Sormiruokaa

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja SannaKoo
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hei kivaa, että löysin tämän ketjun!

Meilläkin tarkoituksena aloittaa sormiruokailu ihan tosissaan piakkoin. Maisteltu ollaan tähän mennessä kurkkua (oon leikannut pitkulaisia viipaleita ja niistä tyttö on syönyt sen keskiosan), "raakoja" porkkanatikkuja ja muutama päivä sitten annoin banaania (sen saa kolmeen osaan, kun painaa sitä pötköä) ja isoa mansikkaakin (!) sai imeskellä tässä yksi päivä. Niin, ja voin tunnustaa [8|], että annoin tytölle myös mun pitsan reunapalan imeskeltäväksi, kun oli pitsasta niin kiinnostunut. Ei siinä reunassa ollut kuin sitä pohjaa ja otin sen reunan pois tytöltä, kun se ruvesi pehmetä sen verran, että palasia alkoi irrota. Että ehkä vähän epätyypillisesti alkanut meillä kiinteiden aloitus [:)] En varmaan kehtaa edes neuvolassa kertoa [:D] Toi mansikkakin kai voi aiheuttaa allergioita tms. mutta annoin tytön vain vähän aikaa maistella ja otin sitten pois. Mitään allergia tms -oireita ei kyllä tullut.

Aloittamista vielä viivyttää se, että tyttö ei osaa oikein istua. Mullakin on tuo "omin sormin suuhun" -kirja ja ainakin siinä painotetaan sitä, että istuen pitää sormiruokailla juuri sen tukehtumisen välttämiseksi. Oon sitten pitänyt tyttöä sylissä, kun hän on syönyt. Mutta ehkä tosissaan aloitetaan ruokailut vasta kun se 6kk tulee täyteen. Imetys sujuu ihan hyvin ja kun painoakin tytöllä viime neuvolassa oli se 8,75kg, niin ei ole mikään hätä senkään suhteen. En oo vielä päättänyt syödäänkö meillä vain sormin vai onko soseitakin mukana. Ajattelin katsoa miten se syöminen sitten sujuu.

Tyttö on kyllä tosi paljon tykännyt, kun on itse saanut maistella. Mun kun on välillä vaikea keksiä meille kotona tekemistä, niin näyttää siltä, että tässä touhussa saa kyllä ajan mukavasti kulumaan.

Ja Ailime: kiitti tuosta puurovinkistä. Noiden palleroiden avulla puuroakin voi sitten sormiruokailla. Niin, ja SannaKoo: ainakin tuossa sormiruokailukirjassa sanottiin, että lihan nesteessä on niitä vauvalle tärkeitä aineita (mm. rautaa). Eli vaikka ei olisi hampaita, niin sitä lihapaloja (varmaan kannattaa antaa aika isoja, että saa otteen?) imeskelemällä vauva saa ravintoaineita. 

Kiva, että monilla tuntuu olevan positiivisia kokemuksia sormiruokailusta. Ja hauska kuulla jatkossakin miten sujuu! Oon miettinyt, että pitäisikön hankkia jonkinlainen höyrytyskone (onko semmoisia edes) jolla vihanneksia olisi helppo kypsentää. Vai miten ootte toimineet?
 
Moi Tiitunen!

Mä olen edellenkin sormiruokailufani, ja niin on kyllä Benjikin. :) Ainoa miinuspuoli jonka olen keksinyt (jos niitä pitää hakea) on se, että poika ei suostu syömään lusikasta mitään, eli esim. puuro ei mee lautaselta, vaan tosiaan pitää tehdä noita palleroita. Tänään nimittäin kokeilin normipuuroa taas, ja ei suostu Benji sitä syömään. Mutta en mä sitä koe ongelmaksi, kun muuten siis kaikki menee.

Ei teillä, Tiitunen, varmasti ole vielä kiirettä aloittaa kiinteitä, kun tyttö noin hyvin kasvaa rintamaidollakin. Täällä meillä oli sama homma.

Ai niin, meillä ei oo höyrytyslaitetta, vaan olen ostanut sellaiseen kattilaan laitettavan höyrytyskorin, joka maksoi jotain pari euroa. Pelaa hyvin, ja ruoka höyryttyy nopeasti kypsäksi. Ei oo mun mielestä tarpeellista ostaa tuommoista konetta, ellei sitten itse tietenkin sellaista halua.


Tämän tapainen höyrytyskori meillä on.

Edit. Paitsi, että nyt alkoi itseäni himottamaan tällainen:

 
Muksun riisihiutaleita voi lisätä kylmään tai kuumaan nesteeseen tai soseeseen eli ei tarvitse keittää... Saiskohan siitä noita palleroita aikaseksi [:)]

Meilläkin höyrytetään kasvikset ihan tavallisessa kattilassa missä on se höyrykattila mukana väliin laitettavaksi. Jos se on likaisena enkä jaksa tiskata niin laitan kattilan pohjalle vain tilkan vettä ja kasviksia paljon, sekin toimii..

Kiitos hirmusesti tästä keskustelusta!!! Innostuin hirveesti ja aion jossain vaiheessa aloittaa sormiruokailut tyttöni kanssa. Vissiinkin täytyis opetella istumaan ensin [:D] Meillä on tässä pikku hiljaa aloiteltu kiinteitä ja ruoka maistuu tytölle tod hyvin. Suuhun menee maissinaksukin kun sattuu osumaan vaan oikeaan osoitteeseen niin sormiruokailu muutoinkin sitten tuntus hyvältä vaihtoehdolta!

Jotenkin pelottaa kyllä ettei vauva vaan sais imastua väärään kurkkuun palasia joita suuhun laittaa... siinä mielessä tuntus järkevältä keittää hedelmätkin niin pehmenevät suussa sulaviksi. Mutta entäs tuo liha? Minkälaiset palat on sopivia? Meillä varmaankin tullaan lusikoimaan puurot aamuin illoin ja välipalat sitten sormin... aion kyllä antaa lusikan tytölle (itseasiassa annan jo nyt) käteen ja jossain vaiheessa sitten saa kokeilla sen käyttöä lautasella. Todnäk aika sotkusta puuhaa mutta elämä on [:D]
 
Mä oon taas ruvennut miettimään tämmöstä höyrytyskonetta:
http://www.netanttila.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?productId=572533&storeId=1444&catalogId=1444&shopId=10007&compartmentId=10054&categoryId=10252#

Aika kallis [&:] ...mut jos vaikka osamaksulla ostaisi [;)]

Maikkimai : kiva kuulla miten teilläkin lähtee sormiruokailut sitten liikkeelle! Lihoista oon ymmärtänyt, että semmosia paloja kannattaa antaa mitä vauva pystyy pitämään kädessä ja jyrsimään/imeskelemään. Jauhelihaa kai voi antaa ihan murusina (ainakin muistaakseni oon nähnyt jossain kuvan missä vauva söi jauhelihaa niin)? Mitenköhän kalat sitten? Luulisi, että ainakin lohi on kätevää sormiruokailtavaa...
 
Maikkimai, meillä poika kans on tosi pienestä syöny/narskuttanu ikeniään tollasella lusikalla (ihan huippu, Ainun sellanen silikonipäinen lusikka, ihan perusmarketeista!), ja se on kyllä ihan ässä hommaan nassikan mielestä. Aina ruokailun lopuksi saa itse nuoleskella sen. Ja koska se on sellasta silikonimuovia, niin ei tee hallaa edes ikenille, kuten usein noista kovemmista lusikoista varotellaan...
Mutta siis ihan lautaselta ei kyllä tietenkään osaa vielä itse lusikoida (saipa kokeilla sitäkin tänään, kun oli taas niin temperamenttinen minäite kylässä ;)), mutta ehkä sekin aikanaan.

Ja vielä sanottava, ehkä sanonut täälläkin jo aiemmin, että alkuunsa pelotti tuo, että tukehtuu paloihin, mutta aika hyvin poika osaa itse säädellä. Tämä siis nimenomaan sillon, kun saa itse omatahtisesti sitä ruokaa suuhunsa laittaa ja siihen tutustua! Ja itse suosittelen kyllä odottamaan siihen, että lapsi istuu syöttötuolissa/lattialla, edes vanhemman sylissä se asento ei välttämättä ole niin suora, ja sitterissä puolmakuullaan ei ainakaan pitäis antaa syödä, ettei luiskahtele mitään väärään kurkkuun, koska silloin se kakominenkaan ei onnistu. Näkkileipä on ainoa, mitä olen pojan suusta joutunut kaivamaan, kun irtosi turhan iso pala ja poika koitti sen itse kurkkuunsa vetää, mutta se ei ollut tietenkään riittävän pehmeä nieltäväksi. Eli vaikka välillä vähän köhii ja kakoo, niin mitään oikeita vaaratilanteita ei oo tullut - enempi tää ylihuolehtiva äiti aina säikähtää, kun nappula ;)
 
Mua kiinnostaa kanssa sormiruokailu, mutta missä vaiheessa se kannattaa ottaa ns. käyttöön? Meillä tyttö on kohta 5kk (korjattu ikä 3kk) ja on jo kuukauden ajan syönyt soseita. Oon antanut sille lusikan omaan käteen syönnin ajaksi niin ei ole työntämässä suuhun omia kätösiään. Miusta olisi kuitenkin kiva antaa tytön itse tutustua ruokamaailmaan siinä sivussa. Millä kannattaa aloittaa?
 
Me alotettiin banaanilla, se on pehmeää ja siitä tuntui saavan hyvin otteenkin. Aloita sitten, kun lapsi istuu syöttötuolissa, silloin hänen vartalonsa on sopivassa asennossa ja ruoka pääsee hyvin kulkeutumaan siellä ruokatorvessakin. Kyseenalaistaisin itse ehkä vähän jopa sellaisen lapsen kanssa sormiruokailun aloittamisen, jota pidetään sylissä, eikä itse osaisi istua, sillä kropan hallinta ei ehkä vielä oo ihan niin kunnossa... Sitterissä/muuten puolimakaavassa asennossa kuitenkin ehdoton ei, tuettuna syöttötuolissa/vanhemman sylissä, niin se on jokaisen oma päätös :)

En tiedä nyt sitten teidän neidistä, että voiko hällä vaikuttaa tuo korjattu ikä asiaan (ei oo siis kokemusta keskosista), joten itse varmaan parhaiten näet, että milloin olisi selkeästi valmis. Jos istuu ja tahdot kokeilla ja alkaa näyttää siltä, että vetää liian isoja paloja kerrallaan, niin kokeile jotain muuta ruokaa! Ne Laatupaakarin maissinaksu (sipsihyllyssä, mutta ovat 100% maissia, ei siis edes mitään mausteita/suolaa lisätty) on kyllä monella ollut loistavia sormiruokailun harjotteluun, kun ne menee niin nopeasti sellaiseksi pieneksi mössöksi. Siitä vaan pötkylä naperolle käteen ja antaa lapsen itse viedä sitä suuhunsa ja syödä omaan tahtiin - vanhemman valvovan silmän alla, ja kannattaa maito/vesipullo varata silti viereen tai olla valmiina taputtelemaan selkään tai vaikka nappaamaan lapsi tuolista ylös ja kääntää nurinperin. Vauvoillahan tulee käsittääkseni kakomisrefleksikin aiemmin kuin aikuisilla, tai siis jotenkin "ylempänä", eli oma veikkaus ton oman pojan toiminnasta ainakin olisi, että se yleensä alkaa kakomaan jo ennen ennenkuin on pahasti menossa mitään väärään kurkkuun. Pari kertaa on jouduttu poika ylösalaisin kääntämään ja vähän selkää taputtelemaan, mutta poika yleensä alkaa siitä vain nauraa :D

Tsemppiä vaan! Omaa mieltä kylmäs tän alottaminen ja pelkäsin kaikkea mahdollista, mutta nyt on just huippua välipalameininkiä/sosiaalista ruokailua!
 
Täälläkin ollaan nyt sitten aikuisten oikeesti alottelemassa sormi syöpöttelyä. Annan puurot lusikalla aamuin illoin ja lounaan ja päivällisenkin tähän asti, ja välipalakin eli kaikki mahdolliset [:D] Olen antanut kurkusta pitkiä lohkoja ja tyttö ahmimalla imeskelee ne pehmeät osat siitä, maissinaksut menee ja oon nyt tarjonnut myös isoja suolattomia riisikakkuja. Eilen sitten kun neiti ei suostunut syömään päivällistään lusikasta niin puin tytsyn uuteen "essuun" (hihallinen muovipaita ilman selkäosaa..tarra niskassa että pysyy päällä kuitenkin) ja annoin lautasen ja lusikan hälle eteen. No lautanen kääntyi samantien nurinpäin ja lusikka lensi lattialle. Sotkua tuli eikä neiti suuhun sitä sosetta yrittänyt hirmusti laittaa mutta siitähän se lähtee.... [:)][:D][&:][:o][:D] Mun tekee mieli kokeilla noita puuropalloja ja kvinoahiutalepussin kyljessä oli ihan ohjekin moisiin. Ailimenkin ohje on hyvä... kyse on vaan mamman viitseliäisyydestä [;)] Välipalalle voisin alkaa koittaa kaikkea uutta, neiti kun tarvitsee jo nälkäänsä murkinaa ja nopeesti eli aamulla en ehdi palleroita vääntelemään. Tosin ehkä niitä vois säilyttää illasta aamuun..?

Mä oon antanut Mealle hedelmä/marjasoseita tuoreista aineksista tehtyinä joten voisin koittaa raastaa hedelmiä... Ostin kaupasta seitikuutioita (mistä lie peräisin [8|]), ne on aika näppärän kokoisia paloja ja yksi kuutio riittää nyt ainakin tässä alussa meillä. "Murustin" seitiä pöydälle mutta siitä Mea ei ollut kiinnostunut yhtään... höh!

Mutta että näin meillä. Uusimmassa Vauva-lehdessä on muuten joku artikkeli sormiruokailun saloista, itse en ole vielä ehtinyt tutkailemaan sitä..
 
Heissan kaikki!

Me ollaan "aika" myöhässä tän sormiruokailun kanssa, ei vaan tullu mieleen, et sen vois aiemminkin aloittaa. Jonkun aikaa ollaan nyt testaillu jos jonkun näköista palaa ja kökköä, mut lopputulos on 99% se, et poika poimii nätisti palan pöydältä ja heittää sen lattialle. Ainoo, minkä se vie suuhun, on maissinaksu, eikä sitäkään läheskään aina syö, imeskelee vaan hetken.

Vinkkejä pliis: millä mä saan sen ymmärtään, et ruoka viedään suuhun ja maistetaan???

Oon hellästi koittanu viedä itse sen kättä suuhun, ja myös näyttäny vieressä mallia, et näin sillä banaanilla kuuluu tehdä, mut sama homma vaan jatkuu. Mitä mä siis seuraavaks teen?

Eihän tää sormiruokailu tosiaan mikään must-juttu oo, mut kun tilanne on se, et meidän poika on melkoinen sihtikurkku. Ei suostu syömään muuta kuin pienten vauvojen soseita, jos vähänki kökköö, ni ei mee. Aattelin sit, et tällä sormisyömisellä vois lähtee eteneen tässä ruoka-jutussa johonkin suuntaan pois noista soseista. Muitakin vinkkejä otetaan vastaan, et millä sen sais syömään esim. oma tekemiä ruokia?

Tää kuulostaa ny oikeesti vähän valitusvirreltä (sori), mut vähän alkaa keinot loppuun+epätoivo iskeen, kun ei noista jutuista aimmin kokemusta oo.
 
Tirpu, entäs jos sitten kuitenkin kokeilisit itse maistattaa/haukauttaa palaa banskusta, leivästä, mistä vaan? Eihän tossa vanhemman kädestä syömisessä oo muuta "ongelmaa", kuin että silloin lapsi ei pysty niin konkreettisesti itse säätämään sitä tahtia, millä ruokaa tulee... Samalla pojan edessä toki olisi pari muuta palaa, mitkä saisi poimia ja ehkä laittaa suuhun. Tai jos poika poimii ruoan kuitenkin pöydältä, ja ohjaat sen pojan kädellä omaan suuhusi? En tosiaan nyt tiedä, mitä hyötyä siitä voisi olla, mutta josko se sitten kuitenkin "esimerkistä" näksi, että hei, äitihän ei kielläkään laittamasta näitä suuhun ja saan jopa syöttää sille!

Nyt en tiiä, neuvonko kaikkien sääntöjen ja lakien mukaan, mutta itse voisin ainakin tällaisiakin kokeilla! (Tosin täällä on just sellanen perusjätkä, joka varmasti tunkee IHAN kaiken mahdollisen suuhunsa! Ja ruokajuttujen kohdalla katsoo mua silmiin ja ihmettelee, että häh, eikö se äiti sanokaan, ettei saa laittaa suuhun! Voi poika parka, kuinkahan hämillään se on... Vaan kai se oppii, että syöttötuolissa tavarat saa laittaa suuhun ja muualla saatetaan kieltää)
 
Tirpu: Karkeampaa omatekoista ruokaa kannattaa sekoittaa kaupan sileään mössöön, ihan tosi vähän ensin ja joka kerralla vähän enemmän. Sillai se ruoka loppujen lopuksi on pelkkää omatekoista/karkeampaa. Jos muksu on tosi sihti niin pitää muistaa hoitaa homma hitaasti ja miniannoksin ne lisäykset (tyyliin puol teelusikkaa aluksi). Ja anna sille vaikka ruisleipäkäntty joka päivä käteen, vaikka ei ois syöttötuolissakaan. Joku päivä se sitä sitten maistaa. Jos itte syöt leipää aamulla, anna samalla vauvallekin leipäpala. Heittelee sitten sitä jos heittelee, mut ainakin näkee että tää on syötäväks kun äitikin syö.
 
Mulla ei ole kokemusta sormiruoasta eikä vauvalla ole sen aikakaan vielä. Mutta nyt rupesin ajattelemaan, että olenhan mä jotain sille huomaamattani opettanu. Syödessäni pidän vauvaa usein sylissä. Vauva katsoo tarkkaan, mitä teen ja varsinkin ruoan laittaminen omaan suuhuni kiinnostaa. Onpa se tarttunut jo lautaseenikin sitä heilauttaen ja samalla kädet nuudelimössöön ja nyrkki lujasti kiinni. Porkkananpalasella olen hieronut vauvan ikeniä ja on se siitä palasesta itsekin halunnut pitää kiinni.  
 
Kiitokset vinkeistä, lisääkin otetaan kiitollisena vastaan [:)]

Mä oon ehkä vähän turhan arkakin noitten ruokien kaa, et mitä voi antaa. Meidän pojan serkku-tyttö meinas pienenä oikeesti tukehtua leipään, kun keräs sitä aikansa suuhun ja se mallautu semmoseks taikinapalloks, joka sit juuttu kurkkuun kii. Mut eiköhän tää kokeilemalla tästä etene.

Tuosta Maikkimain mainitsemasta Vauva-lehden sormiruokailu-jutusta: Oli minusta vähän liian ykspuolinen ja antoi hommasta tosi helpon kuvan. Et siitä vaan pikku-kaverille parsa käteen, ja se lähtee sit automaattisesti sitä innolla mutustaan. Ei muuta kuin vaihtoehtoja pöydänkulmalle, tyyliin bataattilohkoo ja banaania, niin pian on vauvan masu täys. Oisin kaivannu vähän enemmän jotai vinkkejä siihen, jos ja kun se hommaa kuitenkin aluks tökkii.
 
Moikka,

en ole hetkeen muistanut tätä ketjua ollenkaan, ja ajattelin tulla päivittelemään meidän kuulumisia tänne.

Nyt Benji on jostain syystä ottanut vähän takapakkia tuon itse syömisen kanssa. Kaikista hauskinta on hänenkin mielestään heittää ruokaa lattialle sen suuhun laittamisen sijaan... Sinnikkäästi silti ns. suljen silmät sotkuilta, ja annan pojan huidella käsillään sitä ruokaa seinille, ja vaan toivon, että jossain vaiheessa se hutkiminen kohdistuisi enimmäkseen suuhun. Nälkää Benji ei missään nimessä kyllä näe, ihan kiitettävä määrä sitä ruokaa kuitenkin suuhunkin menee, mutta siis tosiaan alkuun verrattuna tuo sotkee kyllä paljon enemmän!

Sellaisen huomion olen myös nyt tehnyt, että Benji tykkää nykyään syödä pienempiä palasia ruokaa. Se on ilmeisesti jotenkin jännittävämpää. Sellaiset herneen kokoiset palaset maistuvat parhaiten. Sitä isommat palaset lentävät helpommin pitkin seiniä.

Tänään olisi tarkoitus mennä ekolihakauppaan ostamaan kanaa, jos äiti osais keittää siitä hyvän makuisia palasia...

Tirpulle olin ehdottamassa samaa kuin Sannakin, eli joku leivänkäntty tai mitä vaan sitten johonkin hollille, niin että lapsi vois innostua sitä syömään. Siis tosiaan ei välttis tarvitse istua syöttiksessä, vaan lapsi vois vaikka leikkiessään ottaa pientä välipalaa jostain riisikakusta vaikka, ja silleen tottua niihin isompiin palasiin.

Niin, ja tosiaan suosittelen tuota Omin sormin suuhun-kirjaa!!
 
Tirpu, tuo leipä meilläkin tuntuu välillä olevan sellainen, että sitä kerätään suuhun ja poskiin isompia ja isompia kasoja, eikä ollenkaan nieleskellä välillä... oon sitten antanut pientä murusta pojalle eteen, josta saa napata. Äiti päättää tässäkin hommassa, ja jos näyttää mun silmään pahalta, niin sit vihellän pelin poikki, otan pojalta kädestäkin ruoat pois ja joskus joutunut tyhjentämään vähän sen suutakin. Sitten vettä/maitoa päälle ja uudestaan hillitymmin. Kiukkua ja kätinää tästä on tullut, mutta ei mitään vaaratilanteita!

Tänään aamulla poitsu istui mun kanssa vielä pöydässä syötyään oman aamupalansa. Kinusi ja kerjäsi, joten annois sille leipäni päältä paprikasiivun. Siitähän meni isokin pala suuhun, ja mä kauhulla katselin, että koska on aika heittää oma leipä sivuun ja napata poika syöttötuolista ylösalasin ja hakata paprikat pois! Vaan niin ei käynyt, onnistuin säilyttämään tilanteen rauhallisena ja niin se isohko paprikasiivu pyöri pojan suussa varmaan viitisen minuuttia, kunnes se ite hermostu ja kaivo sen suustaan ulos :D Ei noilla kahdella alahampaalla ja ikenillä saanut vielä raa'asta paprikasta mitään oikein irti, mitä nyt vähän makua ja ehkä jotain ihan snadia palaa. Ja eilen annoin sille salaatinlehden, joka jännitti kanssa (sitä en ehkä oikeesti nyt ees lähtis suosittelemaan, jännäs aika pirusti mua ainaki), koska sehän menee helposti kurkkuun ikävästi, ja sitä on huono yskiä pois... Eli saa jäädä kyllä seuraavat salaatinlehdet pidemmälle tulevaisuuteen!

Ah, ja piti vielä sanoa, että vaikka äitiä/isiä jännittäiskin, niin koittakaa pysyä tyynenä ja lepposena! Jos lapsi huomaa teidän ahdistuksen, niin ahdistuu varmasti itsekin ja sillä sitä vasta saadaankin ruokafobioita aikaiseksi :)
 
Edistyttiin vähän, jei [:D]. Poika söi kuorittuja luumun ja päärynän paloja viikonloppuna! Aika pehmeitä ovat, joten tohon sihtikurkkuisuuteen ei kauheesti auta, mut edistystä kumminkin! Poika alkaa oleen ihan hyvä pinsetti-otteenkin kanssa, joten sikäli pystyy antaan aika pieniäkin paloja, jotka se saa pöydältä poimituksi.

Sitä piti ääneen ihmetellä, et vaikuttaakohan hampaiden määrä jotenkin tähän sormiruokailuun? Tietty niin, et kovempia paloja on helpompi mutustaa, jos on hampaat. Mut tarkotin sitä, et tuleekohan vauvoille jossain vaiheessa tietty valmius syödä itse, ja sen koska ne on valmiita, pystyis jotenkin päätteleen siitä, et hampaita alkaa tulla/on jo? Oliko tarpeeks monimutkasesti ilmastu [:)]

Nii, ja semmonenkin pääs käymään, et sain ujutettua oma tekemää ruokaa sille muun ruuan seassa about ruokalusikallisen. Ehkä tää tästä suttaantuu.

Hyvät viikonjatkot kaikille!
 
Tirpu: en aiemmin maininnutkaan että ei sormiruokailu meilläkään alkanut heti luistaa mutta nopeasti kuitenkin... aluksi annoin potun palasina neidille eteen samalla kun syötin mutta typykkä vaan katseli ja kummasteli niitä. Koski käsillään kyllä muttei aikonutkaan viedä niitä suuhun. Mä siitä pöydältä sitten omin sormin laitoin sen suuhun ja kolmantena päivänäköhän se nyt oli kun neiti itse äkkäsi homman! Olen tarjoillut isoja riisikakkuja Mealle jo pari viikkoa, mutta nyt vasta se hoksasi että imemällä siitäkin lähtee jotain irti ja tänään on mennyt melkein kokonainen riisikakku neidin masuun! Eli kyllä mä uskon että tuo homma teilläkin lähtee sujumaan alkukankeuksien jälkeen ja onhan se jo vissiin vähän suttaantunutkin [:D]

Mun on nyt pakko antaa Mealle sormiruokaa aterian yhteydessä tai muuten neiti vetää suun viivaksi, ainakin aamu-ja iltapuuron kanssa. Mitä muuta tuhtia vois keksiä iltapalaksi kun nyt viime päivinä puuro on tuntunut tökkivän ellen tarjoile sitä luumusoseen kanssa. En nyt aina luumua viitsis antaa kun pakkanen on täynnä marjoja ja hedelmää... Pitäisköhän kokeilla niitä puuropalleroita....
 
Tirpu, hihih, mä itseasiassa sattumalta huomasin pohtineeni tänään samaa, että mitenhän noi hampaat ja syömisvalmiudet menee... Tosin meidän nappula ei ainakaan näyttänyt niitä hampaita kaipaavan sormiruokailuunkaan, eikä sillä siis vieläkään oo ku 2 alhaalla ja silti tuntuu menevän yks jos toinenkin. Yllättävän viitseliäs se on niitä suussaan pyörittelemään ja usein sylkee itse liian suuret kovat palat ulos, jos ei niitä saakaan syötyä! (Aluksi ei ollut näin, eli selkeetä itsesäätelyä oon huomaavinani! :)) Eli en välttämättä usko, että hampaita tähän hommaan kaivataan...

Maikkimai, entäs jos annat neidin natustella marjoja toiselta lautaselta suuhunsa omaan tahtiin ja samalla lappaat itse puuroa lusikalla sille suuhun? :D Sodassa, rakkaudessa ja vauvan syöttämisessä kaikki keinot sallittuja ;) Teetkö puuron veteen vai maitoon? Meillä aluksi maistui parhaiten pääasiallisesti maitoon tehty puuro, jossa oli hedelmää tai marjasosetta seassa, nykyään uppoaa ihan vaan pelkkä vesipuuro, eikä siihen todellakaan saa sotkea mitään muuta...
(ups, meni nyt off topiciks tästä sormiruokailusta! Sori!)
 
Maikkimai, ne puuropallerot on ihan helpot tehdä! En muuten Suomessa ollessa keitellyt niitä Muksun hiutaleita, vaan sellaisenaan pyörittelin ne sinne sössöön mukaan. Pitääkin ottaa omaankin repertuaariin nuo pallerot takasin. Benji on muuten alkaut pikkuhiljaa käyttämään lusikkaa syömiseen! Laitan sille puuroa lusikkaan, ja lusikan käteen vaan, ja hetken sähellyksen jälkeen ihme on tapahtunut: lusikka puuroineen on suussa!
[align=center] [/align]
 
Vinkkiä pukkaa [;)] meidän neiti ei tosiaan tota puuroa jostain syystä diggaile syödä (varsinkaan aamulla, ei ehkä äitinsä tavoin ole aamusyöjä) niin mäpäs keksin kokeilla spelttimuroja ja ainakin on kerran toiminut! Siis ne on sellaisia corn flakes tyylisiä (speltti vaihtoehto oli ainoa sokeriton ja suolaton ekokaupassa). Lorautin tilkan korviketta niiden päälle ja kun ne pehmeni tein palleroita niistä... neiti sai yhden palleron jopa itse suuhunkin!! Näytti maistuvan! Jos siihen kylkeen sitten leivän käntty (ruista meillä, se lasten vähäsuolainen versio..) ja marjoja/hedelmää niin eikös se ole ihan oiva aamiainen! Ei kovin iso mutta tyhjää parempi. Kyllä mä sen puurolautasellisen siihen kylkiäisiksi vielä otan ja ujutan aina välistä..

Lihaakin oon antanut neidin imeskellä, tänään vuorossa kana.. saakohan tytsy sitten tarpeeksi imettyä ravinteita yhdestä liha/kanalohkosta? Se mietityttää.. ja että täyttyykö maha ylipäätänsä sormiruokailussa toistaiseksi kun meillä ei oo vielä hampaita. Imu on kova kyllä ja jääkaappi kylmänä kaikki on parasta. Kivalta varmaan tuntuu ikenissä [:)] Puolikoviksi höyrytetyt porkkana"veneet" on tällä hetkellä suosikki. Niin siis en tiedä mitä tyttö saa noista imemällä irti muutakuin "mehuja"... siksi ehkä tarjoilen noita soseita kyytipoikana. Meillä on harrastuksiakin niin monena päivänä eikä reissun päällä oikein tuo sormiruokailu taida sujua.. tai meidän valinta on sose mukaan!
 
Takaisin
Top