mietityttämään. Mielen rauhan saa vain sillä et tietää tilanteen. Eikä sitä muuten tiedä kuin tarkastamalla. Ite nyt ajattelin, et jos eivät enää pahene niin odottelen rauhassa sinne RV 27 asti, jolloin on lääkärin käynti ja sitten näkee siellä varmasti mikä on tilanne. Mut jos tihenee ja voimistuu niin sit pyydän aiemmin.
 
En tiedä onko minulla ollut noita kivuttomia supistuksia... huomaisiko sen?
Yhtenä yönä heräsin kuitenkin kovaan kipeään puristavaan tunteeseen mahan ympärillä. Se kesti noin 10-20 sekuntia ja en oikein edes tajunnut mitä tapahtuu, kun heräsin keskellä yötä. Yritin vain käännellä kylkeä, että olo helpottaisi.
Pitäisi kuulemma neuvolan mukaan olla ihan normaalia elleivät ala toistua liian usein.
 
schatzi: koska sulla on viimeksi otettu virtsanäyte?
Virtsatietulehduksessahan voi olla samanlaisia kuin kuukautiskivut ja voi säteillä myös selkään... VTI lisää myös supistuksia... Kannattaapi jutella lääkärin/terveydenhoitajan kanssa :) tuli vaan tämmönen mieleen kun vilkaisin sun tekstiä
 
Olin tänään lääkärineuvolassa näiden supisteluiden vuoksi, jossa tarkistettiin kohdunsuun tilanne. Muutosta ei onneksi suuresti ollut tapahtunut, 3cm se oli ja kiinteä. Lääkäri ja terkkari kehoittivat tietysti vielä tarkkailemaan noita supistuksia, että jos muuttuvat kivuliaiksi tai säännöllisiksi, niin sitten katsellaan taas uudestaan. Joka tapauksessa menen kahden viikon kuluttua taas lääkärineuvolaan eli siihen normaalille keskiraskauden käynnille. Kyllä tämä tieto rauhoitti mieltäni, ainakin jonkin verran :)
Tosin oma verenpaine on nyt nousussa ja sykekin oli 123.. Mutta tasottui onneksi neuvolakäynnin aikana n.100:n. Sitä jäädään nyt tarkkailemaan...
 
Nonni, nyt on taas lääkärissä käyty ja kaikki näyttäis olevan kunnossa. Kohdunkaula edelleen pehmeä mutta pidentynyt (?) edellisestä. Tyttö oli poikittain mahassa joten tosta asennosta on aika mahdotonta ulostautua vaikka haluaiski :D Ja painoarvioksi tuli hurjat 922g!

Eli syytä kivuille ei vielä löytynyt... Nyt ne otti verta ja kattoo tulehdusarvot siitä. Pissanäytteen ne ottaa joka kerta, joten jos olis virtsis niin kuvittelisin niiden huomanneen. Sain sitten lähetteen ortopedille kun lääkäri meinas että kivut voi johtua ihan vaan nikamista. Ihanaa kyllä että kaikki on vauvalla ja raskauden kannalta hyvin. Potuttaa vaan kun ei oo syytä kivuille, niin sairaslomaa ei jatketa ja ens viikolla joudun kouluun istumaan -> tietää entistä pahempaa kipua ja sen takia unettomia öitä ja kohta oon taas hermoraunio :/
 
mm.. minkä takia ne Schatzi ei jatka sun sairaslomaa vaikka kivuille ei löytynyt ns. syytä vielä? eihän tossa ole mitään järkeä että vaikka sulla on kipuja, ja syytä ei ole löytynyt vielä niin he eivät jatka sairaslomaa ja joudut menemään kouluun? kuulostaa kyllä tosi kummalliselta mun korvaan.. ? 
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top