Sisaruksia marraskuisille?

Onnea kaikille odottaville! :-) Meidän marraskuisen pikkusisko täyttää joulukuussa vuoden. Hyvässä sumussa menty pian vuosi...
 
Meidän teinit ja taaperopoika saa pikkusiskon maaliskuussa.♡ Ja esikoispojan rippijuhlat kesäkuussa. :)
 
Meillä tulossa helmikuinen :happy:
Mites muut odottajat, mitä olette ajatelleet subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta? Tai onko teillä se edes kotikaupungissa mahdollisuutena? Meillä on ja näillä näkymin ei oteta marraskuista pois päivähoidosta, vaan katsotaan tilannetta sitten kun helmikuinen syntyy. Marraskuinen viihtyy hyvin päiväkodissa ja oppii siellä paljon. Mutta kamalalta toisaalta tuntuu viedä hänet hoitoon, jos jää itse vauvan kanssa kotiin.
 
Onpas monelle tulossa perheenlisäystä, onnea kaikille odottajille :) lienenkö ainut joka vasta haaveilee uudesta tulokkaasta :grin
 
Arabia, veisin kyllä hoitoon ainakin osapäiväisesti. On viihtynyt ja saanut kavereita. Meidän asuinympäristössä olosuhteet huomioiden hoito olisi hyvä juttu.
Jewell, uskoisin, ettemme ole ainoat haaveiluvaiheessa :) oma tilanne alkaa vain olla jo mahdoton, koska emme ikäni vuoksi enää saa apuja, eli yhteen lienee tyytyminen. Plussapuhallus sinne!
 
Meillä tulossa helmikuinen :happy:
Mites muut odottajat, mitä olette ajatelleet subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta? Tai onko teillä se edes kotikaupungissa mahdollisuutena? Meillä on ja näillä näkymin ei oteta marraskuista pois päivähoidosta, vaan katsotaan tilannetta sitten kun helmikuinen syntyy. Marraskuinen viihtyy hyvin päiväkodissa ja oppii siellä paljon. Mutta kamalalta toisaalta tuntuu viedä hänet hoitoon, jos jää itse vauvan kanssa kotiin.

Meillä tyttö oli kolme viikkoa subjektiivisellä hoito-oikeudella hoidossa ja nyt jäätiin marraskuun eka päivä kotiin mammalomailee. Kerhopaikkaa (kahtena päivänä viikossa 3 tuntia kerralla) ollaan haettu, saa nähdä saadaanko. Sinne menee, jos paikka saadaan, muuten on kotona minun ja vauvan kanssa ja sit käydään jossain perhekahviloissa jne jatkamassa sosiaalistumista! :) Jotenkin en halua tyttöä hoitoon viedä, kun itse sitten olen vauvan kanssa kotona.
 
Meillä tulossa helmikuinen :happy:
Mites muut odottajat, mitä olette ajatelleet subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta? Tai onko teillä se edes kotikaupungissa mahdollisuutena? Meillä on ja näillä näkymin ei oteta marraskuista pois päivähoidosta, vaan katsotaan tilannetta sitten kun helmikuinen syntyy. Marraskuinen viihtyy hyvin päiväkodissa ja oppii siellä paljon. Mutta kamalalta toisaalta tuntuu viedä hänet hoitoon, jos jää itse vauvan kanssa kotiin.

Tähän tietoon meiläki tyttö jatkais päikyssä. On nytki vaa 20h/vk ku mies on kotona. Tyttö viihtyy kovasti päikyssä. On kavereita ja oppii joka päivä lisää juttuja :)
 
Meillä jatkaa poika hoidossa minimimäärällä,ettei mene paikka.On löytynyt niin ihana ryhmä,jossa poika viihtyy loistavasti.Mennään varmaan 3pv/vko,2pv/vko,3pv/vko rytmillä.Alkuun oli mielessä,et jää kotiin,mutta niin hyvin toinen viihtyy kamujen kanssa,että mieli muuttui.Toki alkuun on veljeyslomalla ja kesän ja päiväkodin sulut kotona.
 
Meillä tyttö oli kolme viikkoa subjektiivisellä hoito-oikeudella hoidossa ja nyt jäätiin marraskuun eka päivä kotiin mammalomailee. Kerhopaikkaa (kahtena päivänä viikossa 3 tuntia kerralla) ollaan haettu, saa nähdä saadaanko. Sinne menee, jos paikka saadaan, muuten on kotona minun ja vauvan kanssa ja sit käydään jossain perhekahviloissa jne jatkamassa sosiaalistumista! :) Jotenkin en halua tyttöä hoitoon viedä, kun itse sitten olen vauvan kanssa kotona.

Nyt selvisi, että tyttö saa kerhopaikan tammikuusta alkaen, joten tyttö käy tosiaan sit kahtena päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan kerhossa ja muuten on sitten kotona minun ja vauvan kanssa! :)
 
Meilläkin vasta tekovaiheessa sisarus. Tai siis yritetty jo suht kauan, mutta ei näytä nappaavan. Vaikka sitä ajattelee, että tulee jos tulee, niin on se silti aina surullista kun menkat alkavat. Mutta sellaista se on.
 
Meilläkin vasta tekovaiheessa sisarus. Tai siis yritetty jo suht kauan, mutta ei näytä nappaavan. Vaikka sitä ajattelee, että tulee jos tulee, niin on se silti aina surullista kun menkat alkavat. Mutta sellaista se on.

Minullahan kävi niin että kierto ei ollut alkanut (ja imetin vielä) kun toista alettiin yrittämään. Yhtäkkiä vuodin varmaan kuukauden verran. Tästä parin viikon päästä taas viikon. Minulle jo kirjoitettiin keltarauhashormoni resepti, mutta ennenkuin kerkesin sen hakea niin plussasinkin. Onko sinulla kierto ollut normaali? Minä otin lapsihaaveen neuvolassa puheeksi kun tuntui niin turhauttavalta miksi lasta ei kuulunut pitkän yrittämisen jälkeen, kun ensimmäinen napsahti ensiyrittämällä. Tästä syystä terolut kuuri olisi aloitettukin jo niin aikaisin, vaikka kierron sekavuutta pidettiinkin imetyksestä johtuvana (mitä varmasti olikin).
 
Minullahan kävi niin että kierto ei ollut alkanut (ja imetin vielä) kun toista alettiin yrittämään. Yhtäkkiä vuodin varmaan kuukauden verran. Tästä parin viikon päästä taas viikon. Minulle jo kirjoitettiin keltarauhashormoni resepti, mutta ennenkuin kerkesin sen hakea niin plussasinkin. Onko sinulla kierto ollut normaali? Minä otin lapsihaaveen neuvolassa puheeksi kun tuntui niin turhauttavalta miksi lasta ei kuulunut pitkän yrittämisen jälkeen, kun ensimmäinen napsahti ensiyrittämällä. Tästä syystä terolut kuuri olisi aloitettukin jo niin aikaisin, vaikka kierron sekavuutta pidettiinkin imetyksestä johtuvana (mitä varmasti olikin).

Anteeksi, kun kesti tämä vastaaminen, en nähtävästi saa appista mitn ilmoitusta :O

Mutta siis kierto on ihan kellontarkka. Oon pari ovulaatiota yrittänyt kattoa testeillä, mutta en oo saanut siitä plussaa. Ne ovat menneet vähän vaturalleen flunssien sun muiden takia, nyt parin päivän päästä uudelleen kun pitäisi taas alkaa olemaan ne ajat taas käsillä. En ikinä ajatellut meneväni ovulaatiotestaukseen asti, se kun tuntuu jotenkin niin "tekemiseltä".

Pitäisi ehkä puhua neuvolassa asiasta. Turhauttaa ihan sikana, ja stressaakin, vaikka yrittääkin olla rauhassa ja noin. Poika, kun tuli melkeistä neitseellisesti siitettynä. Ja mulla on se neljänkympin takaraja. Toisaalta eihän se elämä huonompaa olisi tuon yhden kanssa, ihanaahan se on!, mutta jotenkin sisarus on myöhemmällä iällä ihana olla. Sitten kun meistäkin aika jättää.
 
Tsemppiä Kaisu! Toivotaan, että teillä tärppää kuitenkin :)
Meillä koitetaan nauttia nyt tästä yhdestä, kun omalla kohdalla lääketieteellinen takaraja tuli vastaan. Että kaikki kasvatukselliset onnistumiset ja katastrofit jne. tulee sit tän yhden kohdalle :)
 
Meidän marraskuisesta tuli isosisko 7.2.
Aikamoinen uhma oli tytöllä jo päällä ennen vauvaa ja reagoi aika voimakkaasti vauvan tuloon. Paha mieli toisen puolesta, kun on niin selvästi mustasukkainen äidin sylissä viihtyvästä vauvasta. Mulla oli synnytystapana sektio, joten en saa edes nostaa häntä moneen viikkoon. Halaillaan istualteen. Paha mieli tuntuu olevan koko ajan. :sorry:
 
Onnea Arabia! Täällä myös melkoisen uhman omaava isoveli ja jännityksellä odotan tulevaa.Nyt 36+3 ja tälläkin hetkellä valvon supistusten ja levottomien jalkojen takia.
 
Kiitos! Marraskuisen pahin kiukku taitaa olla takana. Lähinnä normaalia uhmaa enää + koko ajan pyytää äitiä leikkimään hänen huoneeseen, eli huomiota ja seuraa kaipaa. Onneksi hän tykkää vauvasta, eikä osoita kiukkuaan vauvaan vaan vanhempiin. Nyt jo helpottaa itseäkin, kun pystyn vähän nostelemaan ja kantamaan häntä, niin on normaalit rutiinit palanneet.

Aika paljon helpompaa toisen lapsen kanssa, kun jo vähän tietää ja osaa hoitaa vauvaa. Kyllä minä niin pihalla olin marraskuisen kanssa :grin Kaikki oli uutta ja vierasta. En juurikaan viihtynyt äitiyslomalla marraskuisen kanssa. Lähinnä ahdisti olla yksin kotona. Nyt on ihan eri tunnelmat ja jopa tykkään olla kotona :wideyed:
 
Takaisin
Top