Supistukset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Rosalina
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tässä matkalla Hkiin on koko matkan supistellu, öbaut 2min välein. Kohtu ei ehi rentoutua välissä ollenkaan kun hetikohta puristaa uuestaan. Ja eka supistus oli tosi KOVA, niin kova kuin ikinä voi olla, vaikkei kivulias ollutkaan. Enkä oo tehnyt tänää käytännössä katsoen mitään, kävelly 300m=postilaatikolle ja takas. Katotaan mikä on fiilis Tukholmassa ja laivassa kävelemisen jälkeen, tuo kävely tuntuu tekevän häijyä perästä päin...

Edit: niin ku olis ollu fiksu niin olis ottanu tukivyön pois automatkalle. Sehän se perkules puristi ja teki supistuksia......
 
Muokattu viimeksi:
Rosalina, ihan sama ongelma oli itsellä. Paluumatkalla supisti vielä enemmän kuin mennessä. Laivalla kannattaa levätä niin paljon kuin mahdollista. Me kävimme hytissä melkein joka välissä, että pääsi pitkäkseen. Maissa emme onneksi käyneet, kun oli vain mini risteily. En olisi kaupungilla jaksanut ollenkaan..

Niin juu, itse tajusin myös vasta paluumatkalla jättää tukivyön pois. Pysyttekö pitämään taukoja ajomatkan aikana? Ehkä pieni jaloittelu tekee hyvää. :)
 
Voi ei Rosalina. No onneksi syy selvisi! Toiv ei supistele ja risteilyllä on kivaa.
Mulla on makuuasennossa nykyään NIIN puristavia supituksia, että tuntuu ihan ohimoilla. Vähän kuulokin alenee siinä puristuksessa. Aivan kuin paineet olis taivaissa, vaikken edes tiedä, miltä tuntuu kun paineet nousee. Uutta mulle kyllä. Oon ajatellut, et varmaan jotenkin toi ylikookas kohtu tekee sen. Hhhmmmmm ????
 
Onneksi meillä on vain tunnin matka satama-koti, sen kestää. Ihan hirveästi ei supistellut reissussa. :) se tukivyö sen istuessa teki. Vaikka käveltiinkin varmaan 10km niin ei mitään. Kohta päästään laivasta, en kyllä laita tukivyötä enää automatkalle. :D
 
Mä hehkutan tänne varmaan kolmatta kertaa et eilen oli eka supistus. Aaltomainen juttu joka puristi mahaa. Tää oli eka supistus, aiemmat on ollu jotain muuta.
 
No nyt ne sit ovat alkaneet olla kipeitä supistuksia. Eivät mitenkään extrakipeitä, mutta lievää kipua on mukana. Ja supistuksista seuraa sit menkkajomoja. Hohhhoijaa. Vielä maaliskuu ja huhtikuu! Sen ajan ku pysyisivät sisällä.
 
Joo toivottavasti. Oon kyllä jotenkin luottavaisin mielin. Ei sitä voi muutakaan oikein. :) mut siis hauskinta täs on et nuo An puskut supistaa. Ja niitä tulee paljon! No plussa on sentään et on raivotarjonassa siellä. Toistaiseksi :D
 
Meni hetki miettiessä et mitkä ne An puskut on :'D mut pystyispä vaan siellä nahan sillä puolen vielä tovin jos toisenkin. :)
 
Täälläkin Harmony vauvojen riehuminen ja An alakerran potku tuhoamis yritykset aiheuttaa koviakin supistuksia välillä.
 
Täällä nyt iltapäivästä lähtien taas supistellu. Selkä ollu aika kipeä ja maha kans jonku verran. Ja emättimen sisältä vähä vihlonu samalla. Oon koittanu levähtää paljon, nyt onneksi vähentyny sitte pariin suppariin/tunti, aijemmin oli enemmän. Pittää vaan toivoo et nää nyt loppuis kokonaan eikä tarttis näytille lähtee.
 
Minulla taitaa olla samanlainen olo supistusten aikaan ku Harmonylla. Tulee kova paineen tunne päähän ja tuntuu että ei kuulekkaan mitään. Heti niin ku veri pakkais päähän.
 
Mua meinaa pikkuhiljaa ärsyttää tää jännäraskaus, kun saa olla koko ajan miettimässä omaa oloa et onko tää nyt normaalia vai pitäskö huolestua. Joskus ku on juonu liikaa kahvia ja mahaa kouristaa ja pitää mennä vessaan ni oon puhissu vihasena että noh, onko "kakkonen" tulossa vai ponnistuttaako! Varsinkin sen polikäynnin jälkeen oon ollu ihan tuntosarvet pystyssä koko ajan, ku mulla oli ollut kuitenkin SUHT hyvät fiilikset että tuskin mitään suurempaa hätää on, ja sit tilanne olikin jo kehittynyt huonompaan ja melko lyhyessä ajassa (2 viikkoa aiemmin lääkärissä ei huolta).

Olis kiva ku sais vaan olla, ja vaikka kökkiä tuolla hiekkalaatikolla tai mennä vaikka Hoploppiin laskemaan liukumäkeä! Ilman että saa sit olla kohta puuskuttamassa ja supistaa ihan samalla intensiteetillä kuin jossain synnytyksen puolivälissä.

Meikäläinen ei kyllä aio jäädä odottamaan yhtään ylimääräistä jos alkaa tulla säännöllisiä kivuliaita, ku mulla oli esikoista odottaessa sairaalaan päästessä ekalla sisätutkimuksella kanava poissa ja jo 4cm auki ja ei mitään toivoa että saisi enää pysäytettyä. Olin siis eka aamulla odotellut että supistukset rauhoittuu jonkun 3 tuntia-> rauhoittuivat. Sitten parin tunnin päästä ne alkoivat uudestaan ja taas odotin jonkun 2-3 tuntia kunnes soitin synnärille ja menin sinne sillä fiiliksella että joku piikki perseeseen ja kotiin lepäämään. Eikä ne tuntuneet yhtään sellasilta miltä luulin synnytyssupistusten tuntuvan.
 
Toivottavasti Iltsu sulla loppus ne supparit kokonaan. :) mut jos yhtään alkaa tuntuu niin toki kannattaa näytillä käyä.

Tänään kivuttomia suppareita ja vauva/vauvat painanu sen verran tonne alas että tuntuu kuin joku olis nyrkkillä tai jotain siitäkin vielä isommalla toosaa ja takamusta rusikoinu. Samassa kun häpyliitos tulessa niin olot on taattu. Kätilö anto särkylääkkeen että saisin nukuttua. :D
 
Eevei täällä kans alkaa ärsytys kohottaa päätään ku kokoajan tunnustella et mikä normaalia ja mikä ei. Mistä sanos kätilölle ja mistä ei.
Varsinkin kun täällä välillä kun sanoo jotain hoitajalle niin tuntuu kuin puhuis kuuroille korville. Kerrankin supisteli jo ihan kunnolla niin hoitaja kysy että onko ennen supistanu niin tokasimpa vihasena sille että huvikseenko mut olis tänne laitettu makaamaan.
 
Tässä vuodelevossa tosiaan noita kaikkia tuntemuksia kuuntelee ihan tosi tarkkaan. Nytkin huomenna olis tarkoitus päästä kotiin 7,5vk sairaalassa makoilun jälkeen ja muutamana päivänä tuntu ärsyttävää menkkamaista jomotusta alavatsalla. Ei kuitenkaan välttämättä liity supistuksiin mitenkään. Mistä sitten tietää, mitä ne tuonne alas tekee? Ja todellakin haluan huomenna kotiin ja todellakaan en halua tulla tänne heti. Kauheen ristiriitaista, kun en tietenkään haluais vauvan syntyvän nyt vielä (huomenna rv 30 täynnä). Vaikka lottovoitoltahan lähes tää lähes 8 viikon pitkittyminen on tuntunut, kun tilanne alussa oli niin huono.. Ja päivääkään ei ole ollut ilman yhtäkään kivutonta supistusta, vaikka on mitä lääkkeitä menny.
 
Taisin selvitä säikähhyksellä. Nyt ei oo pariin tuntiin supistellu kertaakaan :) ja muutenki selkäsärky ja mahakipu häippäsi :). Nyt on taas olo et en mä kyllä periksi anna enkä aijo vielä moneen viikkoon lähtee synnyttää taikka osastolle makkoilee :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top