Hih, Joona aloitti herkut sitten aikaisessa vaiheessa! :)
No, mä en ainakaan vielä oo kokenut sormiruokailua hankalaksi (muuta kuin sotkujen kannalta), kun voin periaatteessa tarjota Benjille samaa ruokaa, kuin mitä itsekin syödään. Tänään esim keittelin tuota parsakaalia, ja sitä sai lapsikin sitten mutustella. Suolat vaan jätän tietty pois. Päädyin nyt siihen, että lisäsin omiin vihanneksiini suolaa vasta jälkikäteen (keitetty parsakaali tai kukkakaali ilman suolaa ei mua hirveesti innosta syömään..) Menossa ei olla vielä koko hommaa kokeiltu, mutta aattelin, että esim. banaanin voin helposti ottaa tuolle matkaevääksi mukaan. Tai just leipää tms.
Meillä tosiaan harjoitellaan syömistä vielä, joten Benji ei saa kiinteitä silloin kun sillä on nälkä, vaan aina oikeiden syömisten (eli meidän tapauksessa imetysten) välillä. Muuten menee kuulemma ihan kauheeksi sähläykseksi koko ruokailu, ei olla kyllä kokeiltu.
Hmm. Täällä ollaan näköjään eri mieltä kuin Suomessa tuon puurojen aloituksen kanssa. Puurot (esim. just kaurapuuro) aloitetaan yleensä vasta n. 10 kk ikäisenä. Riisijauhoista tehty puuro tuntuu olevan poikkeus, sitä voi sitten vissiin antaa jo 4 kk ikäisestä lähtien. Ja viljojahan tuo sitten kuitenkin saa leivästä. Suolan takia oon ajatellut, että voisin alkaa tehdä leipää taas itsekin..
Kyllä Benjistä uhkaa tulla sekasyöjä, ollaan nyt väännetty tästä asiasta kättä miehen kanssa, ja mä olen alakynnessä... Sen verran oon saanut nytten myönnytyksiä, että punaista lihaa ei aloiteta, vaan tyydytään siihen kanaan. No, vähän aiheen vierestä ehkä tää. Mutta niin, lihat voi tän lapsentahtisen sormiruokailun periaatteiden mukaan aloittaa joskus 9-12 kk iässä, jos ei halua aikaisemmin niitä aloittaa. Siihen mennessä pitäis hampaitakin olla jo jonkin verran, joten jonkun possunkin syöminen varmaan on silloin jo helpompaa.
Haha, me kokeiltiin tänään antaa Benjille riisipuuroa: ei suostunut syömään lusikasta, ja halus välttämättä itse sössöttää käsillä sinne lautaseen.. Ei vissiin loppujen lopuks ollut kauheen hyvää puuroa, kun kädet ei menneet suun lähellekään. Eli tän kokemuksenkin perusteella me jatketaan sormiruokailulinjalla, silleen menee ainakin jotain suuhun, ja mahaankin saakka aina välillä.