Sokerirasitus

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja summersun
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä täytän kahden viikon päästä 26 ja bmi oli jotain reilu 30... Serkulla ykköstyypin diabetes, mut ihan mielläni menin rasitukseen. Varsinkin kun paastoarvo oli just ja just normaali, eli suurentunut riski radi-diagnoosiin. Nyt mennään pelkällä ruokavaliomuutoksilla. Tai ainakin yritetään. Mä kävin viikolla 12+ jotain. Seuraava sitte rv 24-28.
 
Mä jouduin ekassa raskaudessa koska olin yli 25v. BMI oli 17 eli lievästi alipainoinen, mutta täällä Helsingissä vissiin kaikille se neuvotaan jos yli 25 ja eka raskaus. Toisesta ei tarvinnut käydä eikä nytkään kun normipaino/lähempänä alipainoa edelleen.
 
Meillä ei suvussa oo ollu edes raskausdiabetesta, ekassa raskaudessa olin 22v ja perustelivat et joudun sokerirasitukseen koska odotan ekaa, nyt toisen kanssa jouduin menee koska "melkein jokainen odottava laitetaan nykyään siihen" :o onhan se hyvä tarkastaa mut aika turhalta tuntu ku ei ollu mitään epäilyä.
 
Voi ei... Eikö kellään muulla oikeesti oo mitään kotiseurantaa ja äitiyspolikäyntejä vastaan?? Minulla todettiin rd ekassa raskaudessa ja samoin nyt toisessa. Oon jo valmiiks miettiny suorat sanat hurskastelevalle kätilölle ja sen moraalisaarnoille. Samoin kun nyt, ekassa raskaudessa arvot oli vain vähän yli rajan rasitustestissä ja kotiseurannassa rajanylityksiä oli joku 1 tai 2 viikossa, selkeästi raskaamman aterian / kylässä herkuttelun jälkeen. En osannu sillon ite stressata niistä, ja terkkari vahvisti että kaikki on ok kun jokaiselle ylitykselle oli selvä syy.
Nyt oon lähtökohtasesti jo jättäny karkit pois kokonaan ja herkut ihan minimiin, ja näillä meen ellei ala rajat paukkua sokerittomasta dieetistä huolimatta. Minuu vaan ÄRSYTTÄÄ jo valmiiks mennä taas sinne kätilön juttusille, muistaakseni rd- erikoistunu kätilö saattaa olla nyt sama kun meen samaan sairaalaan. Näin maalaisjärellä ajateltuna joko ruokavalio riittää hoidoks tai ei riitä ja sit tarvitaan insuliiniä tms. Kiusaaminen ja saarnaaminen ja hurskastelu ei auta kun siihen että hermot menee, luulis et se on haitallisempaa vauvoille kun joku kakkupala kerran viikossa.
Ois kiva tietää onks ne samanlaisia kaikille... No, voi kätilöparkaa jos meinaa alottaa ne saarnat taas! :-o Esikoisen kohalla kuuntelin kiltisti mut nyt en aio todellakaan kuunnella jos sama virsi jatkuu. Ihan sairas ketutus ja anteeks teille kun vuodatin. Sen vaan sanon, et jos alkaa tuntuu alentavalta moralisoinnilta kuka sokeriseurantaan joutuukin, sanokaa jämptisti heti et lopettaa sellasen! Kai sitä raskausaikana ottaa kaiken vähän raskaammin ja on herkempi arvostelulle, ja asiat voi jäähä pitkäks aikaa kaivelee. Ei se et on raskaana ja todetaan rd tarkota et ihmiseltä puuttuu aivot ja tunteet!!

Nyt oon lopettanu. Kiitos. ;-)
 
Mulle riitti ekassa vaan kotiseuranta kun ei ne arvot juuri koskaan ylittynyt. Nyt on ens ma tiedossa rasitus ja oletan, et samalla tavalla menee kuin viimeksikin, 1 h arvo oli 0,1 yli ja se riitti diagnoosiin. Mulla tosiaan seurattiin omassa neuvolassa, ja mun täti on kyllä tosi mukava, eikä sieltä mitään saarnoja onneksi tullut:)
 
Mammasmurffi Jouduin jo viikolla 12+ sokerirasitukseen, koska olen neuvolatädin mielestä niin läski (ei se toki niin sanonut, mut laski BMIn ja pyöritteli silmiään ja huomautti kylmäkiskoisesti että tuota ylipainoa näköjään on). Painoindeksi oli siis 28 ennen raskautta ja viime viikolla sokerirasituksen kohdalla olin laihtunut alkuraskaudessa yhteensä neljä kiloa. Sama täti oli ehkäisyneuvolassakin terkkana ja sielläkin se jaksoi saarnata lihavuudestani niin paljon, että lopulta lopetin hormonaalisen ehkäisyn (vuosia sitten), kun en enää halunnut käydä siellä vuosittain kuulemassa sitä motkotusta. Ihan niinkuin en itse tietäisi olevani ylipainoinen ja muutenkin tuntevani siitä syyllisyyttä ja huonoa omatuntoa. Verenpaineetkin on neuvolassa käydessä kamalan ylhäällä kun ahdistaa nini tolkuttomasti, kotona ja muualla mitattuna ihanteelliset. Kun sain tietää, että samainen terkka on minulla äitiysneuvolassakin, harkitsin et olisin pyytänyt päästä jollekin toiselle, mutta sitten aattelin et ehkä kestän. Ainakin ekan erän voitin, kun sokeriarvot oli normaalit, lällällää. Hyvähän se on että tutkitaan ja seurataan, mutta tosiaan etenkin meidän odottajien kohdalla pitäisi miettiä vähän tarkemmin sitä lähestymistapaa.
 
Mulla paljon isompi painoindeksi, mutta oon välttynyt saarnoilta. Viime raskaudessa olin kahdesti rasituksessa painoni takia ja nyt meen vasta puolen välin jälkeen, kun ei viimeksikään ollut arvoissa ongelmaa. Onneksi mulla sattunut ihania tätejä, mä en menisi, jos aina arvosteltaisiin... nyt sain kehuja, kun laihdutin esikosta tulleet liikakilot (yli kymmenen) pois ennen tätä uutta raskautta. Tiedän iteki olevani läski, nii ei sitä tarvii erikseen kertoa. :p Laihis jatkuu taas muksun synnyttyä, nyt koitan parhaani että ei liikaa nousisi ja saan siihen tsemppiä neuvolassa ja ite halusin ravitsemusterapeutille. Mun mielestä noiden työntekijöiden kuuluu tukea ja kannustaa eikä syyllistää yms. :/
 
No mun painoindeksi on ihan normaali ja silti aloin melkein pillittää ja muistan vieläkin sen tunteen, kun viime raskauden aikana kerran oli neuvolassa tullu kerralla reilummin painoa(kun sehän nousee vähän asteittain, ei mitenkään tasaisesti välttämättä) ja täti sanoi (ihan normaalein sanakääntein varmaan) että muistanhan sitten tarkkailla syömisiä. Tuli todella lihava olo. Näin jälkeenpäin ajateltuna taisi olla hormonit pelissä...niiden tätien tehtävä on kuitenkin vauvan ja äidin hyvinvoinnin turvaaminen tai ainakin yritys ohjata sitä kohti. Toki esitystapaa voisi miettiä, mutta yritäpä keksiä, miten puhua raskaana olevalle arasta aiheesta...? Jonkinasteinen loukkaantuminen on taattu jo ennen suun avaamista.

Ylipaino on sitäpaitsi todellinen riski sekä äidille että vauvalle, eikä mitään kevyesti otettavaa 'saarnausta'. Komplikaatioriski on moninkertainen verrattuna normaalipainoisiin, puhumattakaan jos soppaan lisätään diabetes. Ilman nykylääketiedettä diabeetikoiden vauvoille ei olisi paljoa tehtävissä, ja nykyäänkin riskikartoitus helpottaa huomattavasti lääkäreiden työtä ja varmistaa näin parhaan mahdollisen hoidon. Ennen vanhaan ei ollut siltä osin ongelmaa, kun ei ollut laajalti kyseistä sairauttakaan. (Tietenkin imeväiskuolleisuus oli silloin muista syistä merkittävästi suurempi kuin nyky-Suomessa.)
 
Tokihan on tärkeää seuloa ja itse mieluusti käyn rasituksissa ylipainoni vuoksi, koska haluan selvittää, ettei se aiheuta vauvalle haittaa. Nytkin kotona mitannut sokereita oma aloitteisesti, mutta ovat kunnossa. Lähinnä neuvoloissa pitäisi huomioida miten asiat ilmaisee, kun siinä kohtaa sille painolle ei voi muuta kuin yrittää pitää nousu pienenä ja elää mahdollisimman terveellisesti. Tokihan jokainen ylipainoinen (ja tupakoija yms) tiedostaa olevansa riski vauvalle, mutta ei siinä syyllistys auta. Tupakoinnin vielä voi lopettaa seinään, mutta liikakiloja ei voi vaan heittää pois, kun plussa pärähtää. Itse ainakin teen kaikkeni, että vauvalla olisi kaikki ok ja meen mieluusti tutkimuksiin enkä niistä loukkaannu, mutta en odota myöskään asiatonta kohtelua. Mulla nyt riski raskausmyrkytykseen taas (joka osin voi olla ylipainosta, mutta eipä sitäkään voi suoraan sanoa, koska tulee se muillekin, mutta mahdollista se on) ja senkin takia erityisesseurannassa. Diabetesta onneksi ei, vaikka sitä paljon suvussa...
 
Eli pitäisi ohjata miten pitää paino kurissa (itse menin ravitsemusterapeutille vaikka syöminen nykyään kunnossa) ja tsempata siihen kuin sanoa jokaisella käynti kerralla ylipainosta ikävään sävyyn tai motkottaa, että sitä on. Vaan kannustaa, jos nousu pysyy aisoissa. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan. :) Mä ainakin saanut neuvolasta paljon tsemppiä ja sainkin esikon jälkeen paljon laihdutettua. Nyt eletään tällä painolla ja koitan sen siinä pitää ja sit muksun synnyttyä voi asialle taas enemmän.
 
Mä olen ainakin saanut tulokset neuvolasta, samoin kuin muutkin raskauden aikaiset labrat mitä on otettu. Maanantaina olis edessä mulla tuo "ihanuus".
 
Tsemppiä testiin, Summersun!

Minulle soitti neuvolan täti rasitustesti-päivän illalla jo että nyt on piru merrassa. (ei noilla sanoilla mutta..) ja lähetti omakätisesti etanapostissa virallisen tulosteen labratuloksista mittausohjeitten kera kotiin. Ja viikon päästä soitettiin äitiyspolilta että ajanvaraus tehtävä sinne. Jos ei siis tuloksia kuulu piakkoin testin jälkeen, uskosin että voi huokasta helpotuksesta ja ootella rauhassa seuraavaan neuvolakertaan. Tääkin kyllä kuulemma riippuu vähän kunnasta missä asuu.
 
Rasitus takana, ja selvisin:) eka tunti oli kyllä vähän inha, mutta sitten oli jo suht normaali olo. Huomenna saa sitten tuomion, joko Radi tai sitten uusi rasitus parin kuukauden päästä. En tiiä kumpi olis parempi/pahempi vaihtoehto. Tosin viimeksi kun oli Radi, niin aika helpolla pääsin, eikun tarvinnuttehdä juuri mitään muutoksia ruokavalioon, jätti vaan isot herkkumässäilyt pois niin kaikki arvot oli ok, et jos samanlaisia menis niin sit kyllä mielummin ehkä kuitenkin ottaisin sen diagnoosin jo nyt...
 
No eipä tarvii huomenna soitella neuvolaan, kun ehtivät itse ensin:) ajattelin, että nyt on arvot ihan rempallaan kun soittavat heti perään, mutta ei ainakaan vielä radia, sen sijaan hb laskenut ja rautakuuri alkaa. Tiedossa siis toinen sokerirasitus sitten myöhemmin...
 
Summersun, hienoo ettei tullu huonoja uutisia! :) minkä verran hb oli laskenu kun kuurin sait? Ihan mielenkiinnosta ja tulevaa ajatellen..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top